Pitääkö aina olla ehdottomasti psyykelääkityksen puolesta tai sitä vastaan?
Joillekin lääkitys on tärkeä apu päästä pahimman kriisin yli, joillekin se voi olla tarpeen eliniän (lievänä). Minun omaiseni kuoli näihin lääkkeisiin. Se ei siis ollut mielenterveyden onnistunutta hoitoa.
Muutama tuttuni käyttää psyykelääkkeitä ja he porskuttelevat niiden avulla ihan kohtalaisesti. Nyt tyytyväisiä ja tasapainoisia ihmisiä.
Mielenterveyden hoitoa on myös terapia ja ennaltaehkäisevä hoito - ei pelkät lääkkeet.
Liekkö tämä teknistynyt maailma vaikuttanut mielenterveyteen, kun ei pääse työssään purkamaan tuntojaan fyysiseen paiskimiseen?
Joillekin lääkitys on tärkeä apu päästä pahimman kriisin yli, joillekin se voi olla tarpeen eliniän (lievänä). Minun omaiseni kuoli näihin lääkkeisiin. Se ei siis ollut mielenterveyden onnistunutta hoitoa.
Muutama tuttuni käyttää psyykelääkkeitä ja he porskuttelevat niiden avulla ihan kohtalaisesti. Nyt tyytyväisiä ja tasapainoisia ihmisiä.
Mielenterveyden hoitoa on myös terapia ja ennaltaehkäisevä hoito - ei pelkät lääkkeet.
Liekkö tämä teknistynyt maailma vaikuttanut mielenterveyteen, kun ei pääse työssään purkamaan tuntojaan fyysiseen paiskimiseen?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Aivan sama kunhan lääkkeestä ei ole enemmän haittaa kuin mitä hyötyä. Käyttännössä psyykelääke ei paranna taikka lievitä yhtään mitään. Lääkärin suosittelema taikka pakkolääkityksellä annettu psyykelääke on rahastuskeino ja mielivallanhakua.
Ikävää todella huomata miten välinpitämättömästi valtio käyttäytyy. Lähtevät sitten mieluusti alistamaan ja ahdistelemaan vaikka voisivat saada suurenmin hyödyn kunnioittamalla ja työllistämällä älykästä ja osaavaa ihmistä.
Miuluusti sitten työllistävät jotain hamsterista tyhmempää mielenterveyden hoitajaa taikka raha-ahnetta lääkäriä joka sumplii asiat potilastaan vastaan.
Psyykelääkke voi pikemminkin pilata hyvän olon kuin mitä sitten parantaa mitään olemassaolevaa.
pelkää puppu.
Mutta taitaa olla niin ikävästi, että sinun harhaiseen maailmaasi mahtuu vain yksi totuus kerrallan, ja nykyinen totuus on hitsannut pahasti kiinni.
Se mitä kirjoittelet, sitä kutsutaan deluusioksi. Katsoppa esim. sivistyssanakirjasta mitä deluusio ja konfabulaatio tarkoittavat. Niin jatketaan sitten.
Ps. Olet taas vaihtanut nimimerkkiä!!
Empä näe tarvetta tutkia sanakirjasta yhtään mitään.
Mikä tuon aiheutti ? Terve ihminen ei psyykelääkkeitä tyrkytä.
Ei tietoa kannata hankkia. Joutuu luopumaan harhoistaan.
Eikä kuunnella muita. Kannattaa pitää katkeruudestaan kiinni ja muhia siinä. Tuttu ja turvallinen olo.
sano kärpänen, kun istuutui hevosen alahuulelle. Siis turvan alahuulelle. Ei takahuulelle tammalle. Siellä tulee vittumainen olo.
Kyllä asioista pitää olla lupa keskustella - ja asiallisesti kiitos!
Varmasti lääkehoidon hyviä ja huonoja kokemuksia on, ja sitten niitä traagisia epäonnistumisia.
Ihan kun uutisia kuulee, tulee selväksi, että mielenterveyshoidon rahoitus on loppu ja vaivanneeko lääkäripulakin. Tässä tilanteessa varmaan tarjotaan vain lääkitystä ja se hirvittää.
Potilaan mielipiteitäkin pitäisi kunnioittaa, jos haluaa selvitä ilman lääkkeitä.
Totta, että työ olisi ihmisen paras lääke, jos on siinä kunnossa, että siihen kykenee. Joitakin työ taas on sairastuttanut (kiusaaminen, liika työ jne).
Ei tää elämä niin mustavalkoista ole...
Lääkkeiden ei edes väitetä parantavan mitään.
Niiden väitetään auttavan oireisiin. Sitten niitä syötetään niillekin jotka sanovat ettei oireita ole. Joista joku toinen on sanonut että oireita olisi vaikkei asiasta olisi muuta kuin yhden henkilön väitös. Eli kuka vain kuka tahtoo sinulle pahaa - tahtoessaan pystyy sitä aiheuttamaan koska hoitoon tuotua ei millään tavoin tutkita.
Itse asiassa käytännössä jokainen joka joutuu psykiatrin tai psykologin juttusille saa lääkettä. Jollei ota vapaaehtoisesti, syötetään pakolla.
Sivuvaikutuksiksiksi kutsutaan vaikutuksia jotka ehkä yhden sadasta murhaavat kuukauden sisään, suurimman osan käytön pitkittyessä, elämä lyhenee vuosia. Sen laatu huononee, elämä on helvettiä josta moni lääkkeen uhri pääseekin vasta tappaessaan itsensä.
Rahoituksesta ei ole kyse, lääkkeitä määrätään sitä enemmän mitä enemmän on rahoitusta koska tällöin otetaan potilaitakin enemmän.
Työtä ei saa tai tarvitse, näkökulmasta riippuen, enää tehdä kun kerran on hulluksi leimattu. Ei yksikään työnantaja ole niin tyhmä että hullua ottaisi töihin, mikä on oikein, saattaahan se lääkehumalassa tehdä ihan mitä sattuu.
Itselläni olisi ollut sen verta hyvä palkka että saamisesta on kyse.
Työn menettämisen lisäksi hulluksi leimatulta samalla viedään ihmissuhteet ja harrastukset jne. Kun rahatta on paha tehdä muuta kuin istua kotona.
jatkat psykoottisten harhojesi työntämistä eri nimimerkin alla jälleen.
Sull on puurot ja vellit pahasti sekasin pakastimessasi.
Psykologi ei määrää lääkkeitä, eikä ota kantaa lääkitykseen.
Voisit Mikko kysyä vaikka lehdenjakajalta mikä olisi hyvä lääkitys sinulle. HeSari päivässä perseen kautta nautittuna?
Ei sotke painomuste suuta. Vai onko muita sivuvaikutuksia HeSarista?
Tai voisit ottaa reilun antibioottikuurin. Poistuisi tuo aivokuume.
Tai miten olis aromaterapia heti aamukahvin jälkeen? Valkenisi sinullekin elämän tarkoitus.
Vai tehtäisikö iirisdiagnoosi ja todettaisiin lumisokeus ja sadekuurous?