Alajuoksun nosto

Laitetaanko se kiinni vslesokkeliin (tarvinnee 125 mm harkon) vai jätetäänkö rako (100mm riittää)?

Eihän sitä kovin ylös tarvikkaan nostaa mutta nykyisellään alajuoksu on todella syvällä, alle maanpinnan tason.

normaali valesokkeli tyyppinen,eli alajuoksu lähtee täysleveän harkon päältä ja saman harkon ulkoreunaa kiertää kapea 75mm harkko jonka korkeus on 200mm.Ongelma on siinä että alunperin tuo leveä harkko ja sen päällä oleva alajuoksu jää maanpinnan alapuolelle jolloin siihen kohdistuva kosteusrasitus alkaa lahottamaan talon rungon alaosan puu ja villa rakenteita.Rakennusaikana olisi ollut vähäinen homma muurata yksi täysleveä harkkokierros lisää ja nostaa alajuoksu ym puurakenteet vähintään maanpinnan tasolle tai hiukan ylemmäs.Kuitenkin harkkoperustuksien alkuaikoina ei tajuttu tätä alajuoksupuun kosteusongelmaa vaan tämä oli ihan normaali rakennustapa silloin ja nyt niitä yritetään korjata.Vähän sama kuin tasakatto omakotitalossa.
Jos mulla olisi työn alla tuollainen alajuoksun nosto-operaatio niin ottaisin seinää auki ja katkaisisin yhden runkotolpan kerrallaan samoin vanha alajuoksu pystytolpan molemmin puolin ja sitten nämä pois.Korotusharkon leveyttä mielestäni pitäisi vähän fundeerata että jäisi vähintäin parin sentin rako betonisen lattialaatan pään ja uuden harkon väliin ja tähän väliin kylmäsillan katkaisu.Tuohon väliin äkkiä ajatellen voisi eristeeksi kokeilla saumavaahtoa tai jos pinnat on suorat niin sopiva sturox tms kaista.Saumavaahto vaan olisi siitä hyvä että se eristyksen lisäksi myös sitoo tuon lisäharkon sivusta .Tuon lisäharkon päälle sitten normaalitapaan huopakaista ,sen päälle pätkä uutta alajuoksua johon katkaistu pystykoolauksen alapää kiinni.Ulomman ohuen harkon ja lisäharkon väliin ei mun ymmärtääkseni tarvitse mitään rakoa tai kiinnitystä toisiinsa tehdä.Et kertonut aiotko avata seinän ulko-vai sisäpuolelta mutta siellä on sisäverhouslevyn ja villan välissä höyrysulkumuovi.Luultavasti se ei pysy ehjänä operaation aikana niin muista sopivassa välissä teipata tai lisätä rikkoutuneeseen kohtaan uutta muovia että sisäilman kosteussulku jää toimivaksi.Sisäilmasta kun tulee yhtälailla kosteutta mitä maasta ja tuohon alajuoksun kohdille väkisten tulee kohta missä lämpötila laskeen kastepisteen tienoille ja siinä kohtaa sitten ilman kosteus kondensoituu vedeksi ja pakkasella hieman lähempänä ulkopintaa tuo vesi vielä jäätyy ja sulaa ulkoilman lämpötilavaihtelun mukaan.Tämän voi estää ehjällä höyrysulkumuovilla.Kertoilehan miten homma etenee,noita alajuoksun uusimishommia tulee taatusti aika monelle,veikkaan että samaa luokkaa kuin märkätilojen kosteuseristysremontit.

rakenne on kirjoitti:

normaali valesokkeli tyyppinen,eli alajuoksu lähtee täysleveän harkon päältä ja saman harkon ulkoreunaa kiertää kapea 75mm harkko jonka korkeus on 200mm.Ongelma on siinä että alunperin tuo leveä harkko ja sen päällä oleva alajuoksu jää maanpinnan alapuolelle jolloin siihen kohdistuva kosteusrasitus alkaa lahottamaan talon rungon alaosan puu ja villa rakenteita.Rakennusaikana olisi ollut vähäinen homma muurata yksi täysleveä harkkokierros lisää ja nostaa alajuoksu ym puurakenteet vähintään maanpinnan tasolle tai hiukan ylemmäs.Kuitenkin harkkoperustuksien alkuaikoina ei tajuttu tätä alajuoksupuun kosteusongelmaa vaan tämä oli ihan normaali rakennustapa silloin ja nyt niitä yritetään korjata.Vähän sama kuin tasakatto omakotitalossa.
Jos mulla olisi työn alla tuollainen alajuoksun nosto-operaatio niin ottaisin seinää auki ja katkaisisin yhden runkotolpan kerrallaan samoin vanha alajuoksu pystytolpan molemmin puolin ja sitten nämä pois.Korotusharkon leveyttä mielestäni pitäisi vähän fundeerata että jäisi vähintäin parin sentin rako betonisen lattialaatan pään ja uuden harkon väliin ja tähän väliin kylmäsillan katkaisu.Tuohon väliin äkkiä ajatellen voisi eristeeksi kokeilla saumavaahtoa tai jos pinnat on suorat niin sopiva sturox tms kaista.Saumavaahto vaan olisi siitä hyvä että se eristyksen lisäksi myös sitoo tuon lisäharkon sivusta .Tuon lisäharkon päälle sitten normaalitapaan huopakaista ,sen päälle pätkä uutta alajuoksua johon katkaistu pystykoolauksen alapää kiinni.Ulomman ohuen harkon ja lisäharkon väliin ei mun ymmärtääkseni tarvitse mitään rakoa tai kiinnitystä toisiinsa tehdä.Et kertonut aiotko avata seinän ulko-vai sisäpuolelta mutta siellä on sisäverhouslevyn ja villan välissä höyrysulkumuovi.Luultavasti se ei pysy ehjänä operaation aikana niin muista sopivassa välissä teipata tai lisätä rikkoutuneeseen kohtaan uutta muovia että sisäilman kosteussulku jää toimivaksi.Sisäilmasta kun tulee yhtälailla kosteutta mitä maasta ja tuohon alajuoksun kohdille väkisten tulee kohta missä lämpötila laskeen kastepisteen tienoille ja siinä kohtaa sitten ilman kosteus kondensoituu vedeksi ja pakkasella hieman lähempänä ulkopintaa tuo vesi vielä jäätyy ja sulaa ulkoilman lämpötilavaihtelun mukaan.Tämän voi estää ehjällä höyrysulkumuovilla.Kertoilehan miten homma etenee,noita alajuoksun uusimishommia tulee taatusti aika monelle,veikkaan että samaa luokkaa kuin märkätilojen kosteuseristysremontit.

Sisäpuolelta avaan ja kysymyksessä tosiaan on valesokkelirakenne.

Tarkoituksena on käyttää eristeenä, ainakin seinän alaosalla, finnfoamia jolloin höyrynsulkumuovin vois jättää pois.

Ja tosiaan, onko sillä merkitystä kuinka korkealle uusi alajuoksu nousee. Yksi leca näyttää olevan 190mm korkea, se riittänee? Kylmäsillan katkaisuun lienee uretaanivaahto parasta.

Vittuilijoita näemmä riittää, en ymmärrä miksi en tuota pystyisi tekemään vaikka en ammattilainen olekaan...?

Reetu kirjoitti:

Sisäpuolelta avaan ja kysymyksessä tosiaan on valesokkelirakenne.

Tarkoituksena on käyttää eristeenä, ainakin seinän alaosalla, finnfoamia jolloin höyrynsulkumuovin vois jättää pois.

Ja tosiaan, onko sillä merkitystä kuinka korkealle uusi alajuoksu nousee. Yksi leca näyttää olevan 190mm korkea, se riittänee? Kylmäsillan katkaisuun lienee uretaanivaahto parasta.

Vittuilijoita näemmä riittää, en ymmärrä miksi en tuota pystyisi tekemään vaikka en ammattilainen olekaan...?

menetelmän vaiheisiin.Toi vaikuttaa ihan järkevältä ajatukselta kun finnfoamia käyttää eristeenä,muodostuu sitten jämäkkä rakenne kun vaahto kuivuu.Lisäksi toi uretaani toimii tukevana kiinnityksenä mihin se sitten tarttuukin.Esim Makrotalon seinäelementeissä kaikki kiinnitykset on uretaanilla,levyt,runkotolpat ja seinäelementtien kiinitys toisiinsa ja alajuoksuun.Kannattaiskos sun leikata kuitenkin sisäseinälevystä lattian rajasta 0,5-1 metrin korkeudelta ensin levyn alaosa pois parin levyn leveydeltä.Ihan sillä että kun pystykoolauksen joutuu katkaisemaan niin jäisi seinälevyn yläosa kannattelemaan tuota katkaistua runkotolppaa.Jos kuitenkin laittaisit läpinäkyvän höyrysulkumuovin huoneen puolelle ennen uretaanivalua sitten kun lisäharkko on paikoillaan ja runkotolppa on uuden alajuoksun päällä.Ensinnäkin siitä höyrysulusta saisi kätevästi "muotin" finnfoamin ruiskutusta varten ja kun muovi on läpinäkyvää niin näkisi sen läpi miten vaahto täyttää paikat.Jos sattuu jäämään onkaloita niin voisi helposti täyttää kun on näkyvissä.Tietysti höyrysulku pitää tukea levyllä tms valun ajaksi ettei foami pullistu sisällepäin mutta kun kuivuu niin tukilevyn vois ottaa pois ja sitten näkisi miten paikat on täyttyny ,saisi samalla vähän käsitystä paljonko vaahtoa tarttee ruutata ,määrät voi olla vaikea arvioda muuten ja sitä muottilevyä kun ei taida saada pois uretaanivalun jälkeen kuin palasina,finnfoam kun tarttuu siihen kuin tauti.
Ei se finnfoam tosiaan itse mitään höyrysulkuja tarvii mutta siinä seinässä kun on ne pystykoolaukset niin niille höyrysulku olis varmaan ihan hyväksi,varsinkin jos koolaus on "yhtäpuuta" ulkopintaan asti..Olin joskus -80 luvulla tekemässä tuollaista taloa ja hyvin on kuosissa pysynyt.Siinä muuten käytettiin seinäelementtien kiinnitykseen sekä alajuoksuun ja seuraavaan pystyelementtiin pelkästään uretaanivaahtoa,ruiskutettiin kiinnitettävään lankkuun reunoihin n 2 senttiä halkaisijaltaan uretaani"nauhat" ja sitte tyrkättiin elementti paikoilleen ja reivattiin pystysuoraan.Kätevää hommaa kun opittiin.Uretaani oli sellaisessa pienessa nestekaasupullossa,ehkä 10 litran ja sitten 5m:letku jonka päässä oli suutin.Joudutko sinä koko talon ympäri uusimaan alajuoksut vaiko osan taloa

vaan uuden kirjoitti:

menetelmän vaiheisiin.Toi vaikuttaa ihan järkevältä ajatukselta kun finnfoamia käyttää eristeenä,muodostuu sitten jämäkkä rakenne kun vaahto kuivuu.Lisäksi toi uretaani toimii tukevana kiinnityksenä mihin se sitten tarttuukin.Esim Makrotalon seinäelementeissä kaikki kiinnitykset on uretaanilla,levyt,runkotolpat ja seinäelementtien kiinitys toisiinsa ja alajuoksuun.Kannattaiskos sun leikata kuitenkin sisäseinälevystä lattian rajasta 0,5-1 metrin korkeudelta ensin levyn alaosa pois parin levyn leveydeltä.Ihan sillä että kun pystykoolauksen joutuu katkaisemaan niin jäisi seinälevyn yläosa kannattelemaan tuota katkaistua runkotolppaa.Jos kuitenkin laittaisit läpinäkyvän höyrysulkumuovin huoneen puolelle ennen uretaanivalua sitten kun lisäharkko on paikoillaan ja runkotolppa on uuden alajuoksun päällä.Ensinnäkin siitä höyrysulusta saisi kätevästi "muotin" finnfoamin ruiskutusta varten ja kun muovi on läpinäkyvää niin näkisi sen läpi miten vaahto täyttää paikat.Jos sattuu jäämään onkaloita niin voisi helposti täyttää kun on näkyvissä.Tietysti höyrysulku pitää tukea levyllä tms valun ajaksi ettei foami pullistu sisällepäin mutta kun kuivuu niin tukilevyn vois ottaa pois ja sitten näkisi miten paikat on täyttyny ,saisi samalla vähän käsitystä paljonko vaahtoa tarttee ruutata ,määrät voi olla vaikea arvioda muuten ja sitä muottilevyä kun ei taida saada pois uretaanivalun jälkeen kuin palasina,finnfoam kun tarttuu siihen kuin tauti.
Ei se finnfoam tosiaan itse mitään höyrysulkuja tarvii mutta siinä seinässä kun on ne pystykoolaukset niin niille höyrysulku olis varmaan ihan hyväksi,varsinkin jos koolaus on "yhtäpuuta" ulkopintaan asti..Olin joskus -80 luvulla tekemässä tuollaista taloa ja hyvin on kuosissa pysynyt.Siinä muuten käytettiin seinäelementtien kiinnitykseen sekä alajuoksuun ja seuraavaan pystyelementtiin pelkästään uretaanivaahtoa,ruiskutettiin kiinnitettävään lankkuun reunoihin n 2 senttiä halkaisijaltaan uretaani"nauhat" ja sitte tyrkättiin elementti paikoilleen ja reivattiin pystysuoraan.Kätevää hommaa kun opittiin.Uretaani oli sellaisessa pienessa nestekaasupullossa,ehkä 10 litran ja sitten 5m:letku jonka päässä oli suutin.Joudutko sinä koko talon ympäri uusimaan alajuoksut vaiko osan taloa

Saunan ja pesuhuoneen kohdalla odotetaan niiden remonttivuoroa, sitten joskus tehdään vastaavat hommat niiden kohdalle. Lähinnä kait ne on nuo nurkat, joissa kosteusrasitus on korkeimmillaan syöksytorvien takia. Pitää järjestää sekin asia kunnolliseksi samaan aikaan.

Tarkoitatko, että runkotolpan kohdalle pitäisi laittaa kapea suikale muovia, se tosiaan on yhtäpuuta ulkopintaan...?

Reetu kirjoitti:

Saunan ja pesuhuoneen kohdalla odotetaan niiden remonttivuoroa, sitten joskus tehdään vastaavat hommat niiden kohdalle. Lähinnä kait ne on nuo nurkat, joissa kosteusrasitus on korkeimmillaan syöksytorvien takia. Pitää järjestää sekin asia kunnolliseksi samaan aikaan.

Tarkoitatko, että runkotolpan kohdalle pitäisi laittaa kapea suikale muovia, se tosiaan on yhtäpuuta ulkopintaan...?

Niin meinasin vähän sitä että kun sama tolppa jatkuu villojen sisälle pystysuunnassa niin olisi varmempi jos lopullisessa seinärakenteessa olisi yhtenäinen höyrysulku lattiasta kattoon.Jos sen kahdesta osasta joutuu tekeen niin saumakohta tiiviiksi teipaten.Ei mun mielestä pelkkä puu(tolppa) itse mitää höyrysulkuja tarvitse,ei se kyllä haittaakaan,enempi meinasin sitä että jos seinän alaosa on uretaania ja yläosa villaa niin nuitten yhtymäkohta voi olla huonoa saada tiiviiksi jos uretaanin päällä ei ole höyrysulkua.
Tuota oletko avannut epäiltyä vikakohtaa,senhän sais näkyviin kun esin 75-100mm reikäsahalla tekee valesokkelin alareunaan reiän ja lampulla tutkii alajuoksun kuntoa.Siinä valesokkelin ja alajuoksun välissä on jonkun sentin tuuletusrako.
Tai puukolla tms tökkimällä.Jos se on vain märkä mutta muuten kova ja terveen oloinen niin kannattais harkita kuivatus operaatiota ulkopuolelta.Ensin maanpinta valesokkelin alareunan tasalle tai alemmas.Sitte epäiltyihin kohtiin samaiset isot reiät valesokkeliin silleen että reiän alareuna olisi samalla tasalla valesokkelin alareunan kanssa.Tuon ison reiän päälle vois näkösuojaksi laittaa peltiritilän tms ,samanmoinen mitä on yleensä painovoimaisen ilmanvaihdon reikien päällä ulkoseinissä.Sitte kaivaisit pintaviemärit lapionpiston syvyyteen viemään syksytorvien sadevesi kauemmas talon nurkilta .
Eihän se alajuoksu kovin syvällä ole,jos pääset mittaamaan valesokkelin yläreunasta niin siitä 200mm alas on alajuoksun alapinta ja samalla naet paljonko maanpintaa pitäisi laskea että valesokkelin ja leveän harkon sauma tulisi maanpinnan tasalle.
Jos siellä kuitenkin alajuoksussa on lahovikaa niin sitten ei kai auta kuin alajuoksun nosto-operaatio mitä aluperin kertoilitkin.Se kun olisi "pienimmän riesan tie" tuo ulkopuolinen maanpinnan laskeminen ja viemäreiden laittaminen jos sillä pääsisi

tolpan kohdalla kirjoitti:

Niin meinasin vähän sitä että kun sama tolppa jatkuu villojen sisälle pystysuunnassa niin olisi varmempi jos lopullisessa seinärakenteessa olisi yhtenäinen höyrysulku lattiasta kattoon.Jos sen kahdesta osasta joutuu tekeen niin saumakohta tiiviiksi teipaten.Ei mun mielestä pelkkä puu(tolppa) itse mitää höyrysulkuja tarvitse,ei se kyllä haittaakaan,enempi meinasin sitä että jos seinän alaosa on uretaania ja yläosa villaa niin nuitten yhtymäkohta voi olla huonoa saada tiiviiksi jos uretaanin päällä ei ole höyrysulkua.
Tuota oletko avannut epäiltyä vikakohtaa,senhän sais näkyviin kun esin 75-100mm reikäsahalla tekee valesokkelin alareunaan reiän ja lampulla tutkii alajuoksun kuntoa.Siinä valesokkelin ja alajuoksun välissä on jonkun sentin tuuletusrako.
Tai puukolla tms tökkimällä.Jos se on vain märkä mutta muuten kova ja terveen oloinen niin kannattais harkita kuivatus operaatiota ulkopuolelta.Ensin maanpinta valesokkelin alareunan tasalle tai alemmas.Sitte epäiltyihin kohtiin samaiset isot reiät valesokkeliin silleen että reiän alareuna olisi samalla tasalla valesokkelin alareunan kanssa.Tuon ison reiän päälle vois näkösuojaksi laittaa peltiritilän tms ,samanmoinen mitä on yleensä painovoimaisen ilmanvaihdon reikien päällä ulkoseinissä.Sitte kaivaisit pintaviemärit lapionpiston syvyyteen viemään syksytorvien sadevesi kauemmas talon nurkilta .
Eihän se alajuoksu kovin syvällä ole,jos pääset mittaamaan valesokkelin yläreunasta niin siitä 200mm alas on alajuoksun alapinta ja samalla naet paljonko maanpintaa pitäisi laskea että valesokkelin ja leveän harkon sauma tulisi maanpinnan tasalle.
Jos siellä kuitenkin alajuoksussa on lahovikaa niin sitten ei kai auta kuin alajuoksun nosto-operaatio mitä aluperin kertoilitkin.Se kun olisi "pienimmän riesan tie" tuo ulkopuolinen maanpinnan laskeminen ja viemäreiden laittaminen jos sillä pääsisi

Nii just saattaa käydä, alaosa finnfoamia ja yläosa villaa. Silloin pitänee laittaa yläosaan muovi ja liimata se finnfoamin alkaessa uretaanilla tiiviiksi. En tiedä uskaltaako siihen foamilevyn päällekin laittaa muovia? Tuleeko siitä ongelmia kun on kaksi tiivistä pintaa?

Ongelmana on se, että alajuoksun ja valun välissä ei ole huopakaistaa, sinne on sitten pesiytynyt kasvustoa, joka varsinkin syskyisin tuntuu hajuna myös sisällä. Tuo maanpinnan alentaminen ei taida onnistua.

Miksi pintavalu pitäisi avata ja vaihtaa lattian styrox -eriste ?