Helsingin sanomat, vieraskynä.
Hyvä kirjoitus luettavaksi kaikille.
Tällä palstalla on kovasti keskusteltu onko hometta vai ei. Tällaista tilannettahan ei yhdessäkään olemassaolevassa rakennuksessa ole. Kyse on aina mikrobien määrästä ja sijainnista rakenteissa. Vanhemmissa rakennuksissa on luonnollisesti enemmän mikrobikasvua.
Ajatellaanpa vaikka talon perustuksia tai seinärakennetta. Maanvaraisen laatan alla on erinomaiset elinolosuhteet mikrobeille. Vaikka massat olisi vaihdettu on laatan alla kosteus lähellä RH 100 ja lämpötila aina reilusti plussan puolella. Siksi myös laatan alapinnassa kasvaa runsaasti mikrobeja. Vanhemmissa rakennuksissa maamassoja ei usein ole edes vaihdettu ja niissä mikrobeja voi olla enemmänkin. Siis huolimatta siitä että salaojat ja sadevesijärjestelmä toimivat moitteettomasti. Tällaisessa tilanteessa ei kuitenkaan ole kyse varsinaisesta kosteus- ja homevauriosta. Sisäilmaongelman syntyminen on kuitenkin mahdollista jos parustuksiin tulee halkeamia, vaikkapa seinän ja lattian saumakohtiin, mikä ei sinänsä ole mitenkään epätavallista. Tällöin tilojen käyttäjät altistuvat maaperän mikrobeille.
Aivan vastaavasti samanlainen tilanne voi olla kyseessä jos ulkoseinissä on halkeamia tai epätiiveyskohtia vaikkapa ikkunakarmien ja seinän välillä. Tällöin ilmavirtauksia voi tulla sisätiloihin rakenteen kautta jolloin mikrobeille altistuminen on mahdollista.
Em. tapauksissa mikrobeille altistuminen tapahtuu vaikka kosteus- tai homevauriota ei ole. Maassa ja seinän eristetilassa ja julkisivussa on aina jonkin verran mikrobikasvua joka kuuluu luonnollisena osana rakenteisiin. Vanhemmissa rakennuksissa esim seinärakenteessa mikrobien määrä voi olla suurempi.
Hyvä kirjoitus luettavaksi kaikille.
Tällä palstalla on kovasti keskusteltu onko hometta vai ei. Tällaista tilannettahan ei yhdessäkään olemassaolevassa rakennuksessa ole. Kyse on aina mikrobien määrästä ja sijainnista rakenteissa. Vanhemmissa rakennuksissa on luonnollisesti enemmän mikrobikasvua.
Ajatellaanpa vaikka talon perustuksia tai seinärakennetta. Maanvaraisen laatan alla on erinomaiset elinolosuhteet mikrobeille. Vaikka massat olisi vaihdettu on laatan alla kosteus lähellä RH 100 ja lämpötila aina reilusti plussan puolella. Siksi myös laatan alapinnassa kasvaa runsaasti mikrobeja. Vanhemmissa rakennuksissa maamassoja ei usein ole edes vaihdettu ja niissä mikrobeja voi olla enemmänkin. Siis huolimatta siitä että salaojat ja sadevesijärjestelmä toimivat moitteettomasti. Tällaisessa tilanteessa ei kuitenkaan ole kyse varsinaisesta kosteus- ja homevauriosta. Sisäilmaongelman syntyminen on kuitenkin mahdollista jos parustuksiin tulee halkeamia, vaikkapa seinän ja lattian saumakohtiin, mikä ei sinänsä ole mitenkään epätavallista. Tällöin tilojen käyttäjät altistuvat maaperän mikrobeille.
Aivan vastaavasti samanlainen tilanne voi olla kyseessä jos ulkoseinissä on halkeamia tai epätiiveyskohtia vaikkapa ikkunakarmien ja seinän välillä. Tällöin ilmavirtauksia voi tulla sisätiloihin rakenteen kautta jolloin mikrobeille altistuminen on mahdollista.
Em. tapauksissa mikrobeille altistuminen tapahtuu vaikka kosteus- tai homevauriota ei ole. Maassa ja seinän eristetilassa ja julkisivussa on aina jonkin verran mikrobikasvua joka kuuluu luonnollisena osana rakenteisiin. Vanhemmissa rakennuksissa esim seinärakenteessa mikrobien määrä voi olla suurempi.
Vastaukset 32
Vanhimmat
pohjaa siltä, että sairastunut oireilee sairaissa taloissa selkeästi ja nopeasti. Silloin kyse ei ole mistään mistä ko. kirjoittaja kirjoittaa. Homeongelmaa voi lieventää ja selitellä ihan rehellisinkin konstein, kuten kirjoittaja, mutta ei se muuta noita kosteusvaurioituneita rakennuksia sen terveemmiksi kuitenkaan.
Tuo on yksi todellisuus, toinen on lievät kosteusvauriot jotka ovat korjattavissa ja talo on yhä edelleen terve ja sitten jatkuvista kosteusvaurioista kärsivät kiinteistöt. On hyvä nähdä kaikki nämä ja tunnistaa mistä on kulloinkin kyse.
Oikein rakennetussa talossa tilanne ei ole kuvatun lainen. Toinen asia on sitten se, että asiaa voidaan pitää normaalina, koska väärin rakentaminen on normaalia maassamme.
Jos rakennus on perustettu oikein eli kaikki humus- ja hienorakenteinen maa on poistettu ja tilalle tuotu pestyä, karkearakeista soraa, ei mikrobeja haitallisessa määrin eikä ylimääräistä kosteutta rakennuksen alla ole. Se edellyttää tietysti myös, että salaojat toimivat ja että sadevedet on ohjattu riittävän kauas rakennuksesta.
Rakenteita ei myöskään saada koskaan niin tiiviiksi, ettei kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet pääsisi sisäilmaan alipaineen vallitessa. Asuinrakennuksissa on aina oltava alipaine, jottei sisäilman kosteus siirry rakenteisiin.
toiset toista. Kuuleman mukaan tiivistäminen on nyt in. Eli tiivistetään sisäpuolelta niin tarkasti, ettei vuotoja pääse tapahtumaan. Näin on ilmeisesti suositus tehdä eli homekasvustot voi huoletta jättää esim. seinän rakenteisiin kasvamaan, jos vain tämä tiivistys tehdään kunnolla ja huolella. Onko ratkaisu siis ylipaine? Ja mikähän sitten mätänee?
ja tietoista manipulaatiota, jota nyt harrastetaan. Muuta vaihtoehtoa ei ilmeisesti ole keksitty, kun ongelma on räjähtänyt käsiin eikä kunnilla ja valtiolla ole varaa kunnostaa homerakennuksiaan. Tiivistys ja ilmanvaihto on keksitty parannuskeinoiksi niiden halpuuden takia ja sitä toitotetaan nyt joka tuutissa. Tännekin on joku sitä pesiytynyt julistamaan.
manipulaatiometodilla tulee vaan lisää sairastuneita ja sitä myöten yhteiskunnasta syrjäytyneitä, mutta ilmeisesti Suomen valtiolla on tähän varaa. Maksellaan mieluiten siitä sairastumisesta ja sen aiheuttamista ongelmista, kuin kerättäisi verorahoja työssäkäyviltä terveiltä ihmisiltä. Nyt on tullut joillan tahoilla housuun ja sen mukaisia ovat ohjeistukset. Oliko tämä sivistysvaltio jo, vai ehtikö ollakaan?
Höpsistä. Mitähän siellä pestyn soran alla on?
Sinne rakennuksen alle ei nimenomaan saa jättää mitään biologisesti hajoavaa maa-ainesta tai rakennusjätteitä. Kun rakennusta perustetaan, niin kaikki humusmaa on poistettava sieltä alta eli kaivettava niin syvälle, että vastaan tulee kivennäismaa. Maaperän humuskerroksen paksuus vaihtelee paikasta riippuen muutamasta sentistä useisiin kymmeniin sentteihin
Myös rakentamismääräykset (C2) edellyttävät sitä yksiselitteisesti:
1.4.5
Rakennuksen alta ja sen viereisestä täytöstä on poistettava humusmaa
sekä kosteuden vaikutuksesta hajoavat, homehtuvat tai lahoavat
orgaaniset aineet ja rakennusjätteet.
1.4.6
Veden haitallinen kapillaarivirtaus rakenteeseen tai rakenteessa
estetään salaojituskerroksilla ja kosteuden- tai vedeneristyksillä.
Käytännössä toimitaan näin:
· Poistetaan humuskerros rakennusalalta ja noin 1 …1,5 m leveydeltä yli rakennuksen ulkomittojen.
· Kaivetaan ulkoseinien perustusten alle noin 1 m leveä ja 350 mm syvä kaivanto.
· Levitetään ja tiivistetään anturan alle tuleva kiviaineskerros ja asennetaan salaojaputket, joiden tulee olla joka kohdassa anturan alapintaa alempana. Salaojasorastuksen paksuuden tulee olla putken ympärillä 100 mm ja putken päällä 200 mm. Salaojaputken vahvuuden tulee olla ø 100 mm.
· Suoritetaan täyttötyöt. Maanpinnan on kallistuttava rakennuksesta poispäin 3 m matkalla vähintään 150 mm (=1:20, ks.kuva 4-6). Tasamaata ei voida alentaa rakennuksen ympäristössä, vaan kallistukset on tehtävä täyttäen. Näin muodostuu vaadittu noin 600 mm perustamissyvyys. Jos anturan alla on tiivistetty kiviaineskerros, niin sen paksuus voidaan lukea perustamissyvyyteen.
Tekniikan tohtori, aiheesta väitellyt, Juhani Pirinen:
"Käymme tutkimassa niitä rakennuksia, joissa asukkaat kokevat sisäilmaoireita. Pahojen oireiden aiheuttajana suurin syy on rakennuksen alapohjavauriot."
tai oikeammin sanoi ennen näitä "uusia tuulia":
"Betonilaatan alla on yleensä soran sijasta hiekkakerros, joka ei kykene estämään maaperän kosteuden kapillaarista nousua betonilaattaan, jonka kosteus pysyttelee 90-100 prosentissa. Jos laatan yläpinnan ja puulattian koolausten välistä puuttuu kunnollinen bitumikerros, on mineraalivilla laatan päällä homehtunut.
Alapohjassa silmältä piilossa piilevä homevaurio paljastuu vain mittaamalla betonilaatan kosteus syvältä villojen alta.
Juhani Pirinen sanoo, että edessä on iso, kallis ja vaikea korjaus.
Betonilaatan kosteuden pysymistä sadassa prosentissa on usein mahdoton jälkikäteen estää eli ongelman kanssa on vaan elettävä.
- Olemme korjanneet tällaisia lattioita niin, että lattiarakenteet on avattu ja homehtunut eriste poistettu. Kuivaamisen jälkeen laatan pintaan on vedetty bitumikermit, ettei siitä varmasti pääse kosteutta läpi, ja sen päälle on vaahdotettu kiinni diffuusiovastuksellinen polyuretaanieriste, joka ei päästä kosteutta lävikseen.
Samalla tietenkin korjataan mahdolliset salaojituksen ongelmat ja ohjataan vedet talon reunustalta maankaadoin poispäin."
Ja jos kun betonilaatta on ollut liian märkä ja salaojat korjataan, pitää huomioida mitä sen jälkeen lähivuosina yleensä tapahtuu.
suosittele,vaan vaurioituneiden materiaalien poistoa.
Kyllä poistaminen on mielestäni ainoa ja lopullinen oikea korjaustapa. Sillä edellytyksellä tietenkin että korjataan myös rakenneviat jotka kosteuden aiheuttivat.
Tiivistäminen on hölmäläisten hommaa. Toimii hetken ja pettää viimeistään roudan jälkeen.
"suosittele". Onko asia edelleen niin?
Koulurakennusten sisäilmasto-ongelmien uudesta korjausopashankkeesta (Pirinen, Kurnitski, Pasanen) ei sellaista kuvaa saa. Hankkeesta lyhennelmä tämän vuotisen Sisäilmastoseminaarin raportissa 26 / ote sivulta 6:
" On myös muistettava, että kosteus- ja homeongelmat eivät ole yleisimpiä koulurakennusten sisäilmasto-ongelmien syitä. Ne ovat olleet toki vaikeimmissa tapauksissa yhtenä olennaisena syynä, mutta toisaalta niiden merkitystä on joskus ylikorostettu ja rakennuksia on myös ylikorjattu rakenteellisten korjausten osalta. Valitettavan usein ongelmien TODELLISET syyt, esim. toimimaton ilmanvaihtojärjestelmä seurannaisvaikutuksineen (painesuhteet, ilmavirtauksen suunnat) tai mineraalivillakuidut ym. ovat jääneet korjaamatta ja käyttäjien oireet eivät ole poistuneet raskaidenkaan korjausten jälkeen."
oikein kirjallisena.
En oikein usko, että Juhani Pirinen on toista mieltä kuin Tampereen Teknillisen yliopiston Rantala.
Tottakai Pirinen on samaa mieltä, eihän ainoana toimenpiteenä voi olla että koko rakennus puretaan. Pirinen on muuten myös sitä mieltä että home- ja kosteusvauriot eivät ole yleisin sisäilmaongelmien aiheuttaja. On huvittavaa seurata kuinka palstalla palvotaan näitä tutkijoita kuin jumalaa, sitten kun joku tutkijoista kertoo miten asia oikeasti on niin hänet manataan alimpaan helvettiin.
Tällä palstalla puhutaan manipulaatiosta ja harhaan johtamisesta ja järjestelmällisestä valehtelemisesta.
Kyseessä taitaa olla pieni marginaalinen ryhmä joka on kuin kiihkouskovainen lahko. Se palvoo "ei hometta" ja "home" on sille itse perkele.
On todella huvittavaa kun jotkut palstalla kyselevät esim "Onko jäähallissa hometta..."
Kyllähän tämänkaltaiset ihmiset tarvitsevat apua psyykkisiin ongelmiinsa.
mitähän huvittavaa tässä kysymyksessä oli mielestäsi? Voisitko tarkentaa miten se liittyy psyykkisiin ongelmiin? Ehkä sinulla on antaa valmis diagnoosikin, kun kerran leikit täällä nettilääkäriä.
Jos olisit sairastunut niin tajuaisit, että sairaan arkipäivään kuuluu joka hetki miettiä mihin voi mennä ja mitä tehdä. Ei kai kukaan halua maksaa kallista lippua esim. johonkin esitykseen jäähalliin, matkustaa paikalle pitkänkin matkan takaa, vain todetakseen ettei pärjää sisällä viittä minuuttiakaan.
Mikä tässä on niin vaikeaa tajuta? Ei ehkä kannata kommentoida näin sairauspalstalla sairautta, jota ei itse sairasta ja josta ei yhtään mitään ymmärrä!!!
altistunut todella tietää, että kannattaa kysellä. Ettei turhaan maksa pääsylippua. Minäkään en esim. kaikissa kaupoissa pysty käymään kun käy hengitykseen, mutta toisissa kaupoissa kyllä pystyn käymään aivan hyvin. Ja kirjastoihin ei kannata minun yleensä mennä.
palstalla?
On siksi pöljää tuo kommentointi.
Ei edes ole ymmärrä mistä koko asissa on kyse!
mutta sen ymmärrän, että onko tekniikan tohtorin Juhani Pirinen tohtorinarvon myötä viisastunut niin, että on kannattavampaa muutta mielipidettään ja ryhtyä tiivistämään homeet silikonin alle, kuin puolustaa homevauriorakennusten perusteellista korjaamista.
Lukekaa nyt ihmeessä tuo kivikoulurakennusten korjausohje.
Miksihän tuossa hankkeessa ei ole mukana esim. Tuula Putus?
ei taida lukea lainkaan Kiekkolehteä.
Vuosittain järjestetään jäähallipäivät. Jäähallipäivillä ollaan todella huolissaan jäähallien sisäilmaongelmista.
Homeet ovat todella iso riski jäähallien käyttäjäryhmille.
Samaan tyyliin ollaan huolestuneita muidenkin palloiluhallien siäilmaongelmista.
Toivottavasti Kurnitszkit ja Piriset ja Lindbergit pysyvät teeseineen urheilun tyyssijoista kaukana.
Täytyy pettyneenä seurata sitä, että kun saadaan Jämeräkivitalot ja yhteistyösopimukset ...
Suoraselkäiset asioista tietäjät ovat vähissä.
Kiitos asiallisesta vastauksestasi räyhähengelle. Juuri noinhan se menee, kyselin jäähallin homeista juuri siksi, etten turhaan ostaisi lippuja ja matkustaisi useamman tunnin matkan takaa. Liput jäi lunastamatta. Täytyy vaan katsella, mitä kivoja konsertteja olisi Hartwall-areenalla, siellä itsekin olen pärjännyt ok.
sinua on manipuloitu. Se on äärettömän helppoa, kun tietämyksesi on tasolla, jonka olet täällä selkeästi osoittanut. Tämä manipulointi, johon sinäkin olet langennut, johtuu siitä, että koulu- ym. julkisia rakennuksia ei ole varaa korjata. Rakennuspuolelle tulevat kustannukset yritetään tyrkätä sosiaali- ja terveyspuolen kannettaviksi.
Kansanterveyslaitos 2002: Kosteusvaurioita 70 prosentissa, näkyvää hometta 50 prosentissa kouluista. Kosteus- ja homevauriokouluissa astmaatikkoja voi olla jopa kolme kertaa enemmän kuin normaalisti. Yksi lapsen homeperäinen astma tulee maksamaan yhteiskunnalle n. 400.000 euroa (KTL).
Kirjoituksen otsikko oli:
"Homevian tunnistus ja korjaus vaativat monipuolista osaamista."
Kirjoittaja Hannu Viitanen VTT:n erikoistutkija ja rakennusbiologian dosentti.
Hän totesi kirjoituksessaan:
-Alalle tarvitaan lisää koulutusta ja osaamista, sillä työ edellyttää todella laajaa asiantuntemusta. Rakennuksen omistaja joutuu liian usein maksamaan analyyseistä ja suunnittelu ja korjaustöistä, JOTKA ON TEHTY ERI ALOJEN AMMATTILAISTEN PUUTTEELLISTEN TAI RISTIRIITAISTEN NÄKEMYSTEN PERUSTEELLA.
PALJON VIRHEITÄ EHTII VIELÄ TAPAHTUA, koska alan kehittämiseen ei ole saatu riittävästi voimavaroja. Koulutusta tulisi antaa sekä rakennusalan ammattilaisille että "homeongelmien" analysoijille ja terveysalan asiantuntijoille.
Tarvitaan kriittistä tutkimusta siitä, onko nykyinen menettely tarkoituksenmukaista ja miten sitä pitäisi kehittää ongelmien selvittämisen ja korjauksen osalta. Alalle tarvitaan myös toimialan sertifikointia.
Eli ei näytetä tietävän kuinka toimia. Lisää tutkimusmäärärahoja tarvitaan.
Ja samaa hokevat niin KTL:n kuin TTL:nkin homegurut.
kirjoittaja oli tutun hometalollisen vastapuolella todistamassa. On nämä sellaisia kavereita että mielipiteet kääntyvät tuuliviirin lailla sinne mistä raha haisee.
Seurasin oikeudenkäyntiä ja todistaja painotti että ostajan olisi pitänyt tietää korjaamisesta ja homeesta sanoisinko melkein kaikki.
Mistä löydän koko kirjoituksen hesarin nettisivuilta? etsin mutta en löytänyt...mielenkiintoista.
Helsingin Sanomissa 13.3.
Varmaan löydät sen vaikkapa kirjastosta.
valta.
Meilläkin käräjillä vastapuolen palkkaama HTT-tavarantarkastaja todisteli että kun ilmanvaihtoputki jätetään yläpohjaan sieltä ei tule korvausilmaa asuntoon ja että se on normaali tapa ollut rakentaa.
Talon suihkutilat oli tehty niin, että betonivalut oli valettu villoihin kiinni, niin tämä tavarantarkastaja väitti, että me olisimme homehduttaneet villat holtittomalla vedenkäytöllä.
Suihkutilat oli rakennettu ilman mitään vesi tai kosteuseristeitä.
Kun lattiassa meni yksi lämmitysputkikiekura tämä tavarantarkastaja väitti, että se kuivaa lattian riittävästi.
nämä HTT ym. asiantuntijat puolueettomuutensa ja asiantuntemuksensa suhteen. Kuten kerroit...eipä tuo juuri asiantuntemukselta vaikuta.
Nämä asiat ratkaiseekin käräjillä sitten tuomareiden asiantuntemus ja tarkka silmä ja kuulo.
Sinänsä kuitenkin surullista että asiantuntijat myyvät sielunsa rahasta ja vielä valan vannoneina vääristelevät níinkin selviä asioita kuin teilläkin.
Minulla vastapuolen rakennusasiantuntija väitti että olen letkulla kastellut yläpohjan purut.
Purut olivat mustia,pohja aivan laho,kantavat rakenteet lahot ja olimme asuneet vasta 4kk kun asia kävi ilmi.
Kyseistä vastapuolen asiantuntijaa en tule suosittelemaan kenellekään ja varoitan kyllä jos joku häntä suunnittelee tilaavansa.
http://www.hs.fi/tulosta/1135234762875
mutta vieläkin ottaa päähän niin hirvittävästi. Kaikki perheenjäsenet sairastuivat loppuiäksi. Eniten surettaa lasten tulevaisuus.
Kun ulkoseinien alapäänpuurakenteet oli lahonneet taivaan tuuliin, keksivät rakennusalanhuippuasiantuntijat, että meidän lapset ovat ämpärillä kaadelleet vettä.
Kävin tässä sitten katsomassa HTT-tavarantarkastajien ohjesääntöjä. Kaikkein suurin häkellys tuli siitä, että nämä samat tyypit löytyvät erityisaloilla "Kosteus- home- ja lahovauriot".
Tiedän tasan tarkkaan, että tämä meidän vastapuolella todistellut HTT_tavarantarkastaja ei ole päivääkään opiskellut mitään alaan liittyvää.
Miten hemmetissä tuollaiset tyypit ovat saaneet tuollaiset erityisoikeudet?
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:0:0;4:140:0:0:0;4:139:0:1:2008-02-14,104:139:518722,1:0:0:0:0:0:
Homekoulut - piittaamattomuus huipussaan
...
Itse kukin voi päätellä, millaiseksi paisuu hölmöläismäisen nuukuuden lopullinen lasku.
Kädestä suuhun -meno ja ongelmien maton alle lakaiseminen lyövät julkisen vallan päätöksenteossa kernaasti kättä. Homekoulujen kohdalla menettely on taloudellisesti järjetön ja inhimillisesti piittaamaton.
Dosentti Putus kertoo kahdenkymmenen vuoden aikana toistuvasti tiukanneensa asianosaisilta, miksei koulujen homeisuutta oteta vakavasti. Yhtä usein hänelle on vastattu: koska ongelma on niin iso.
Että semmoista logiikkaa.
kuuluu siihen harvinaiseen joukkoon, jonka takki ei ole kääntynyt missään vaiheessa.
Muistan lukeneeni teoksesta Homeongelma- ja sen psykososiaaliset vaikutukset katkelman, jossa perheenäiti kertoi, että myyjän asiantuntija oli väittänyt perheen itse kastelleen talon tahallisesti heittelemällä vettä lattioille.
Miten voi joku esittääkin tuollaisen väitteen, että joku tahallaan haluaisi pilata perheeltään talon?
miten voi joku esittää tuollaisen väitteen, että joku tahallaan haluaisi pilata perheeltään talon? Vastaus kuuluu, silloin yleensä tulee vastaan tuollaista soopaa, kun selittäjällä on melkoinen hätä mätäpaiseen paljastumisesta, niin siinä epätoivon hetkessä keksitään ihan mitä tahansa, jotta muka hämättäisiin kaiken olevan kunnossa. Jos ei kyseessä olisi toisten terveys ja sen menettäminen, niin voisi nauraa noille selityksille kippurassa.