Heips.
Mitenkäs kun hankin käytetyn akvan ja olen nyt vanhasta siirtelemässä kampetta uuteen ja niin ikään kypsyttelemässä sitä. Kysymys kuuluukin että voiko bakteerikantaa olla liikaa? Elikkä jos "siirrän" vanhan akvan bakteerikannan uuteen ja lisäksi käytän kaupan bakteerivalmistetta, niin voiko tulla liikaa? Osa harrastajista on sitä mieltä, että tossa tapauksessa ei tarvitse välttämättä ollenkaan käyttää bakteerivalmistetta. Mielipiteitä kaivataan. Kiitos! :)
Mitenkäs kun hankin käytetyn akvan ja olen nyt vanhasta siirtelemässä kampetta uuteen ja niin ikään kypsyttelemässä sitä. Kysymys kuuluukin että voiko bakteerikantaa olla liikaa? Elikkä jos "siirrän" vanhan akvan bakteerikannan uuteen ja lisäksi käytän kaupan bakteerivalmistetta, niin voiko tulla liikaa? Osa harrastajista on sitä mieltä, että tossa tapauksessa ei tarvitse välttämättä ollenkaan käyttää bakteerivalmistetta. Mielipiteitä kaivataan. Kiitos! :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vanhasta saat hyvän ympin jos sulla on hiekka mitä laitat ja jatkat lisäämällä uutta hiekkaa uuteen akvaan.
Kun teet homman päivässä ei kypsytteljä tarvita eikä liioin kaupallisia litkujakaan.
Akvaarion kalasto ja sen ruokinta kannattaa pitää niukkana ensimäisten viikkojen aikana ettei nitraatti nouse tappavalle tasolle veden vaihtojen välillä.
Lisää kaloja voit hankkia siis muutaman viikon päästä akvaarion vaihdosta.
Mitä kaloja ennestään?
Kuinka suureen akvaan vaihdat?
Riittääkö valo ja suodatus tehot?
Kalat on miekkiksiä, 4 aikuista ja kolme vauvaa. Muuttavat 80 litraseen. (joidenkin mielestä liian pieni miekkiksille, itse pidän riittävänä)
Muita kaloja en ole ajatellut vielä hankkia. Monnillekin taitaa olla liian pieni. Suodatin on 60-160l:seen. Elikkäs pitäisi riittää ja valoa on yhden loisteputken verran. Sellanen paketti.
Kyllä se on aivan liian pieni miekkapyrstöaikuisille, olit mitä mieltä tahansa.
Poikaset menevät hyvin 80-litraisessa, mutta jopa 15 senttisiksi kasvavat(et varmaan ole nähnyt täysikasvuista?)eivät todellakaan mahdu uimaan tuossa. Lissäntymisvauhtikin on erinomainen, eli pian akvaariosi on kirjaimellisesti täynnä miekkaa.
Hanki isompi akvaario(YLI 140-litraa) tai vaihda miekkapyrstöt platyihin, jos punaista väriä kaipaat.
että mahtaako niitä olla eri kokoluokkia tai jalostusmuotoja, koska noiden kalojen vanhemmat ja sisarukset muu suku eivät kasvaneet isossakaan( 150l) akvaariossa yli 6 cm pitemmäksi. (ja kuolivat vanhuuteen) Sain kalat ihmiseltä, joka oli kasvattanut miekkikset itse ja harrastanut niitä jo yli kymmenen vuotta. Mutta olen kuullut kyllä yli kymmmensenttisistä miekkiksistä. Ja lisääntymiskyvystä olen myös tietonen.
ei tarvita, kun vanhasta siirretään materiaalia, niin miten ihmeessä kypsään akvaarioon voi tulla nitriittiä. Ei ymmärrä.
Kypsään tankkiin ei voi tulla nitiittiä ellei ruokaa kaadu sinne vahingossa suurta määrää.
Toki huonosti kypsytettyyn tulisi nitriittiä nomaaliruokinnallakin, mutta ei hyvin kypsytettyyn.
Testaamalla: lisäämällä vaikka 2 mg/l hirvensarvensuolaa ja katsomalla meneekö se nitraatiksi noin vuorokaudessa, voi helposti todeta riittävän kypsyyden.
Vanhan akvan hiekassa joka siirretään uuteen akvaan on aina elävää bakteeristoa joka on valmis hajoittamaan mikroeliöstöä ja tekemään typenkierron välittömästi mahdolliseksi näin ollen kyllä vanhankin akvaarion nitraatti pitoisuus nousee yhtälailla kun taas uuden kypsytys vaiheen loppusuoralla oleva akvaarion nitraatti pitoisuus on nitriitti piikin jälkeen erittäin korkea juurikin tuon suuren nitriitti pitoisuuden takia joksi siis nitraatti muuttuu suurissa pitoisuuksissa.
Kypsään akvaarioon tulee jatkuvasti nitriittiä sillä kalojen uloste, kasvien vähäinen yhteytys nostaa nitraatti pitoisuutta ja jos viikottaisen veden vaihdon jättää tekemättä saattaa nitraatti kohota niin korkeaksi että se muuttuu nitriitiksi, kokeileppa joskus... jätä akvan vesi vaihtamatta pariksi viikoksi, mittaa silti nitraattia kolmen neljän päivän välein, kun nitraatti pitoisuus on korkeahko (40mg/l) mittaa myös nitriitti pitoisuus, hämmästyt taatusti jos ajatus maailmasi on noinkin alkeellinen akvaarion vesikemian toiminnasta.
jOS se olisi sulla sama kuin millä kirjoittelet AWssa tai muilla akvafoorumeilla voisi perusteluni olla monimutkaisempikin... nyt näin että sen kenties jokainen ymmärtää???
Ne kun risteytyvät niin eivät kasva niin pitkiksi kuin aidot miekkapyrstöt.
TOSIN tätä ristisiittämistä TULISI EHDOTTOMASTI VÄLTTÄÄ
Siellä mistä kalaseni sain, ei ole pidetty platyjä lainkaan, sitä pidemmälle historiaa en tiedä. Mitenkäs tuo sisäsiitos, voisiko sellainen vaikuttaa, jos sellaista on paljon ollut? Jos ovat risteytyksiä niin kuinkas pitäisi toimia? Antaako noiden kalasten elellä kupsahtamiseen asti ja huolehtia etteivät lisäänny? Sitten sellanen kysymys, et millasia eroja miekkiksellä ja platyllä on? luonne..ym. -kiitos-