Nyt on vuoden verran särkenyt ranteisiin ja polviin.
Nytkin ranne on niin kipeä että hankala kirjoittaa.Polvet olivat molemmat samaan aikaan niin kipeitä että en pystynyt kunnolla kävelemään viikkoon.
Onko reumassa tälläisiä oireita vai onko tämä vain tulehdusta?
Rasitusta ei epätavallista ole ollut.
Nytkin ranne on niin kipeä että hankala kirjoittaa.Polvet olivat molemmat samaan aikaan niin kipeitä että en pystynyt kunnolla kävelemään viikkoon.
Onko reumassa tälläisiä oireita vai onko tämä vain tulehdusta?
Rasitusta ei epätavallista ole ollut.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä itselläni on samanlaisia oireita. Olen nivelreumaatikko. Mutta kyllä kannattaa käydä tutkituttamassa itsensä, koska voi olla jotain muutakin.
Enpäs ole perehtynyt reuman niin tosiaan en ollut edes tullut ajatelleeksi että on tulehdusta..
Ajattelin sinnitellä ihan tulehduskipulääkkeillä kun oireet kuitenkin katoaa välillä johonkin.
Nyt oikea ranne kipeä mutta ei mikään muu.Pari viikkoa sitten oli molemmat.
Siksi kai burana tehoaa kun sehän poistaa tulehdusta.
No täytyy toivoa että taas häipyy tuo kipu ja turvotus kun reissu edessä.
Voisit käydä antamassa näytteet, eli käydä reumalääkärillä.
Reuman diagnosointi voi viedä vuosia, vuosia tai joskus selviää ekakäynnilläkin.
Itsellä pelkät verikokeet eivät kertoneet lähes 20 vuoteen reumasta mitään, vaikka reumadiagnoosi oli tehty röntgenkuvien perusteella. Sittenkin, kun reuma alkoi näkyä verikokeissa, välillä se katosi sieltä ja taas ilmaantui.
Äitini reuma selvisi ekakäynnillä. Kaikki tutkimukset viittasivat selvään reumaan.
Tytär taas on oireillut 20 vuotta. Diagnoosia ei ole tehty mutta ajoittain on kovinkin kivulias. Reumaahan se on, mutta kun on ollut innostunut reuman torjunnasta elämäntavoillaan, on tauti pysynyt oiretasolla, eikä päässyt pomppaamaan tulehduskelliseksi.
Lasten reumalääkäri aikoinaan sanoi tyttärestä, että reumaa se on, vaikka ei nyt vielä sitä diagnosoida, ja jos elintavoilla sen vastustaminen onnistuu, niin hyvä.
Pitääpä soitella tk:n maanantaina ja kysyä lähetettä.Ovat kyllä aika kiireisiä siellä että ajoista saa taistella.(lapsellani oli astma epäily eikä aikoja saanut!)
Positiivistä tässä onneksi on että oireet helpottaa aina välillä.ne polvet kun olivat kipeät, se oli pahinta kun ei päässyt kunnolla kävelemään. Olen kuitenkin aika nuori vielä (27v.)
Tädillänija ja mummollani on niin paha reuma että luut vääntyilleet,siksi mietiskelin että oliskohan tässä jotain reuman tapaista.
Kun ranne alkoi kipeytymään, niin alkuun siinä tuntui aamulla, kun heräsin, pelkkä niinkuin neulanpisto. Ei muuta. Vain ekataivutuksella. Näin se kipuili jonkin aikaa. Muutaman vuoden kuluttua se alkoi olla ajoittain turvoksissa ja kamalan kipee. Sitten taas välillä ei mitään.
Välillä jouduin sitä lastoittamaan, ja prosessi kesti 8 vuotta, kun se sitten oli täydellisesti tuhoutunut ja se jäykistysleikattiin. Olin silloin 25 vuotias, kun ranne jäykistettiin.
Tuossa 10 ikävuoden molemmin puolin oli päiviä, ettei polvet pitäneet päällä, ja olkapäihin sattui, ja toisia päiviä, ettei sattunut mihinkään. Siihen maailman aikaan, jolloin juuri reumahoito ja diagnosointi alkoi kehittyä Suomessa, eihän silloin edes osattu epäilläkkään nuorella ihmisellä reumaa.
Niin, sanokoot mitä tahtojaan, mutta kyllä meidän suvussa reuma on ihan sukupolvesta toiseen edennyt, tyttärestä tyttäreen kulkenut sen, mitä nyt historiaa on tiedossa.
Mummi oli nivelistään kamalan kipeä ollut, eikä päässyt edes rappuja kulkemaan. Kuoli 56 vuotiaana sota-aikana, jollion ei vielä edes reumadiagnosointia ollut.
Äiti on Heinolan Reumasairaalassa diagnosoitu, minut on Heinolan Reumasairaalassa diagnosoitu (tosin ennen äitiä nuorena 16-17 vuotiaana) ja tytär on ollut myös 8 vuotiaana Heinolan Reumasairaalassa rajatapauksena.
Silloinen lasten reumalääkäri sanoi, että kumpikaan ei ole väärin, voitaisi diagnosoidakkin, mutta voidaan jättää se vielä avoimeksi, on juuri sellainen rajatapaus.
Jos olisimme olleet paria viikkoa aikaisemmin, lääkärin mielestä silloin tulehdusprosessi oli siinä vaiheessa, että hän olisi reumadiagnoosin tehnyt.
tai itse ajattelen tai toivon että tämä on jännetuppitulehdusta tjm.
olipas sinulla tarina,miten nyt olet voinut?
Minulla on vieläkin tosi kipeä ranne,pitää varmaan ottaa tulehduskipulääke kuuri.
Reumahan se juuri aiheuttaakin jännetupentulehduksia. Niitä minulla on mielettömät määrät. Lähes kaikissa sormissa on nytkin päällä jännetupentulehduksia. Osassa on jo kupeksinut kymmenen vuotta. Samoin kämmenissä on myös jännetupentulehdukset.
Tällä haavaa nyt ei ole kuin olkapäät, kyynärpäät ranteet ja sormet. Päkiöissä ja varpaissa turvotusta - siis jonkinmoista tulehduselämää.
Kädet eivät mene lähellekkään nyrkkiin, kun ne jännetupen tulehdukset estää sormien koukistumisen. Nystyröiden kohdalla on isot patit.
Aloitettiin muutama kuukausi sitten ravinnetehostehoidot, ja nyt tuntuu, että ne taitavat tosiaan tehota, kun tulehdus on aika hyvää vauhtia sammumaan päin.
LA oli enää 38 kun se yleensä on siellä 50-80 kieppeillä.
CRP oli eilen vain 20 kun se on yleensä siinä 50-80 nurikka myös ollut.
Ravinnetehostehoito on ilmiselvästi vaikuttanut, koska muut isot nivelet ovat nyt täysin oireettomat vaikka esin. nilkat ei viime vuoden puolella tahtoneet millään kestää astua jalkojen päälle, ja polvetkin kenkkuilivat aika ajoin.