Onko mull mitään mahdollisuuksia päästä lääketieteelliseen ja miten kannattas edetä?
Lukioo en oo käyny, koska opiskelin lähihoitajaksi. Pari vuotta on työkokemusta lähihoitajan työstä ja tällä hetkellä vakkaripaikka kotisairaanhoidos.. Mut opiskelu kiinnostaa ja etenkin lääketieteellinen? Tuo ammatti on ollu lapsesta lähtiin ykkösenä..
Lukioo en oo käyny, koska opiskelin lähihoitajaksi. Pari vuotta on työkokemusta lähihoitajan työstä ja tällä hetkellä vakkaripaikka kotisairaanhoidos.. Mut opiskelu kiinnostaa ja etenkin lääketieteellinen? Tuo ammatti on ollu lapsesta lähtiin ykkösenä..
Vastaukset 20
Vanhimmat
Opiskele lukion fysiikat, kemiat ja biologiat vaikka iltalukiossa, niin mahdollisuutesi ovat ihan yhtä hyvät kuin lukiosta tulleilla.
Kiinnostaa miksi tyydyit lähihoitajan tutkintoon jos kerran lapsesta asti lääkärinhommat kiinnostivat?
Aina kun luen tämänkaltaisia viestejä, minulle tulee väistämättä mieleen ettei tuosta kaverista ole akateemikoksi. Jokin siinä täytyy olla, jos ei ole hakenut lukioon peruskoulun jälkeen. Itselle lukio oli täysin automaattinen valinta, vaikken siinä vaiheessa vielä ollut lääkärin ammatista haaveillut päiväunissanikaan.
Omalla kurssillani en ole tähän mennessä törmännyt yhteenkään amispohjalta ponnistaneeseen.
No, en latista tunnelmaa enempää. Sinä itse se omat kykysi määrittelet.
Ilman lukion fy/ke(/bi) -kurssien hallintaa, mielellään hyvää sellaista, on pääsy lääkikseen erittäin kiven alla. Mainitsemastasi työkokemuksesta ei ole haun kannalta minkäänlaista hyötyä.
..en käynyt lukioo vaikka kiinostus oli hirveä, koska perheeni vähän niin kuin kielsi menemästä sinne.. Aina mulle vaan toitotettiin et lukiosta ei oo mitään hyötyä et se on vaan sivistysoppia jne.. Ja et amiksesta saat kuitenkin ammatin mut lukiosta et muuta ku lakin paperit.. Eli toisin sanoen minua aivopestiin. Ja nyt kadun sitä etten koskaan käyny lukioo
Tietenkin on mahdollista päästä, mutta sisäänpääsy kaiketi vaatii kuitenkin lukion suorittamista, minkä voit tehdä iltalukiossa (tämä tietenkin vie pari vuotta). Nyt kun tiedät, minkä vuoksi lukion käyt, voit myös keskittyä nimenomaan niihin aineisiin, joista on hyötyä pääsykokeessa. Ammatistasi on hyötyä opiskeluissa siinä mielessä, että pääset varmasti tekemään osa-aikaisia hommia opiskelun ohella.
kenestä on akateemikoksi ja kenestä ei. Voi että kun raivostuttaa sinun tapaiset röyhkeät ja keskenkasvuiset pumpulissa kasvaneet ipanat! Kuules, alle parikymppisenä ei monikaan vielä tiedä, mihin tulevaisuus vie. Ei elämä lopu siihen, kun on esim. kolmekymppinen. Koko elämä on aikaa toteuttaa haaveitaan, jos tahtoa riittää. Sitä paitsi, on vaan eduksi työelämässä, jos on näyttää jokin pohjakoulutus akateemisen koulutuksen ohella. Sulle lähihoitaja toivotan vaan tsemppiä. Kyllä sä lääkikseen pääset siinä missä lukion tallaajatkin. Luet vaan tarvittavan pohjan! Ei lääkis sen kummempi koulutus ole kuin muutkaan.Onnea ja menestystä!
En ole pumpulissa kasvanut (vaan työläisperheen tyttöjä) enkä mikään ipanakaan enää (vaan kurssini vanhimpia). Mutta annan sinulle anteeksi, koska mitä ilmeisimmin rehellinen kommenttini osui arkaan paikkaan. Aloittaja otti kommenttini vähän paremmin, pointsit siitä.
Minulla ei ole tapana harrastaa foorumeilla päähäntaputtelua, enkä näe siihen mitään aihettakaan. Olen opiskellut kolmessa yliopistossa joten havainnoillani saattaa olla totuuspohjaakin.
Akateemikko ei ole sama asia kuin akateeminen.
"Aina kun luen tämänkaltaisia viestejä, minulle tulee väistämättä mieleen ettei tuosta kaverista ole akateemikoksi. Jokin siinä täytyy olla, jos ei ole hakenut lukioon peruskoulun jälkeen."
Kaikki älykkäät teinit eivät vielä tiedä mitä elämältään haluavat. Tai luulevat tietävänsä kunnes aikuistuvat. Jotkut heräävät vapaa-ajan lukuharrastukseen, itsensä sivistämiseen ja kehittämiseen ja muuhun sellaiseen vasta myöhemmällä iällä ja sitä kautta haluavat vaihtaa akateemiselle uralle.
"Omalla kurssillani en ole tähän mennessä törmännyt yhteenkään amispohjalta ponnistaneeseen."
Huoh. Useimmat amikset ovat tyytyväisiä valintaansa eivätkä edes pyri yliopistoon.
Sinähän sanoit, ettei tyypistä _OLE_ akateemikoksi, jos ei ole teininä mennyt lukioon. Niin typerälle väitteelle on turha edes yrittää hakea tukea tilastoista ja kokemuksista. Terve järki riittää kumoamaan sen.
Aivopesu on tuttua mullekin; mut vaan aivopestiin käymään lukio siitä ei kyllä sinänsä ollut haittaa vaikka joskus mietin että mitä järkee tässäkin on.
Kannattaa tosiaan tepastella lähimpään aikuislukioon. Sinne lukemaan kemiaa, fysiikkaa ja biologiasta joitakin kursseja. 1/4 otetaan lääkikseen sisään pelkän valintakokeen perusteella. Jos tahtoo päästä siihen 3/4 –kiintiöön, jossa myös yo-tutkinto otetaan huomioon, niin voi pohdiskella pakertaisiko saman tien koko tutkinnon. Arvosanojen tulee tosin olla huippuluokkaa, että pisteitä heruu.
Oonkohan käsittäny koko asian jotenkin väärin vai vaihtelisko nuo pääsykoe/yo-todistus pääsykoe -kiintiöt eri kouluissa, kun mulla on sellanen muistikuva että meille ainakin olis otettu puolet pelkän kokeen ja puolet yo-todistuksen ja kokeen perusteella.
esim. tampereelle 53 yo valintakoe ja 52 pelkkä valintakoe.
mahdollista.
Tosiaankin tuo luonnontiedepuoli täytyy olla hanskassa ja lisäksi kielet. En itse ole lääkisläinen, mutta veikkaisin, että siellä luetaan paljon englanninkielistä materiaalia.
Hanki vanhoja pääsykoekysymyksiä (näitä on varmasti saatavilla tiedekunnista, jopa suoraan nettisivuilla, tai sitten esim. työkkäristä) ja katso, osaisitko vastata kysymyksiin. Lainaa kirjastosta Galenos, ja lue sitä. Miltä tuntuu, pystytkö opiskelemaan ja ymmärtämään sen?
aina naurattaa, miksi tälläisten ihmisten, jotka eivät lääkiksessä ole tai edes sinne hae, pitää tulla palstoille neuvomaan?
Varsinkin ne urpot, jotka tulevat väittämään lääkiksen pääsykokeen olevan aivan helppo tms. vaikkei mitään kokemusta asiasta ole.
Niin ja lääkiksessä ei tarvitse olla kielissä erityisen hyvä, vaikka kirjallisuutta enkuksi onkin.
Päähäntaputtelijoita on netti pullollaan...
Voi olla aika turhauttavaa aloittaa vanhoista pääsykokeista, jos ei ole lukenut päivääkään lukion fysiikkaa tai kemiaa eikä galenostakaan. Aikuislukiosta kannattaa aloittaa.
Kannattaa ehkä miettiä, että haluaako lääkäriksi niin paljon, että on valmis opiskelemaan ehkä pari vuotta pelkkää pääsykoetta varten ja sitten vielä vuositolkulla sen jälkeen. Kiinnostavatko varsinkin laajat teoriaopinnot vai onko opiskelu ollut aina pakkopullaa.
Jos lääkikseen on vaikea päästä, niin luulisi, että sinne pyrkiviä haluttaisiin kannustaa _enemmän_ eikä vähemmän.
Pelkäätkö menettäväsi jonkin kovalla työllä hankitun "etuoikeuden" jos omasta tiedekunnastasi löytyisi jonain päivänä ylioppilaslakiton amis?
Mielestäni ennemminkin voidaan katsoa kannustamiseksi se, että asiasta_jotain_tietävänä kertoo realiteetit. Määrätietoinen ihminen (jollaisia lääkärikunta nykypäivänä eniten kaipaa) osaa ottaa neuvosta vaarin eikä katoa nurkkaan pillittämään kun "eräs anonyymi sanoi nettifoorumilla rumasti". Mitä hyötyä esim. aloittajan kaltaiselle ihmiselle on sanoa että: "Kyllä sinä sisään voit päästä siinä missä muutkin hakijat, pääsykoekirjaa vaan kouraan!"
(Älkääkä nyt hitossa tulko sanomaan että tämä olisi totta!)
p.s. Et varmaan huomannut ensimmäisen viestini viimeistä kappaletta? Milläs sanoilla sinä olet aloittajaa auttanut - päähäntaputtelulla?
Mä pääsin sisään 05 ja sitä ennen olin hakenut töiden kanssa 3 kertaa. Jos aloittaa persaus puuhun tyylillä, kerjää vaan ikävyyksiä. Kantsii aloittaa lukion kirjoilla ja sitten hyvillä valmennuskurssikirjoilla, mä ostin kahtena vuonna Epionen kirjoja ja niistä oli paljon apua. Töitä joutuu tekemään tosi paljon, varsinkin jos on lapsia ja käy töissä, mutta on se mahdollista. Lukemisen ohella tulee opittua tosi paljon uusia juttu ja tulee sellainen fiilis että kyllähän mä lopulta nää tajuan.
Nyt oon klinikassa entisten työkavereiden kanssa :-) Tsemppiä!
..niitä "realiteetteja"
"Määrätietoinen ihminen (jollaisia lääkärikunta nykypäivänä eniten kaipaa)"
Lapsi raukka, oletkohan katsonut vähän liikaa dr. Housea.. :)
Lääkärintyö on aivan tavallista työtä. Se perustuu kokemukseen, ihmistuntemukseen, teoriatietoon ja tiimityöskentelyyn. Voin kertoa että lääkärikunta kaipaa kaikkein vähiten kaltaisiasi "määrätietoisia" märkäkorvia.
Kaikkitietäviä putkahtelee aina silloin tällöin vastaan, jonkin aikaa heitä yleensä siedetään, sitten seuraa kollektiivinen opetus.
"Mitä hyötyä esim. aloittajan kaltaiselle ihmiselle on sanoa että: "Kyllä sinä sisään voit päästä siinä missä muutkin hakijat, pääsykoekirjaa vaan kouraan!"
Jo pelkästään tuo lauseesi osoittaa että olet aivan väärällä alalla. Edellämainittua lausahdusta voitaisiin kutsua vaikkapa terveeksi empatiakyvyksi. Kyvyttömyytesi ymmärtää noin yksinkertaista asiaa (kuten muidenkin tekstiesi sisältö) lemahtaa pahasti persoonallisuushäiriöiselle. Yleensä Siperia opettaa, muussa tapauksessa povaan sinulle kaikkea muuta kuin ruusuista tulevaisuutta.
Vai että lääkikseen tekee mieli? Tuntuu vähän hölmöltä, että kysyt Suomi24 -palstalta onko sinulla mahdollisuuksia päästä lääkikseen..
Itsetuntemusta ystävä hyvä! Vain sinä tiedät oletko tarpeeksi hyvä koulussa ja opiskelussa (opiskelutekniikka) ja että oletko tarpeeksi määrätietoinen saavuttaaksesi tavoitteesi. Lääkiksessä opiskelu on rankkaa työtä ja lukiokin vie useimmilta ihmisiltä 3 v. Ja ei sitä aina ekalla yrityksellä lääkikseen pääse, koska ei yo:kaan ole läpihuutojuttu!
Lisäksi pitäisi miettiä mihin aikaan ne lapset tekee jos niitä ei vielä ole tullut tehtyä. Työnteko lääkiksen rinnalla on rankkaa ja usealla tulee tenttirästejä uupumisen kautta.. ja niiden kurominen vaatii lisää voimavaroja.
Eli yritän siis sanoa että vahva luonne vie läpi vaikka harmaan kiven. Huonolla itsetunnolla ei pääse edes kiven juurelle.
Vielä ei varmasti ole liian myöhäistä toteuttaa unelmaa. Mutta löytyykö tarpeeksi ruutia jaksaa loppuun asti sillä kyse on kuitenkin n. 10 vuodesta... ja sitten vasta se työnteko alkaa.
Niin että onko sitä motivaatiota?
Mutta täytyy kertoa, että se on pirun hyvä tunne kun elää unelmaansa :)