Mä en kertakaikkiaan tykkää mun alapäänkarvoista ja tykkään ajella ne pois mutta nyt mua on vaivannut ajatus posliinina lääkärille meno?!
Kun raskausaikana joutuu käymään lääkärillä niin nnolottaa jotenkin. Onko muita ja miten lääkärit ylipäätänsä reagoivat? Lisään vielä että olen jo yli 30 jo kolmen läpsen äiti eli en mikään teiniodottaja.
Kiitos etukäteen jos joltakin saan asiallisen vastauksen.
Kun raskausaikana joutuu käymään lääkärillä niin nnolottaa jotenkin. Onko muita ja miten lääkärit ylipäätänsä reagoivat? Lisään vielä että olen jo yli 30 jo kolmen läpsen äiti eli en mikään teiniodottaja.
Kiitos etukäteen jos joltakin saan asiallisen vastauksen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Lääkärit ovat varmasti nähneet jos jonkinnäköistä naisen alapäätä, joten posliini tuskin heitä hetkauttaa. Ja mitä sitten jos hetkauttaa, saathan omille karvoillesi tehdä mitä haluat. Älä siis turhaan nolostu moisesta.
Mä kans ajattelin ekalle lääkärikäynnille mennessäni että mitäköhän ne tuumaa kun mulla on sellanen aivan ohut karvaviiva vain. Eipä ne mitään, eihän se niille kuulu eikä mun lääkäriä hetkauttanu ollenkaan. Just tulin ultrasta ja sielläkin mentiin pimppi karvattomana! :) Että sinne vaan!
Mulla oli sama ongelma raskauden alussa,nyt kun oon useamman kerran joutunut käymään tohtorilla alapää tsekkauksessa niin oon tullut siihen tulokseen että olin vähän hönö.ainut ketä mun karvattomuus häiritsi taisi olla ihan meikäläinen itse.Enempi häiritsisi se että rehottaisi,eikä tuo seksielämä ainakaan meillä kaipaa karvan karvaa riesakseen=) Onnellista odotusta karvattomana,tän karvattoman odotus päättynee pikapuoliin=)
edelle jo tullukin aika tyhjentävästi kommenttia. Ittiä häirittis enemminkin, jos siellä älytön pusikko rehottas :) Loppu ajasta sain ajeltua vielä ite ku käytin oikein terävää höylää. Hiukan oli vaan taiteileminen!
No eihän se kellekkään kuulu miten tykkää olla. Sitä vaan ihmettelen miten saatte mahan kanssa karvanne poistettua. Mulla on rv 27 ja nyt jo tuntuu aika työläältä. Itse pitäisin mielelläni reunat siistinä, mutta alkaa olemaan ajelu aika vaikeeta kun ei nää mitään.
Sanoin tossa miehelle yks kerta että se saa hoitaa homman ennen kun synnyttämään lähdetään, saas nähdä.
Joo karvatonna olis kivempaa, mutta ei enää oikein onnistu ilman vahinkoja! Menossa on jo 36 viikko enkä näe enää edes napaa (vauva on poikittain ja korkein kohta on juuri navan yläpuolella) saatika sitten jalkoväliä. Peilin kanssa tuhraaminenkaan ei oikein kiinnosta, asennot on jo liian hankalia. Itse olenkin lähinnä tuskaillut karvaisuuttani, eli siis että häiritseekö se lääkäreitä, koska olettaisin että trimmattuja alkaa olla jo enemmän kuin naturelleja. Mutta tässä tilassa se annettakoon anteeksi, kun asialle ei kerta kaikkiaan mitään voi!
Muuten, karvoista on myös ihan oikeaa hyötyä nyt kun valkovuotoa, virtsankarkailua ynnä muuta epämääräistä tulee koko ajan niin ettei ilman sidettä pärjää. Posliini-iho menisi jatkuvasta siteen pidosta rikki, mutta karvat toimivat pehmentäjänä siinä välissä, joten iho pysyy parempana. Kannattaa ottaa tämäkin näkökohta huomioon sitten raskauden edetessä ja palata täysposliiniin sitten vaikka jälkivuotokauden jälkeen.
mulla alko tänään viikko 35,enkä oo pystyny ajamaan enää noin 1½kk.Kieltämättä inhottaa pelkkä ajatuski,että joku ventovieras ihminen on kattelemas karvaasta alapäätä.
Karvasen haarovälit ja mieletön kikkarakarvotus ku apinalla..Kieltämättä hieman hävettää =/
Ei mullakaan oikein helposti ajelu enää onnistu. Pikkuisen näen ottaa tuosta bikinirajasta, kun painan vatsaa suihkussa sivuun. Alempaa en näe mitään, ja peilin kanssa kyyryssä olis aivan liian hankalaa...
Mutta lauantaisin saunareissun rutiineihin kuuluu meillä nykyään se, että mies ajelee alapääni.:) Pyytäkää tekin isännältä apua. Eiköhän ne auta! Ei tarvitse hävetä, että paikat rehottais ihan kamalasti. Vaikka onhan sekin ymmärrettävää, että tässä tilassa pitää joistakin jutuista vähän joustaa.
Minä olen ajellut ainakin vielä kun olen pystynyt. Siinä ja siinä ylettääkö enää mitenkään päin. Mielestäni poslari on siistimpi ja esim. hajut ei niin leviä kuin karvojen kanssa.
tuskailin samaa asiaa alkuraskaudesta ja aina ennen lääkäriä yritin kasvatella karvotusta takasin :) sitte myöhemmin kun tuli yllätyskäyntejä lääkärille ja sitä karvotusta ei ollutkaan, eipä sitä kukaan lääkäri noteerannu...nyt tosiaan ei enää tee edes mieli alkaa säheltää sen höylän kanssa, mutta enpä onneksi nääkään tuonne alapäähän enää :) niin ei häiritse.
kommenteista kovin. Nyt ei enää ahdista lääkärikäynnit niin paljoa ja voi hyvin mielin lähteä ajelulle.
Pitääpä kattoa kui viidakolle käy masun kasvun myötä.
vahausta kosmetologilla!! Ei edes satu!! Tänä päivänä on tosiaan normaalimpaa olla karvattomana kuin karvaisena gynellä ja lekurissa. Tosin kukin tyylillään. Mutta ei tarvitse hävetä poslariansa!
Itse kun en enää ylettynyt sheivailemaan/vahailemaan, menin kosmetologille. Ajatus hävetti ens alkuun, mutta tässä on niin tottunut raskauden aikana levittelemään jalkojaan milloin kenellekin, että ei haitannut enää tuo nolo (?) hetki. Eikä se edes tuntunut nololle. Ei siinä kuitenkaan tarvitse sinänsä jalkoja levittää. =) Nainen hoiti hommansa ammatimaisesti...sanoi, että olen jo neljäs brassiasiakas sinä päivänä. Eli on ilmeisen suosittua tuokin puuha. SUOSITTELEN!!
Mäkin olen aikaisemmin poistanut karvoitusta välillä nyppimällä. Nyt ei kyllä pystyisi oikein enää nyppimään. Vahaus olisi tietty yksi vaihtoehto, mitä ei ole koskaan tullut kokeiltua. Ja kosmetologille ei tulisi mieleenkään mennä, olen sen tyyppinen enkä olisi valmis siihen tuhlaamaan rahaakaan.
Mutta mulla on sellainen jännä juttu että jo ihan alkuraskaudessakaan mä en halunnut nyppiä karvoja alapäästä sen kivun takia. Siis musta ei tunnu itteni takia se kipu pahemmalta, mutta on jotenkin sellainen tunne että se ei ole vauvalle hyväksi. Tuntuu jotenkin että jos itse kärvistelee kivusta niin vauva tuntisi sen jotenkin. Onkos ihan hullu ajatus?
en vahausta! Olen tuo brassin suosittelija. Se sokerointi ei siis sattunut yhtään ja iho pysyi sileänä 4 vkoa...eikä vielä viideskään vko pahalta näytä.
Olen ollut kokonaan ilman karvojani jo n. 15 vuotta. Siihen mahtuu kaksi edellistä odotusta synnytystä kaikkine tarkastuksineen. Ei koskaan ole kukaan henkilökunnasta moittinut karvojeni puuttumista, vaan jopa päinvastoin.
Muistan ekan käynnin lekurissa raskausaikana kun myös mietin tuota suhtautumista. Kaikki meni ihan hyvin, ja sen jälkeen ei asia ole enää vaivannut.
Mä aina sheippaan itse, aina oon sheipannut. Se on lääkärin asia miten suhtautuu, jos nolostuu tms. Olen nähnyt esim. uimahallissa akkoja, joilla karvat rehotttaa kuin joulupukilla. hyi, en tykkää, posliinina pysyy raikkaampana ja kasvaahan siihen sänkeä pikkuhiljaa jota vielä muotoilen.