En ole viljelijä tai muutoinkaan sidoksissa maaseutuun (vaikka ehkä haluaisinkin), mutta seuraan näitä keskusteluja ihan mielenkiinnosta.
Eilen osui lehdestä silmään ruokakaupan mainos -- siinä POUTTU mainosti broilerinfileitä, valmistusmaa Brasilia!
Onko tuo ihan oikeasti noin, ettei edes voi olla nykyisin varma, mistä suomalaisen firman broilerit ovat lähtöisin? Luulisi että tuota lajia riittää vielä kotimaassakin (vaikka näkyikin yksi rekka ajaneen jo ojaan lasteineen)...
Tähän saakka olen käsittänyt, että Brasiliasta on tuotu vaan pihvilihaa?
Järkyttävää!!!
Eilen osui lehdestä silmään ruokakaupan mainos -- siinä POUTTU mainosti broilerinfileitä, valmistusmaa Brasilia!
Onko tuo ihan oikeasti noin, ettei edes voi olla nykyisin varma, mistä suomalaisen firman broilerit ovat lähtöisin? Luulisi että tuota lajia riittää vielä kotimaassakin (vaikka näkyikin yksi rekka ajaneen jo ojaan lasteineen)...
Tähän saakka olen käsittänyt, että Brasiliasta on tuotu vaan pihvilihaa?
Järkyttävää!!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Lihan alkuperäähän ei tarvitse pakkauksissa mainita, tuote on kotimainen ja sen saa myydä kotimaisena, jos se on valmistettu Suomessa, vaikka liha olisikin tullut ulkomailta.
Se, että riittääkö "valmistukseksi" esim. se, että kinkkuun on ruiskutettu se suolavesi Suomessa, on minulle vähän epäselvä, valmistusmaa ratkaisee kumminkin sen, minkä maan tuotteena lihan saa myydä.
Useimmat Suomalaiset jalostajat pitävät kyllä kiinni tästä kotimaisuuden imagosta ja ostavat vain Suomalaista raaka-ainetta, sekä myyvät ulkomaiset raaka-aine erät ulkomaisina.
Mikäli haluat varmistaa sen ja sille on sinulle merkitystä, niin liha pitäisi ostaa suoramyyntitilalta, jos haluat varmistua sen kotimaisuudesta.
Laatu on ainakin parempi näillä tiloilla, kun käyt kauppaa suoraan tuottajan kanssa kasvotusten.
tulee mehujen perusaineet, vaikkapa omenat? Päosa tuodaan jo Kiinasta.
kyllä pääosin suomalaista lihaa, poikkeus on tämä Pouttu. Kerrankin tuli katseltua lihatiskissä kun oli vierekkäin hk:n ja poutun porsaan grillikyljyksiä, hk:lla kotimaista 9,90 €/kg kun taas poutun saksalainen possu maksoi sen 5 €/kg. On se vaan typerää tuoda lihaa ulkomailta kun sitä suomessakin tuotetaan ihan riittävästi. Varmimmin lihojen ja leikkeleiden kotimaisuudesta pääsee selville jos löytää pakkauksesta joutsenlipun, tällöin se on kotimaista.
jos olisi halvempi.
Brassiliha on maukkaampaa ja edullista.
Mihin ne tukiaiset menevät?
sian persiiseen?
ostaa härkää, niin suomalaista ei saa. Sonnistahan tulee härkä, kun se kuohitaan.
Voisi kyllä sanoa että on se vaan typerää tuottaa Suomessa sikaa, nautaa, tai broiskua, kun brasseista saa parempaa tavaraa halvemmalla.
...entistä enemmän broileria ja sianlihaa maailmanmarkkinoille.
Maassa on valtava potentiaali lisätä tuotantoa - sekä pellon tuotteita että kotieläintuotteita. Tarjoitan tällä sitä, että viljelykelpoista peltoa on edelleen reservissä tolkuttomia määriä esim luonnonlaitumina. Näitä muutetaan kaiken aikaa intensiivisemmän tuotannon alueiksi.
Yksinkertaistettuna peltojen keskelle laitetaan sopivin välein broisku- tai sikalahalleja ja siitä lähdetään sitten valmistamaan tuotetta organisoidusti vientiin ilman turhia välikäsiä tai kommervenkkejä. Todella kilpailukykyinen systeemi. Heikon dollarin vaikutus lienee brasiliassa kaiken kukkuraksi positiivinen, joten maailman valloitus on helppoa.
Suomeen asti tavara tuodaan ruhopakasteina, joita täkäläiset jalostajat sulattavat, käsittelevät sopivaksi ja pakkaavat. Ja kuluttajahan ostaa kun on sopiva hintalappu.
Suomalaiset tuottajat ja suomalaisen lihan jalostajat ovat tämän kanssa jo nyt vähän pinteessä, mutta epäilen vahvasti, ettei todellinen tuontirynnäkkö ole vielä edes alkanut.
Systeemissä nimittäin on sisäänrakennettuna eräänlainen lumipalloefekti - kun Euroopan johtavat sian- ja linnunlihan tuottajat eli tanskalaiset menettävät markkinoita brasseille, he dumppaavat tavarat EU:n sisämarkkinoille, esim. Suomeen.
Kuluttajille on odotettavissa halpoja hintoja, mutta kotimaisten tuottajien ja jalostajien ajat lienevät mielenkiintoisia tulevaisuudessakin.
josta paistaa niin selvästi läpi, ettei hän tiedä maataloudesta, eikä maatalousbisneksestä höhkäsen pölähtämää, mutta "teollisuusbisneksestä" toki "kaiken".
Ne "lainalaisuudet", mitkä pätevät "teollisuusbisneksessä" eivät sinällään lainkaan päde "agribisneksessä" ja tästähän ne ristiriidat sitten syntyvätkin.
Agribisnekseen perehtymiseen tarvitaan myös pitkä koulutus,sekä kokemus, eikä sen selvittäminen näin "kirjekurssin" välityksellä ole tietenkään mitenkään mahdollista.