Vauvamme ei suostu kääntymään,hän tykkää istua kohdussani. Minua kauhistuttaa synnyttää vauvamme alateitse perä edellä. Myös leikkauskaan ei kauheasti innosta. Onko kokemusta perätilasynnytyksestä?
perätilasynnytys
Julia
1210125
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Perätilasynnytys eroaa siinä mielessä "tavallisesta" synnytyksestä, että ne joille sitä suositellaan, ovat hyvin valikoituja synnyttäjiä. Vauvan painoarvio on kohtuullinen, synnyttäjän lantio on tavallista hiukan tilavampi, vauvan pään koko ei ole suhteettoman iso suhteessa vartaloon ja synnyttäjä on motivoitunut alatiesynnytykseen. Johtuen ehkä juuri näistä kohtalaisen tiukoistakin kriteereistä yleensä pt (=perätila) synnytykset sujuvat erittäin hyvin. Mikäli synnytys ei etene tai ilmenee ongelmia (esim. vauvan sydänäänissä), päädytään nopeammin keisarinleikkaukseen kuin , jos vauva olisi pää alaspäin. Varsinainen synnytys ei juuri eroa ns. tavallisesta. Samat kivunlievitykset, liikkeellä saa olla jne. Ponnistusvaiheen hoitaa lääkäri ja paikalla on myös lastenlääkäri. Ponnistusasento on ns. poikkipöytä, jotta latioon saataisiin vielä vähän lisää tilaa.
Mikäli sinulle lääkäri suosittelee alatiesynnytystä voin suositella. Pt-synnytys ei ole niin kauhea kuin huhut kuiskii :) Muista, että keisarinleikkauksesta toipuminen vie aina pidempää kuin alatiesynnytyksestä. Toisaalta, mikäli synnytys tuntuu pelottavalta, kukaan ei pakota sinua synnyttämään alateitse. Tsemppiä sinulle!
Mulla on myös lapsi istumassa, mulla on laitettu lähete kätilöopistoon, että siellä yritetään kääntää lapsi. Vaikka laskettu aika on reilun kolmen viikon päästä mulla ei ole vielä hätää. Lapsi saattaa vielä kääntyä, ja voi olla että se saadaan käännytetyksi. Kannataa kysyy neuvolasta käännytys juttua. Itseäkin pelottaa leikkaus ja pt-synnytys. Miten pitkällä olet? aikaa on kääntymiseen niin kauan kunnes lapsi päättää tulla ulos. Kikkana kuulin että lähtee autoajelulle mukulakivi teille, siitä tärinästä lapsi voi saada kimmokkeen ja kääntyä ajon aikana. Muuten leikkaus ei satu, etkä näe sitä vaikka olisit hereillä. Oon kuullut leikatuilta ihmisiltä.
kiitos vastauksesta! Me käytiin reilu kaksi viikkoa sitten yrittämässä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa kääntää vauvaa, mutta ei kääntynyt. Laskettuun aikaan ei ole enää kuin vähän reilu viikko ja vauva istuu edelleen. Meillä on nyt uusi aika tämän viikon lopussa ja sitten siellä päätetään mitä tehdään, joko leikkaus tai synnytys. Itse olen alkanut kääntymään leikkauksen puolelle, kun olen kuullut hirveitä juttuja perätilasynnytyksestä. PELOTTAA!
Kuule paras paikka synnyttää perätilassa oleva vauva alakautta on aivan ehdottomasti nimenomaan TAYS! Se on ainoa yliopistollinen sairaala, jossa todella jokainen pt-synnytys on tarkkaan harkittu ja ammattitaitoa löytyy jokaiselta lääkäriltä hoitaa se. Ja tämä on fakta.
Mitä tulee pelkoihisi..olisi mielenkiintoista kuulla mitä olet tarkalleen ottaen kuullut ystäviltäsi? Muista, että he (oletan) eivät ole ammattilaisia. Heidän tietonsa voi olla vain luuloa. Esim. yleinen väärä luulo on, että pt-vauvoilla on nimenomaan synnytyksestä johtuvaa lonkkaluksaatiota. Tämä ei kuitenkaan pidä todellakaan paikkansa vaan on todettu, että luksaatio on tapahtunut jo raskauden aikana. Näin ollen luksaatiota tavataan yhtälailla keisarinleikkauksellakin syntyneillä pt-vauvoilla. Mutta :) edelleen...vauvanne kyllä syntyy tavalla tai toisella, älä huoli. Tsemppiä ja voimia loppuun :)
Toivottavasti kaikki sujuu hyvin, yleensä pt-synnytystä ei edes suositella ellei se ole mahdollista toteuttaa. Mulla edessä myöskin valinta synnytetäänkö pt:ssä vai leikataanko. Kääntämistä yritetään, lapseni on sen verta pienikokoinen että se voi jopa onnistua vielä. Leikkauksessa ja pt:synnytyksessä, molemmissa huonot puolet. Mutta kuten sanottu, ei pt-synnytystä suositella jos se ei sovi äidille. Molemmissa on myöskin omat hyvät puolet.
Onko vauva jo syntynyt? Ootteko te muut keskustelijat tietoisia siitä, että pt-vauvoilla on isompi riski saada erilaisia synnytyskomplikaatioita kuten joutua hapenpuutteeseen (hapenpuute aiheuttaa mm. cp-vammaisuutta)? Lääkärit ei useinkaan tiedota potilaille eri vaihtoehtojen todellisista riskeistä.
Keisarileikkauksessakin on omat riskinsä, mutta ne kohdistuu lähinnä äitiin, pt-lapselle se on turvallisempi kuin synnytys. Mutta aika turvallisia molemmat, jos synnyttäjät valitaan oikein.
Tällaisia oon kuullut ja lukenut alan ihmisiltä ja lehdistä, mikä sitten on totta lienee vaikea sanoa.
http://www.birthrite.com.au/birthimages/breech.html
*huh*
Viesti oli jo vanha, mutta ajattelin kirjoittaa oman kokemukseni perätilasynnytyksestä, jos ja kun joku vaikka etsiskelisi muiden kokemuksia ko. aiheesta.
Pieni tyttäreni syntyi perätilassa viikolla 38. Hän oli maailmassa vain vajaa kaksi tuntia lapsiveden menon jälkeen. En luonnollisestikaan ehtinyt saada muuta kivunlievitystä kuin ilokaasu. Silti minusta tuntuu, että se oli kohtuullisen helppoa ja nopeaa. Kauheinta oli välilihan haavan ompelu, sairaalassamme kun tehdään epsiotomia kaikille perätilasynnyttäjille ihan ´varmuuden vuoksi´.
Toipuminen oli nopeaa, ja haava ei ole jälkivuodon loppumisen jälkeen vaivannut ollenkaan. Tyttö sai apgar-pisteitä 9 9, eikä nyt usean kuukauden ikäisenä ole lonkissa mitään vaivaa. Koska pikkuinen oli tiettävästi koko raskauden ajan perätilassa, ehdin jännittää asiaa jo hyvän matkaa, mutta aika lailla turhaan. Jos saatte ´valita´ synnytättekö vai leikataanko (kuten minä sain), suosittelen valitsemaan omien kokemusteni perusteella alatiesynnytyksen.
Olen kanssa lukenut todella paljon kauhujuttuja pt-synnytyksistä.
Nämä viestit ovat aika vanhoja täällä, mutta varmaan tätä samaa tietoa joku muukin kuin minä...
Kiitos, kun olet kirjoittanut tuollaisen ihan positiivisemmankin viestin. Mä sain ainakin helpottuneemman olon.
Synnytin kaksi ensimmäistä lastani pää edellä (lapsi oli, en minä =P ) mutta kolmas ei suostunut kääntymään missään vaiheessa. Nökötti kuin tatti vaikka yritettiin kääntää (joka sekään ei ollut kivulias kokemus, ei mitenkään miellyttäväkään kyllä)
Synnytys käynnistyi laskettuna päivänä (13.pv perjantai) puoli tuntia ennen kontrolliaikaa veden menolla. Vatsasta kuului äänekäs POKS, ja muutaman minuutin kuluttua kastelin puoli asuntoa :)
Minut oli kuvattu, olin sovelias synnyttämään alateitse ja mielummin valitsin sen vaihtoehdon koska kaikki lääkärit sanoivat että perätilasynnytyksen vaaroista useimmiten näissä "akkojen jutuissa" liioitellaan rankasti, ja huoli kahdesta muusta lapsesta painoi. Leikkauksen jälkeen en olisi saanut nostaa edes vauvaa kahteen viikkoon..
Supistukset jne jutut oli ihan samaa luokkaa kuin aiemmissakin, erona se, että auki ollessani minut käännettiin ensin kyljelleen, pitelin omaa polveani koukussa ja supistusten tahtiin ponnistin alkuponnistukset siinä.
Kun aika koitti, vetäistiin telineet esiin, jalat siihen ja rupesin ponnistamaan puoli istuvassa asennossa.
KAIKKEIN HELPOIN SYNNYTYS ! Ensimmäisenä ei tunkenut kivikova iso pää, vaan vauva pylly tullessaan levitti V-mäisesti alapääni auki, pää ei tuntunut enää millekään ! =)
Lääkityksenä oli spinaali (epiduraali ei toimi minulla).
Vauvalla ei mitään ongelmaa, itse nousin samantien suihkuun, mikään ei revennyt ja kaikki oli kaikinpuolin helpompaa ja kivuttomampaa kuin normaali synnytys !
Ponnistaminen oli paljon helpompaa puoli-istuvassa asennossa, sai kohdistettua kunnolla voimat eikä tarvinut pitää mistään repaleisista sukista tai omista reisistä kiinni.
Jos vielä teen lapsia, pyydän että kääntävät ne pylly edellä tulemaan ;)
Eli, kaikista kauhukertomuksista (joita itsekin luin ja pelotti kovasti mennä synnyttämään..) huolimatta tämä oli paras synnytyskokemukseni. Paikalla oli enemmän Oysin henkilökuntaa, mutta lähtivät siitä sitten vähin äänin kun ei tarvittu.
Toki esim. vauvan lonkan vääntymisen riski on suurempi perätilasynnytyksessä, mutta olin valmis ottamaan sen riskin siitä edestä että pääsen nopeammin kotiin, voin itse hoitaa vauvan ja muut lapset.
Riskitöntä synnytystä kun ei loppujen lopuksi olekaan. Vaikka tulisi mitenpäin.
Kolmas tulee kun vettä vaan. Typerää verrata useamman synnytyksen kokeneen ihmisen synnytystä esikoista synnyttävään.