Naisvihaaja

Kiitos. Minäkin olen todella surullinen itsestäni ja itseasiassa teen kaikkeni että minusta ei tulisi naisvihaajaa.

Luonnollisesti uskot että tähän ikään mennessä olen tavannut useita naisia, seurustellut, ollut naimisissa ja olen aivan ihanien lasten isä, MUTTA elämä on tehnyt minusta kyynisen, ikävä kyllä, teidän naisten suhteen.

Kun katson ympärilleni työpaikalla, ystävien avioliittoihin, kuuntelen ja näen, niin minulle tulee aidosti sellainne olo että vanha kirja "Naiset ovat Venuksesta ja miehet Marsista" pitää erinomaisesti paikkansa.

Onko sellaista nainen-mies paria jotka ovat onnellisia yhdessä 15 vuoden jälkeen?

Varmasti on, mutta häviävän pieni osa. Jotenkin minulla ja "sinulla" menee sukset ristiin jossain vaiheessa? En ymmärrä miksi?

Minä aktiivisesti mietin mitä "toinen" ajattelee ja haluaa. Ehkä se juuri on minun ristini? Ehkä ei pitäisi ajatella niin paljon?

Pidä minulle peukkuja että "jaksaisin vielä" ja oikeasti löytäisin naisen joka olisi se "oikea".

Ei minun ulkonäössäni tai taloudellisessa tilanteessani ole mitään ongelmaa. Kyllä naiset luokseni löytää. Mutta miten minä löytäisin sen oikean? Mistä?

Onko vinkkejä?

Parannunko? kirjoitti:

Kiitos. Minäkin olen todella surullinen itsestäni ja itseasiassa teen kaikkeni että minusta ei tulisi naisvihaajaa.

Luonnollisesti uskot että tähän ikään mennessä olen tavannut useita naisia, seurustellut, ollut naimisissa ja olen aivan ihanien lasten isä, MUTTA elämä on tehnyt minusta kyynisen, ikävä kyllä, teidän naisten suhteen.

Kun katson ympärilleni työpaikalla, ystävien avioliittoihin, kuuntelen ja näen, niin minulle tulee aidosti sellainne olo että vanha kirja "Naiset ovat Venuksesta ja miehet Marsista" pitää erinomaisesti paikkansa.

Onko sellaista nainen-mies paria jotka ovat onnellisia yhdessä 15 vuoden jälkeen?

Varmasti on, mutta häviävän pieni osa. Jotenkin minulla ja "sinulla" menee sukset ristiin jossain vaiheessa? En ymmärrä miksi?

Minä aktiivisesti mietin mitä "toinen" ajattelee ja haluaa. Ehkä se juuri on minun ristini? Ehkä ei pitäisi ajatella niin paljon?

Pidä minulle peukkuja että "jaksaisin vielä" ja oikeasti löytäisin naisen joka olisi se "oikea".

Ei minun ulkonäössäni tai taloudellisessa tilanteessani ole mitään ongelmaa. Kyllä naiset luokseni löytää. Mutta miten minä löytäisin sen oikean? Mistä?

Onko vinkkejä?

että seuraavalla kerralla et mieti mitä toinen ajattelee vaan kysyt suoraan hänen ajatuksiaan asioihin. Sukset eivät mene ristiin kun uskaltaa oikeasti tietää toisesta, eikä pelkästään olettaa ja arvailla, tutustua todellisesti, läheisesti, ei pelkästään kuvitelmissa.

Minulla tulee olemaan loppuelämän tapaus kunhan vaan löydän hänet ketä luottaa, eikä epäile kaikkea. Sekin on tärkeää onnistumisessa. Kuka mörtsiin ihmiseen kiinnostuisi?

Se on pessimistin ajatus jos ajattelee, ettei kenelläkään mikään onnistu.

Totta liika ajatteleminen on pahasta ainakin liiallinen, tuo ajatuksesi ääneksi :)

Totta kai toivon sulle onnea, vaan onni löytää ihmisen luo joka uskaltaa luottaa, luottaa yhä uudelleen vaikka kivistäisi kuinka penteleesti :))

on tämä kirjoitti:

että seuraavalla kerralla et mieti mitä toinen ajattelee vaan kysyt suoraan hänen ajatuksiaan asioihin. Sukset eivät mene ristiin kun uskaltaa oikeasti tietää toisesta, eikä pelkästään olettaa ja arvailla, tutustua todellisesti, läheisesti, ei pelkästään kuvitelmissa.

Minulla tulee olemaan loppuelämän tapaus kunhan vaan löydän hänet ketä luottaa, eikä epäile kaikkea. Sekin on tärkeää onnistumisessa. Kuka mörtsiin ihmiseen kiinnostuisi?

Se on pessimistin ajatus jos ajattelee, ettei kenelläkään mikään onnistu.

Totta liika ajatteleminen on pahasta ainakin liiallinen, tuo ajatuksesi ääneksi :)

Totta kai toivon sulle onnea, vaan onni löytää ihmisen luo joka uskaltaa luottaa, luottaa yhä uudelleen vaikka kivistäisi kuinka penteleesti :))

>onni löytää ihmisen luo joka uskaltaa luottaa, luottaa yhä uudelleen vaikka kivistäisi kuinka penteleesti :))

Hmmm... totta. Ja on jokseenkin ikävää vaikka se on totta että - ne - ihmiset jotka _oppivat edellisistä suhteistaan nimenomaan itsestään ovat aina parempia seuraavassa suhteessa.

Minulla(kin) on ystäviä jotka ovat eronneet ja menneet (jopa) uudestaan naimisiin ja he kertovat miten he ovat "viisaampia" uudessa suhteessaan eli puhuvat ihan samaa mitä sinä kirjoitat eli ottavat "kissan pöydälle" heti kun heiltä siltä tuntuu ja "ymmärtävät" toista osapuolta paremmin kuin edellisessä avio-/avosuhteessaan.

Niin se varmasti on MUTTA jotenkin tuntuu kamalalta haaskaukselta että miksi meidän ihmisten (miehet/naiset) pitää opetella pitkä parisuhde ennen kuin opimme kävelemään?

SINÄ varmasti löydät itsellesi sen oikean suomalaisen miehen. En epäile hetkeäkään. Kirjoituksesi todisti SINUT ja sinun olemassaolosi ja arvomaailmasi. Tsemppiä!

Parannunko? kirjoitti:

>onni löytää ihmisen luo joka uskaltaa luottaa, luottaa yhä uudelleen vaikka kivistäisi kuinka penteleesti :))

Hmmm... totta. Ja on jokseenkin ikävää vaikka se on totta että - ne - ihmiset jotka _oppivat edellisistä suhteistaan nimenomaan itsestään ovat aina parempia seuraavassa suhteessa.

Minulla(kin) on ystäviä jotka ovat eronneet ja menneet (jopa) uudestaan naimisiin ja he kertovat miten he ovat "viisaampia" uudessa suhteessaan eli puhuvat ihan samaa mitä sinä kirjoitat eli ottavat "kissan pöydälle" heti kun heiltä siltä tuntuu ja "ymmärtävät" toista osapuolta paremmin kuin edellisessä avio-/avosuhteessaan.

Niin se varmasti on MUTTA jotenkin tuntuu kamalalta haaskaukselta että miksi meidän ihmisten (miehet/naiset) pitää opetella pitkä parisuhde ennen kuin opimme kävelemään?

SINÄ varmasti löydät itsellesi sen oikean suomalaisen miehen. En epäile hetkeäkään. Kirjoituksesi todisti SINUT ja sinun olemassaolosi ja arvomaailmasi. Tsemppiä!

Ja usein minulle on jäänyt eroavista miehistä mielikuva, että he eivät käsittele eronsa tuomia ongelmia vaan ohittavat ja ehkä hyppäävät jo ennenkuin edellinen päättyy uuteen juttuun ja jättävät sen kasvun väliin. Mutta viisas mies selvitää itselleen, ettei tee samoja virheitä yhä uudelleen. Onnea sinullekin.