debatti

Pogostan Sanomissa on käyty debattia Sibeliuksen Finlandian ”alkuperäisestä” sanoista ja sanoittajasta. Juttu lähti liikkeelle Aino Pesun Viktor Klimenkon Ilomantsin vierailusta kirjoittamasta jutusta, jossa hän muun muassa maintsee Klimenkon ’kajauttaneen’ Sibeliuksen Finlandian Wäinö Solan alkuperäisin sanoin. Leo Mäkelä korjasi Aino Pesun kirjoitusta sikäli, että hänen mielestään mitään alkuperäistä sanoitusta ei voida osoittaa: on useita sanoituksia joista Wäinö Solan ja V.A. Koskeniemen sanat ovat tunnetuimmat. Näillä kummallakin on oma tarinansa ja sikälikin tasavertaisia sanoituksia että säveltäjä antoi sittemmin molemmille hyväksyntänsä. Perunkalainen omassa vastineessaan Leo Mäkelän kommentteihin tuntuu asettuvan Aino Pesun puolelle. Internet on siitä mukava, että se antaa helpon tavan etsiä asiaan lisäselvitystä. Puheena olevan asian suhteen sellaista valaisevaa informaatiota Internetistä todella löytyykin. Käväiskääpä Sibeliuksen kotisivuilla http://www.sibelius.fi ja puheena olevan asian suhteen sivuilla:

http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/ork_finlandia.htm
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/vapaamuurari.htm

Asetun tässä vaiheessa Leo Mäkelän ajatuksien taakse. Aino Pesuhan tässä ajatuksen alkuperäisestä sanoista heitti, olisiko Ainolla sitten vielä jotakin lisävalaistusta asian suhteen antaa? On tietenkin mahdollista, että Wäinö Sola jälkeenpäin korjaili sanoitustaan mutta että Klimenko kuitenkin 'kajautti' Ilomantsissa käydessään Finlandiansa juuri noilla Solan alkuperäisillä sanoilla?
2190
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Historiassa aika on tärkeä.
Sola oli ensin.

Eli se perusteena

Äänestä
  • Sibelius ei tarkoittanut hymniä sanoitettavaksi. Kun kuitenkin sekä maailmalla että Suomessakin alkoi hymnistä kiertää sanoitettujakin versioita, Sibelius myöntyi, mutta ei pannut millekään sanoitukselle virallisen leimaa. Ymmärtääkseni Mäkelä viittaa juuri seikkaan, että Finlandia hymniin laadittiin sanoituksia noihin aikoihin monilla eri tahoilla, Suomessakin, ja että ajallisestikin niitä on hankala panna järjestykseen. Alkuperäisistä sanoista Finlandia hymnin kyseenollen ei voi puhua juuri siksikään, että Sibelius ei säveltänyt Finlandiaa sanoitettavaksi.

    Osoittaa vain Leo Mäkelän laajaa sivistyneisyyttä, että seikka ylipäänsä nousi esiin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


sanoista kirjoitti:

Pogostan Sanomissa on käyty debattia Sibeliuksen Finlandian ”alkuperäisestä” sanoista ja sanoittajasta. Juttu lähti liikkeelle Aino Pesun Viktor Klimenkon Ilomantsin vierailusta kirjoittamasta jutusta, jossa hän muun muassa maintsee Klimenkon ’kajauttaneen’ Sibeliuksen Finlandian Wäinö Solan alkuperäisin sanoin. Leo Mäkelä korjasi Aino Pesun kirjoitusta sikäli, että hänen mielestään mitään alkuperäistä sanoitusta ei voida osoittaa: on useita sanoituksia joista Wäinö Solan ja V.A. Koskeniemen sanat ovat tunnetuimmat. Näillä kummallakin on oma tarinansa ja sikälikin tasavertaisia sanoituksia että säveltäjä antoi sittemmin molemmille hyväksyntänsä. Perunkalainen omassa vastineessaan Leo Mäkelän kommentteihin tuntuu asettuvan Aino Pesun puolelle. Internet on siitä mukava, että se antaa helpon tavan etsiä asiaan lisäselvitystä. Puheena olevan asian suhteen sellaista valaisevaa informaatiota Internetistä todella löytyykin. Käväiskääpä Sibeliuksen kotisivuilla http://www.sibelius.fi ja puheena olevan asian suhteen sivuilla:

http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/ork_finlandia.htm
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/vapaamuurari.htm

Asetun tässä vaiheessa Leo Mäkelän ajatuksien taakse. Aino Pesuhan tässä ajatuksen alkuperäisestä sanoista heitti, olisiko Ainolla sitten vielä jotakin lisävalaistusta asian suhteen antaa? On tietenkin mahdollista, että Wäinö Sola jälkeenpäin korjaili sanoitustaan mutta että Klimenko kuitenkin 'kajautti' Ilomantsissa käydessään Finlandiansa juuri noilla Solan alkuperäisillä sanoilla?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu