Ajattelin kirjoittaa tänne olotilastani,kun tuntuu aina kun saa jonnekkin purkaa oloaan niin se hetkeksi helpottaa.
Eli minulla todettiin masennus kolme vuotta sitten, voi olla että oli synnytyksen jälkeistä msennusta,lapsen syntymästä oli kuitenkin vain puoli vuotta, en tiedä,mutta masennus kuitenkin. Oli todella ahdistavaa olla, uni ei tullut ja toimintakyky meni kokonaan. Onneksi äitini oli silloin todella paljon apuna,en olisi muuten jaksanut hoitaa lapsia ja kotia lainkaan.
Unettomuus helpottui todella nopeasti, sain tenoxia,jotta unirytmi palautuisi. Masennukseen määrättiin sepram viikon ajan 10mg ja viikon jälkeen 20mg. Oloni oli varmaan silloin niin kurja ,että lääke alkoi tai ainakin kuvittelin sen vaikuttavan todella nopeasti. En muista tarkkaan kuinka pitkään lääkettä söin,mutta koin jossain vaiheessa olevani niin vahva että lopetin lääkityksen. Siitä alkoi pätkittäinen sepramin syönti,välillä lopetin ja taas parin kuukauden kuluttua uudelleen.
Nyt olin lokakuusta asti ilman lääkettä ja se aika menikin hyvin,kunnes pieni takaisku elämässä ja helvetti taas valloillaan. Kaikki alkoi taas uudelleen. Pari unetonta yötä ja ahdistus sen kun kasvoi. Ei kun taas lääkäriin ja sepramin aloitus uudelleen,annoksella 2 viikkoa 10mg ja sen jälkeen 20mg. Nukahtamisongelmiin imovane 7,5mg. Nyt on kulunut aloituksesta reilu kolme viikkoa ja ahdistus ja levoton olo jatkuu,sekä herään joka aamuyö kauhean ahdistavaan oloon,eikä sen jälkeen tule uni enää. Nyt odottelen lääkärin soittoa,pakko oli aamulla soittaa ja pyytää puhelinaika kun lääkäriin ei pääse tässä tuppukylässä. Miettiköön lääkäri miten tästä eteenpäin. Tiedän kyllä että lääkkeiden vaikutukseen voi mennä pidempään,eihän tästä kuitenkaan ole kuin kolmisen viikkoa kun aloitin,mutta jotenkin tuntuu etten jaksa enää. Pahin hetki on aamuyö,kun ei saa enää unta.
Enkä itseasiassa tiedä kummaksi luokittelisin oloni masentuneeksi vai ahdistuneeksi,varmaan tällä hetkellä enemmän tässä on ahdistuneisuutta ja auttaako sepram sitten tähän niin kuin pitäsi?
Voimia kaikille samassa tilanteessa oleville!!
Eli minulla todettiin masennus kolme vuotta sitten, voi olla että oli synnytyksen jälkeistä msennusta,lapsen syntymästä oli kuitenkin vain puoli vuotta, en tiedä,mutta masennus kuitenkin. Oli todella ahdistavaa olla, uni ei tullut ja toimintakyky meni kokonaan. Onneksi äitini oli silloin todella paljon apuna,en olisi muuten jaksanut hoitaa lapsia ja kotia lainkaan.
Unettomuus helpottui todella nopeasti, sain tenoxia,jotta unirytmi palautuisi. Masennukseen määrättiin sepram viikon ajan 10mg ja viikon jälkeen 20mg. Oloni oli varmaan silloin niin kurja ,että lääke alkoi tai ainakin kuvittelin sen vaikuttavan todella nopeasti. En muista tarkkaan kuinka pitkään lääkettä söin,mutta koin jossain vaiheessa olevani niin vahva että lopetin lääkityksen. Siitä alkoi pätkittäinen sepramin syönti,välillä lopetin ja taas parin kuukauden kuluttua uudelleen.
Nyt olin lokakuusta asti ilman lääkettä ja se aika menikin hyvin,kunnes pieni takaisku elämässä ja helvetti taas valloillaan. Kaikki alkoi taas uudelleen. Pari unetonta yötä ja ahdistus sen kun kasvoi. Ei kun taas lääkäriin ja sepramin aloitus uudelleen,annoksella 2 viikkoa 10mg ja sen jälkeen 20mg. Nukahtamisongelmiin imovane 7,5mg. Nyt on kulunut aloituksesta reilu kolme viikkoa ja ahdistus ja levoton olo jatkuu,sekä herään joka aamuyö kauhean ahdistavaan oloon,eikä sen jälkeen tule uni enää. Nyt odottelen lääkärin soittoa,pakko oli aamulla soittaa ja pyytää puhelinaika kun lääkäriin ei pääse tässä tuppukylässä. Miettiköön lääkäri miten tästä eteenpäin. Tiedän kyllä että lääkkeiden vaikutukseen voi mennä pidempään,eihän tästä kuitenkaan ole kuin kolmisen viikkoa kun aloitin,mutta jotenkin tuntuu etten jaksa enää. Pahin hetki on aamuyö,kun ei saa enää unta.
Enkä itseasiassa tiedä kummaksi luokittelisin oloni masentuneeksi vai ahdistuneeksi,varmaan tällä hetkellä enemmän tässä on ahdistuneisuutta ja auttaako sepram sitten tähän niin kuin pitäsi?
Voimia kaikille samassa tilanteessa oleville!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
aina 60mg/pvä tarvittaessa yleensä auttaa. Yleinen hoitoannos on 40mg/vrk. Tuo 20mg on aloitusannos, eikä juuri kukaan saa siitä mitään hyötyä. terv. sh
lisähoitona
Kommentit (0) Tulosta | Lähetä kaverille
Aiheet: Markus Heinimaa, Tanja Svirskis, E-EPA, depressio, skitsofrenia
Turun yliopiston psykiatrit Markus Heinimaa ja Tanja Svirskis kirjoittivat Suomen lääkärilehdessä vuonna 2005: ”Näyttöä E-EPAn käyttökelpoisuudesta muun lääkehoidon lisänä on olemassa sekä depression että skitsofrenian osalta”. Uusi tutkimus vahvistaa tätä käsitystä.
E-EPA tehostaa ja nopeuttaa tavanomaisen antipsykoottisen lääkehoidon vaikutusta, kirjoittavat australialaiset ja itävaltalaiset psykiatrit American Journal of Psychiatry -lehdessä.
He hoitivat 80 ensimmäiseen psykoosiinsa sairastunutta skitsofreenikkoa. Puolet heistä sai tavanomaista lääkitystä ja puolet sen lisäksi kaksi grammaa E-EPAa päivässä 12 viikkoa. E-EPAa saaneet potilaat reagoivat hoitoon verrokkeja nopeammin. E-EPA-ryhmä tarvitsi vähemmän lääkkeitä kuin muut potilaat. E-EPAa saaneilla ilmeni vähemmän ummetusta ja muita lääkkeiden aiheuttamia sivuvaikutuksia. E-EPA parantaa psyykelääkkeiden sietokykyä, päättelevät psykiatrit.
Aiheet: Markus Heinimaa, Tanja Svirskis, E-EPA, depressio, skitsofrenia
Oma kommentti
Nimi
Sähköposti (pakollinen, ei näytetä julkisesti)
Kotisivu