Mitä "kellottaminen" tarkoittaa?

BIOS:in kautta koneen tehot/ominaisuudet viritetään äärimmilleen kestävyyden kustannuksella, ja pääsääntöisesti seurauksena on uuden koneen hankinta.

Alun perin kellottaminen lähti liikkeelle modeemin nopeuden nostamisesta. Ihan kirjaimellisesti piirejä vaihtamalla. 2400bps saatiin jotain 9600bps tms. joko kello tai linjasignalointi piireillä. Vanhempia tietokoneita c64 tms voitiin myös kellottaa vaihtamalla kellopiirejä, eli kiteitä. Modeemin kellostus on nykyisin käsitteenä vitsi.

Prossut pystyvät käsittelemaan tietyn määrän käskyjä, prossun kellotaajuutta nostamalla saadaan samassa ajassa käsiteltyä enemmän konekielisiä käskyjä eli prossu nopeutuu. Kellottaminen tarkoittaa tietokoneen prosessorin kellotaajuuden muuttamista. Yleensä ylöspäin, mutta voi sitä muuttaa lämmön/virrankulutuksen minimoimiseksi myös alaspäin.

Periaatteessa saman sarjan prossut tulevat kaikki samalta tehtaan liukuhihnalta. Kaupassa myytävät saman prosessorisarjan nopeammat prossut ovat vain paremmin testattu, että ne toimivat luvatulla nopeudella. Prossu tuotanto on nykyisin niin tasalaatuista, että mallisarjan hitaimman prossun kellot saa nostettua sarjan nopeimmille kelloille. Prossu erien suhteen voi tosin olla eroja.

http://fin.afterdawn.com/sanasto/termit/kellotus.cfm

Ylikellotus nostaa halutun komponentin tehoja mutta nostaa virran tarvetta ja ääntä alikellotus on sama toisin päin ääni jaa virran tarve laskee tehot myös laskee

Kellottaminen tulee siitä sanasta, että digitaalisessa piirissä on kellosignaali, clk.

Tämä kellosignaali ajoittaa piirillä siihen kytkettyjen osien toiminnan.

Eli transistorit vaihtavat tilaa aina kellosignaalin tahdissa, nykyään yleensä sen nousevalla reunalla.

Digitaalisessa piirissä tarvitaan kellosignaali tavallansa hidastamaan toimintaa, jotta piiri toimisi oikein ja virheettömästi. Ilman kelloa piirin suunnittelu monimutkaistuisi huomattavasti.

Kellosignaali siis tahdittaa tietokoneen toimintaa ja aina kellon nousevalla reunalla transistorien tila vaihtuu.

Nostamalla kellon taajuutta, piirin saa toimimaan nopeammin. Mutta jos taajuus on korkeampi millä piiri on suunniteltu käytettäväksi, se ei välttämättä ole vakaa sillä taajuudella. Lämpö nousee myös / tehonkulutus kasvaa, joka lisää jäähdytyksen tarvetta.

Taajuus hertzeinä (Hz) meinaa montako kertaa jokin asia tapahtuu sekunnissa. Ottamalla siitä käänteisluvun saa jaksonajan, eli ajan kauanko yksi kellojakso kestää.

Kellotaajuus voi olla vaikka 2,0 GHz, joka olisi 2 000 000 000 Hz. Jolloin yksi kellojakso kestäisi 1/2 000 000 000 s = 500 pikosekuntia.