Minä vain makoilen.
Vieläkö jaksat kuntoilla?
Eetla.
6320
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Luonto on joka minua odottelee joka päivä, mutten sentään joka päivä metsään mene.
Joka päivä kyllä kävelen omassa verkkaisessa tahdissani. Siitä tulee hyvä olo,,kokeile vaikka!
ei olisi tätä kaveria joka vaatii ne jokapäiväiset kävelyreissut ulos, olisin jo vaikka kuinka jalaton ja raihnainen .
En minäkään mielelläni lähde vesisateeseen ,mutta kun se kaveri vaatii jonkun mihinkä voi nostaa koipeensa. Ja kyllä se siittä kunhan vaan ottaa ja lähtee ulos. Nyt varsinkin kun luonto taas herää ,on hauska seurata kaikkea siellä tapahtuvaa.
Minulla on hyvät ulkoilu maastot ,vaikka asunkin suurkaupungissa.
Neljä kertaa olen pitänyt sopivana käyntikertana , ½ tuntia kerta ,ja sitä jo itsekkin on tähän rytmiin tottunut ,niin että kun nyt on 7 vuotta tätä pidetty ,menee se jatkossa jo itsestään.
yritän päästä kävelylenkkini tekemään. Tunnin reissu on minulle sopiva.
iloinen 84 vuotias. Pistää ihan panemaan parastaan.
Päiväni alkaisi huonosti ellen pääsisi heti aamutuimaan lenkille. Se on noin kolmen vartin rauhallista kävelyä, ilmojen haistelua, pajunkissojen katselua tai lintujen tarkkailua, nautiskelua sillä lailla.
Kehoni saa tarvittavan annoksen efedriiniä (tai mitä lienee raitisilmahuumetta). Kaikenlaista mukavaa tiedossa, onhan maanantai!
Koira ulkoiluttaa minua säännöllisesti ja valon lisääntyessä alkaa herätellä yhä aikaisemmin emäntäänsä. Reippaalta lenkiltä olen jo palaillut . Takatalven tuntua on, ensimmäiset leskenlehdet peittyivät ohueen lumikerrokseen. Aistitkin heräävät kirpeässä aamuilmassa, aamua on mukava nuuhkiakin.
Malkamaanantailla hiljainen viikko alkaa, sitten tikkutiistai, kellokeskiviikko.