suomalaista laatua ihannoidaan., ainakin täällä suomessa. mutta mikä on totuus. onko laatu vain markkinoijien luoma harha. noin 36-40 jalkaisten purjeveneiden joukossa on paljon yhtä laadukkaita veneitä tehty myös muualla. tarkoitan vanhempia noin 10-15 vuotta sitten valmistuneita veneitä
suomalainen laatu
hmu
837069
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 83
Vanhimmat
ja sulkeutunut yhteiskuntamme.
Näin on aikoinaan ajateltu kuin sanoit mutta kuka nyt on saanu netinkin auki niin on voinut huomata ja tajuta että mailma on ihmeellinen ja ihmeitä täynnä.
Suomalaista laatua -slogani on peräisin 60-70 luvuilta, jolloin vertailukohtana oli neuvostoliittolainen laatu. Siihen verrattuna suomalainen oli ylivertaista. Toinen, millä aivopestiin suomalaisraukkoja, oli, että halvalla ei saa hyvää. Sitten kun härmän äijän maailmankuva lähti laajenemaan, huomasivat fiksummat, että laatua saa halvemmallakin eikä se silloin ole hyvin todennäköisesti suomalaista.
Suuren maailman purjeveneiden suunnittelu ja rakentaminen on lähtenyt hiukan eri tarpeista kuin meidän. Kryssiominaisuudet eivät ole niin oleellisia, sen sijaan vahva moottori vuorovesivirtauksia voittamaan, matalammat, tukevat rikit voimakkaita tuulia varten, mukavuus suurissa aalloissa, hyvät ankkurointivälineet jne. Lämpimillä vesillä taas asumismukavuus, kylmäsäilytystilat (sähköntuotto), näyttävyys...
Ei ainakaan oman kokemukseni mukaan. Suomalainen laatu on vaan ollut niin kallista, että vasta viime vuosina on ulkomailta ruvettu ostamaan ´kotiin´ niitä ensimmäisiä Swaneja. Minäkin ostin sellaisen Nautorin alkuajan tuotteen, joka oli huonon hoidon takia jo hiukan nuhjaantunut. Kaikki materiaalit olivat silti ensiluokkaisia ja tukevia sielläkin mikä ei näy ulospäin. Alkuperäiset helat hienoja. Päivityksen jälkeen vene on hieno S&S klassikko.
Varmaankin suomalaista laatua on ihannoitu muualla, koska valtaosa Nautorin ja Balticin veneistä meni ulkolaisille ostajille.
Sanoppa virtuaali, missä voidaan ihailla sun klassikkoa???
Aivan, et varmaan sano. Eipä taida olla. Vai onko?
Siis ei. Olet pönttö kaaleppi.
sitten toisin? Eikös melko suuri osa veneistä edellenkin viedä Suomesta, ja varsinkin noista Swaneista ja Balticeista? Taitaa laatu olla arvossaan, vaikka ehkä nyky Swanit eivät olekkaan tämän palstan keskivertolukijna mieleen.
Suomalainen laatu ei ole missään tapauksessa Suomalaisten omassa päässä. Päin vastoin. Nykyään on hieman havahduttu itsekkin ja opittu arvotsamaan omia tuotteita. Vielä noi 15-20 vuotta sitten ei ymmärretty miten hyvää työtä Suomessa tehdään. Ihannoitiin ulkomaisia tuotteita.
Kun 11 vuotta sitten ostin veneen Ruotsista (ruotsalisen), tutustuin venemyyjään hyvin ja olimme kerran kylässä viikon lopun (toki asuimme hotellissa). Siinä sitten puhuimme niitä näitä. Yllä tämä Ruotsalainen ainakin arvosti Suomalaista laatua. Historiasta mainitsi, että 50-60 -luvulla jos Ruotsissa haluttiin jokin työ tehtävän hyvin, otettiin Suomalainen ammattimies töihin.
viruaaliveneilijöitä kuten sinä. Lisäksi olet kateellinen paremmin menestyneille.
Jos suomalainen veistämö (huom, ei tehdas) tekee noin 30 venettä vuodessa. Ja maksetaan duunareitten palkat, johtajien palkat, ym. kulut.
Ja viivan alle vielä voittoa pitäisi jäädä.
Kuinka paljon pitää olla katetta per vene?
Mun mielestä ihan ...!!!
Ja osa veneistä Viron poika kasaa ........
"Varmaankin suomalaista laatua on ihannoitu muualla, koska valtaosa Nautorin ja Balticin veneistä meni ulkolaisille ostajille."
Kun Nautor aloitti viennin, niin ei tainneet ostajat lähteä liikkeelle pelkästään ylivertaisen suomalaisen laadun takia, vaan merkittävässä asemassa taisi olla se, että suunnittelija oli erittäin arvostettu S&S. Jos laatu ei sitten olisikaan ollut hyvää, niin siihen olisi varmastikin jäänyt, mutta eiköhän tuossa Swaneista tullut menestystarina nimenomaan amerikkalaisen ja suomalaisen maineen ja tekemisen yhdistelmänä, juuri tuossa järjestyksessä, vaikka olisikin kiva kuvitella että vain suomalaisten arvostamisesta se johtui.
S&S suunnitelufirma oli tarkka myös suunnitelmiensa toteutuksesta. Kävivät seuraamassa varsinkin sarjan alkuvaiheessa miten toteutus onnistuu ja luonnollisestikin koepurjehtivat uudet konstruktiot. Lisää voi lukea Antinojan muistelmista.
Valitettavasti suurimmalla osalla suomalaisista ei ole varaa suomalaiseen laatuun, vaan on tyydyttävä suomalaiseen laaduttomuuteen. Ulkomaisesta laaduttomuudesta selviää halvemmalla.
Aloitetaan vaikka ruuasta:
Suomalaista ruokaa kehuvat jopa Ranskan ja Italiankin johtajat.
Suomenlahden kalaakin saa syödä EU:n erikoisluvalla ainakin kerran viikossa (vai oliko se kerran kuussa).
Ruuan hinta/laatu on kohdallaan, käy joskus maistamasa vaikka Kreikan tai Italian ruokia.
Sitten työn laatu:
Suomalaiset rakennukset ovat huippulaadukkaita, mitä nyt vähän homeessa ja älyttömien rakennusvirheiden vaivaamia.
Muualla Euroopassa joudutaan tyytymään usein 200-500 vuotiaisiin asumuksiin, meillä rakennukset joudutaan onneksi uusimaan 30-100 vuoden välein.
Asumusten hinta/laatu on kohdallaan, Lontoossa on yhtä kallista.
Suomen luonto on puhdasta:
Sen tietävät kaikki purjehtijat, maailman saastunein meri on vielä pelastettavissa, ehkä.
Suomalaisten veneiden laatu on ylivertainen:
Harmi vaan, että tavallisella veneilijällä ei ole varaa ostaa uutta Swania tai Balticia.
Harmi vaan, että pikkuveistämöiden vanhat pikkuveneet ovat yleensä puolivalmisteista omistajien loppuunkyhäämiä ja usein moniongelmaisia.
Hinta/laatu suomalaisissa veneissä on varmasti kohdallaan. Kaikki ei sitä vaan tajua.
Imitoit tosi uskottavasti peräkammarin aikamiespoikaa, joka haaveilee ranskalaisista perunoista, makaronista ja ehkä vähän Cicciolinastakin. Tällainen voi olla tosiaan mitään osaamattoman vätyksen maailmankuva.
siinä "laatukuplassa", jossa kaikki mitä tehdään suomessa tai on suomalaista - olisi ilman muuta laadukkaampaa ja osaavampaa. Tuo kupla toimi mielissämme niin kauan kun muiden maiden tavarat ja tuotanto oli meillä "pimennossa", eli tieto ja tavarat hankalasti saatavissa tänne. Laatu kelpasi Neuvostoliittoon, ei länsimaihin. Olisi aika herätä tuosta ruususen unesta ja tarkastalle asiaa realistisesti. Laatu meillä on edelleen sitä "hyvää Neuvostoliittolaista tasoa", ei sen enempää. Osa kansasta viellä jaksaa uskoa hokemaa osaajista ja osaamisesta ... voi jopa pitää paikkaansa, mutta kun ei tunnu kiinnostavan tehdä asioita kunnolla.
olet sitä mieltä,
että suomalainen ruoka on maukkaampaa ja terveellisempää kuin ranskalainen tai Välimeren maiden ruoka?
että Suomenlahti ja Itämeri eivät ole surkeassa tilassa?
että suomalainen talonrakennustaito hakkaa vaikkapa nyt ruotsalaisen, ranskalaisen ja italialaisen?
Onneksi Suomessa osataan tehdä tai ainakin suunnitella edes kännyköitä ja hissejä kilpailukykyisesti. Hyvä Suomi!
En oikein pysty hahmottamaan historiikkisi aikaperspektiiviä. Väitätkö, että idänkaupan lopahtamisen jälkeen vienti ei ole vetänyt suomalaisten tuotteiden huonon laadun vuoksi? Suomen vaihtotase on ollut reilusti positiivinen ainakin viimeiset 10 vuotta. Vai viittaatko tuolla "pimennossa" olemisella 50-luvun tuontisäännöstelyn aikaan? Siksikö luulet tuontia säännötellyn että Suomessa olisi voitu tehdä surkeaa laatua täydessä rauhassa? Todellinen syy oli kylläkin sotakorvauset ja pääomapula. Suomi on ollut vapaa maa jo 90 vuotta ja jokainen joka on halunnut, on saanut vapaasti muuttaa pois ja on taas otettu avosylin vastaan paluumuuttajana.
Suomalaisista ravintoloista saa minkä tahansa maan keittiön ruokia, usein alkuperältään ko. maan kansalaisen valmistamana. Kotonaan jokainen suomalainen voi valmistaa millaisia ruokia vain, kaikkia raaka-aineita on saatavissa. Luotan suomalaiseten raaka-aineiden olevan parhaita jo lyhyen ketjun tuottajalta kuluttajalle vuoksi.
Missä vesi on matalaa ja liikkumatonta, siellä on leväongelmia parina viikkona vuodessa. Ahvenanmaalla vesi on syvää ja kirkasta. Välimerellä on tietysti vielä kirkkaampaa.
Ruotsalainen rakennustaito kelpaa suomalaisille hyvin, mutta luulen hinnan olevan pääsyy Älvsbytalojen suosioon, tuskin ainkaan arkitehtuurilliset tai laadulliset syyt. Oliko tämä jokin Bavariaprovo? Ranskalaisesta rakentamisesta en tiedä mitään ja italialaista rakennustaitoa on mahdoton määritellä, koska erot olosuhteissa ja kulttuurissa etelän ja pohjoisen välillä ovat niin suuria.
raaka-ainetasolla. Ei siis kovinkaan "kehittynyttä". On se nyt helvetti ettei sulla millään kulje ajatus kuin tasolla "väitätkö.... luuletko...". Vapaa varmasti, mutta tietoa ollaan saatu hyvinkin suodatetusti muusta maailmasta 90-luvulle asti. Edelleen näköjään muutamat, lähinnä politikot ja muut joilla on "oma osaamiskeskustelu" jämähtänyt tuohon aikaan, edelleen koettavat suomalaista ylivertaisuutta mainostaa, mutta kun ei perkele vaan myy muualle. Muualta saa parempaa halvemmalla. Simppeliä, mutta kipeetä se tietysti tekee suomi-intoilijalle. Paska kovalla hintaa ei kelpaa kuin suomalaiselle, joka ei voi ostaa kuin suomessa (Virossa, Latviassa tai Romaniassa) tuotettu korimaista laatua ;)
hinnan vuoksi ruotsalaisetkaan, taitaa olla suomi se maa jossa sitä tosiaan myydään ja pelkästään hinnalla. Kun ei ole muilla tarjolla taviksen kukkarolle sopivaa unelman toteuttajaa. Kaikkihan omakotitalossa haluavat asua - tosin en kyllä ymmärrä miksi helvetissä. Ruotsissakin Älvsbyt on luokiteltu sellaiseksi, alle kaiken tasomääritelmän, eikä todellakaan edusta ruotsalaista rakentamista.
Suomen puujalat alkoivat pettää jo ajat sitten. Metalliteollisuuden vienti meni puusta ohi liki 20 v sitten. Eikä se metalli mennyt takkirautana...
...nyt kohtalainen perspektiiviharha. Suomalaisen tuotannon laatu on ja ennenkin ollut jokseenkin vertailukelpoista muualla tehtyihin vastaavan hintaluokan tuotteisiin nähden, kun hinnasta karsitaan pois logistiikan eli Suomen surkean syrjäisen sijainnin vaikutus. Olipa tuote melkein mikä hyvänsä, jos ostat suomalaisen keskihintaisen tuotteen ja vertaat sitä saksalaiseen, japanilaiseen tai vaikkapa yhdysvaltalaiseen keskihintaiseen tuotteeseen, niin laadussa ei ole merkittäviä eroja. MUTTA: suomalaisten on vaikea pärjätä siinä markkinasegmentissä syrjäisyyden ja pienten sarjojen vuoksi. Bella lienee venemarkkinoilla ainoa, joka on lainkaan pärjännyt "normaalihintaisten" luokassa. Valtavia näyttöjä ei löydy muiltakaan teollisuudenaloilta, menestystarinat ovat nimenomaan niitä, joissa on onnistuttu tekemään jotain teknisesti edistyneempää kuin kilpailijat (Nokia ja Polar esimerkkeinä).
On siis melkoista liioittelua, että suomalainen tuote olisi tyypillisesti "kallista paskaa". "Paskaa" se on harvoin, kallista kyllä usein ja siksi vaikeuksissa muunmaalaisten saman laatutason tuotteiden kanssa.
sen sijaa väite muualta saa halvemmalla ja parempaa ei useinkaan pidä paikkansa. Ei muualta juurikaan parempaa saa, ja jos saakin niin ei suinkaan halvemmalla !
riippuu paljon enemmän siitä onko sarjatuotanto tekele vai oneoff kuin siitä missä maassa se on tehty ! Jos haluaa todella laatua on ainoa vaihtoehto oneoff ja sekin teetettynä eikä käytettyä ostamalla, eihän niistäkään läheskään kaikki laatua ole !
Ja halvalla laatua ei todellakaan saa, yksittäiskappaleena tekeminen kun vaatii paljon enemmän työtunteja kuin sarjassa, ja laatu edellyttää myös osaavaa työvoimaa, joka hinnoittelee itsensä eri malliin kuin perusveneiden tekijät. Lisäksi vielä laadukkaammat raaka-aineetkin maksavat enemmän.
Noin se on, yksittäiskappaleissa on usein moni detalji tehty paljon sarjatuotantoveneen vastaavaa huolellisemmin.
Toisaalta, jotta "käsintehdyn" yksittäiskappaleen saisi edes sarjatuotantoveneen laatutasolle, pitää siihen laittaa moninkertainen työpanos sarjatuotantoveneeseen verraten. Ja hinta on sitten sen mukainen. Varsinkin korkean kustannustason maassa käsin tehdyllä veneellä.
Minä en ikinä huoli suomi-ammattimiehen uusavutonta ja 30 vuotta vanhaa tekniikkaa olevaa haisevaa paskalaatua ilmaiseksikaan.
Suomessa tehdään niin hyviä purjeveneitä, että useimmat eivät tiedäkään. Ei ole lainkaan liioteltua kehua suomalaista veneentekotaitoa erittäin korkeaksi. Toisille maan vain ilmeisesti pitäisi olla puolillaan venetehtaita, jotta he huomaisivat jotain. Se, että hyviä veneitä tehdään muuallakin, ei huononna suomalaista laatua lainkaan.
Ei kannata harmitella Swanien, Balticien, Nauticatien ym. kovien merkkien hintoja. Vastaavat veneet ovat missä tahansa erittäin kalliita ja yhtä ulottumattomissa tavalliselle palkansaajalle kuin täälläkin. Ei Yhdysvalloissakaan kuka tahansa purjehdi, ei ainakaan kovin hienolla veneellä.
Vielä laadusta ja sen huomaamisesta: Käykää venenäyttelyissä läpi perhepurret halvimmista keskihintaisiin. Menkää sen jälkeen vaikka Nauticatiin. Jos ette huomaa merkittävää eroa laadussa ja viimeistelyssä, ette kiinnitä huomiota lattian narisemattomuuteen, pöytien tukevuuteen, rakenteiden yleiseen tyylikkyyteen ynnä moneen muuhun vastaavaan (ja nämä kaikki vasta vain sisustuksessa), ei kannata enää kysyä, miksi "suomalaista laatua yliarvostetaan". Joka ei huomaa luettelemiani ylivertaisia ominaisuuksia, ei joko pysty arvostelemaan eri laatutasoja tai pitää suomalaista työtä aivan periaatteesta huonona.
Suomen puolisosialistinen yhteiskuntajärjestelmä pitää huolen siitä, että kotimainen korkealaatuinen (vene)tuotanto viedään lähes kokonaan ulkomaille. Täysin sosialistisista maistahan se vietiin kokonaisuudessaan ulos, mitä nyt puoluepamput saivat ensin osansa. Kun suomalaisen duunarin tienestistä menee puolet erilaisten verojen muodossa esivallalle ja tämä sama esivalta vie veneentekijältä vähintään joka toisen veneen, niin huono siinä on kahden köyhän kaupoille alkaa. Onneksi muualla maailmassa on vielä lupa olla rikas ja mahdollisuuksia pitää suomalaista veneenvalmistusta hengissä.
kyllä noin yleisesti.
Vaikuttaa siltä, että kirjoittajat yleensä etsivät esim. venemessuilla suomalaisista veneistä noita hyviä kohtia ja etelämpänä tehdyistä epäkohtia. Et sinäkään ilmeisesti huomannut ison suomalaisen "laatuveneen" vessan ovea, joka ei pysynyt kiinni, liian iso rako karmin ja oven välissä ja ovessa surkean pieni lukko. Samassa veneessä koliseva moottoritilan luukku. Löytyy noita epäkohtia, jos vaan etsii yhtä innolla kuin niitä yleensä etsitään keskieurooppalaisista.
Sanaa "laatu" käytetään aika väljästi ja erilaisissa merkityksissä. Minusta on harhaanjohtavaa, etten sanoisi snobistista, määritellä vain Swanit tms. laatuveneiksi. En tiedä, onko "loistovene" vähän liioitteleva, mutta jokin sentapainen ilmaus nyt kuitenkin olisi paremmin paikallaan likimain yksittäiskappaleina tehdyille selvästi yli kokoluokkansa normaalihintatason yläpuolella oleville kapineille. Vähän samasta jutusta on kyse kuin mitä taannoin kirjoitin italialaisesta ja suomalaisesta puutyön laadusta: ei ole mitään mieltä verrata italialaisen huipputyön jälkeä suomalaiseen normaalityöhön, vaan pitäisi verrata saman "sarjan" töitä. Siis normaalijälkeä normaalijälkeen.
Unohdetaan siis ne "loistoveneet" omaan sarjaansa ja kalibroidaan laatuarviointi normaalihintatason veneille, mikä nykyään käytännössä merkitsee esim. 35-37 -jalkaisten veneiden kohdalla hintaluokkaa 100-150 000 euroa.
ole laatuveneitä !
Laatuveneessä ei tuhota kuitujen lujuus ominaisuuksia pätkimällä niitä tikuiksi ennen laminointia, kuten useimmissa sarjaveneissä edelleenkin tehdään. Laatulaminaateissa ei käytetä liuotinpohjaisia hartsisysteemeitä, joiden jäljiltä laminaatti on täynnä mikroskooppisia reikiä, joihin vesi imeytyy ja voi tuoda osmoosiongelmia. Laatuveneessä ei ole missään lokeron pohjalla piilossa teräviä kuitujen päitä repimässä, vaan kuidut on vakuumikalvon painamana tiukasti kiinni muussa laminaatissa. Laatuveneessä ei ole hometta, sillä niissä riittävä tuuletus on huomioitu jo rakentajan toimesta, eikä käyttäjän tarvitse lisäillä tuuletusta omatoimisesti jälkikäteen. Laatuveneessä kaikki puupinnat on homeenestokäsiteltyjä ja lakattuja molemminpuolin. Laatuveneessä ei turkkilevyt narise, eikä ovien käyntivälyksissä ole ongelmia mihinkään suuntaan. Laatuveneessä ei ole kondenssi ongelmia sisätiloissa eikä tankeissa, eikä septisysteemit haise normaalilla käytöllä. Alle 100 keurolla ei saa muuta laatuvenettä kuin kevytveneen, asuttavasta on turha uneksia !
Mikä vene täyttää laatukriteerisi?
Siis epoksilaminoitu alipainemenetelmällä (myös lokeroiden kiinnitykset!), tuuletus huomioitu, puupinnat homeenestokäsitelty ja lakattu molemmin puolin jne.
Mitä purjevenettä muuten vielä tehdään ruiskulaminoinnilla (kuidut pätkitty tikuiksi)? Itse en tiedä ainuttakaan, mutta moottoriveneissä tuo on aika yleistä.
sarjatuotantovenettä, joka täyttäisi laatuveneen kriteerit, mutta epäilemättä sellaisen saisi tilaamalla esim balticilta vakiomuoteillakin.
Katkokuituja (csm) käytetään kyllä käsinlaminoinnissakin eikä vaan ruiskulaminoinnissa myös alipaine avusteisissa prosesseissa.
Kun kyseessä on puukuidut kutsutaan tuotetta lastulevyksi, eikä kukaan edes yritä käyttää sitä rakenteissa kuten kattoristikoissa, lasikuitujen osalta se on valitettavan yleistä kaupallisista syistä, eli parempaa ei osata vaatia, vaikka hintaero valmiissa tuotteessa olisi aika mitätön. Hiili-, aramidi- tai muissa vahvemmissa kuiduissa ei mikään taho edes valmista katkottuja lujitteita, niin suuri on lujuuden alenema.
laatu eivät ole synonyymejä.
"... käytännössä merkitsee esim. 35-37 -jalkaisten veneiden kohdalla hintaluokkaa 100-150 000 euroa."
Yrität jostain syystä määritellä laatua kustannustehokkuudeksi, mitä se ei ole.
Esim. Ahlstromin CSM:ssä kuidut ovat sentään 50 mm pitkiä:
http://www.ahlstrom.fi/modules/page/show_page~id~F7FE7C05D79846BFB92B67F47C193B55~itemtype~00308B787886459385F296A5AFD4FA74~tabletarget~data_1~pid~AC713959D47145478567DFB68D60AE1F~layout~ahlstrom06.asp
Aika eri juttu kuin lastulevy vs. umpipuu.
Miten pitkiä ovat ruiskulaminoinnin kuidut? Käsittääkseeni ruiskulaminoinnissa hartsia joudutaan laittamaan merkittävästi enemmän.
Tietysti käyttämällä rowingia, multiaksiaalikuituja jne. saa paremman lujuus-paino -suhteen. Useimmissa veneissä kai käytetään näitä vain valikoiduissa paikoissa.
käsin laminoimalla tehtyä csm polyesteri laminaattia vakuumitekniikalla tehtyyn epoxi multiaksiaalilasiin, on lujuusarvojen kasvu selvästi suurempaa kuin aramidin ja lasin ero edes aramidia suosivassa vetolujuus testissä.
"Tietysti käyttämällä rowingia, multiaksiaalikuituja jne. saa paremman lujuus-paino -suhteen. Useimmissa veneissä kai käytetään näitä vain valikoiduissa paikoissa."
Niin juuri, laatua ei tehdä vakiona normaaleissa sarjavalmisteisissä veneissä, niissähän pyritään laadun sijasta kustannustehokkuuteen sekä valmistajan voittoihin. Laatu kun todellakin tulee kalliiksi teetettynä, harrasteena itse tekemällä voi siihen päästä kiinni tavallinenkin kuluttaja.
Kustannustehokkuus ja laatu eivät ole myöskään toisensa poissulkevia periaatteita. Hyvällä kustannustehokkuudella voidaan satsata enemmän kriittisiin paikkoihin, eli laitetaan laatua siihen, missä sitä eniten tarvitaan ja kokonaisuus on laadukkaampi. Kaikissa paikoissa ei tarvita maksimaalista laatua. On esim. turhaa laittaa hiilikuitua cruising-veneen salongin pöytälevyyn.
Suuremmista veneenleipojista Hanse käyttää tietääkseni myös epoksilaminaattia alipainemenetelmällä prässättynä.
...ja laatu ovat itse asiassa hyvinkin käsi kädessä kulkevia asioita. Tai voisi kai sanoa niinkin, että ne määräävät tietyllä tavalla toistensa rajat. Vähän siihen suuntaan, että kustannustehokkuus osaltaan määrittää järkevän panostuksen ylärajan ja riittävä laatu taas säästämisen alarajan.
Tuote, joka ylittää käyttötarpeen vaatimukset enemmän kuin järkevän turvamarginaalin verran, ei asiallisesti ottaen ole enää laadukkaampi. Jos lakkapinnan tarkoitus on suojata alla olevaa puuta ja tämä saavutetaan riittävässä määrin esim. viidellä kerroksella, niin 15 kerrosta on typeryyttä, vaikka jonkun mielestä voikin näyttää niin älyttömän upealta, että hän on valmis siitä maksamaan (turha kiinnittää huomiota noihin lukuihin sinänsä, ne ovat vain havainnollistamista).
Siksi ei ole järkeä enää käyttää lainkaan käsitettä "laatu" sellaisten veneiden (tai sen puoleen muidenkaan tuotteiden kohdalla), joiden tuotannossa on ylipanostusta. Rolex ei ole olennaisesti laadukkaampi kello kuin halpahallista ostettu Timex (vieläköhän niitä myydään), koska jälkimmäinenkin täyttää tehtävänsä eli näyttää ajan kohtuullisella tarkkuudella. Samaten Swania on turha enää kehua "laatuveneeksi" vaikkapa Bavariaan verraten; onhan se epäilemättä hyvin tehty vene (vaikken itse muutaman näkemäni perusteella pidä niistä alkuunkaan), mutta ihan yhtälailla se menee järkevyyden ulkopuolelle siinä kuin Rolexit. Kyse ei ole enää laadusta vaan tuhlauksesta.
Jokin painoarvo pitää antaa myös markkinaviesteille: jos 100 000 euron vene myy paremmin kuin 120 000 euron vene, on syytä olettaa, että sen laatu on kuluttajille riittävällä tasolla. Varsinkin kun kyse on tuotteesta, joka ei oikeastaan ole kenellekään aivan todellinen välttämättömyys.
Entäs jos 15 lakkakerrosta kestääkin oleellisesti pidempään, niin kuin se muuten tekeekin? Toisaalta Swan on aikanaan rankattu talouselämän taholta erinomaiseksi sijoitukseksi, siis jopa arvopapereihin tms. verrattuna. Voidaanko puhua tuhlauksesta ja typeryydestä?
"Toisaalta Swan on aikanaan rankattu talouselämän taholta erinomaiseksi sijoitukseksi, siis jopa arvopapereihin tms. verrattuna. Voidaanko puhua tuhlauksesta ja typeryydestä? "
Voidaan, jos piti olla muka sijoitus.
Esimerkiksi 20 vuoden ikäisiä Swan 43:a myydään nyt hintahaarukassa 165.000 - 230.000 €. Uusi vastaava maksaa 3 x enemmän. Sijoitus on ollut surkea.
Tuossa oli jo neljä muuttujaa: polyesteri->epoksi, käsinlaminointi->vakuumi, csm->multiaksiaali ja lasi->aramidi.
Kaikki neljä muutosta kasvattavat lujuutta, joten on selvää, että rakenne on merkittävästi lujempaa. Miten oleellinen osuus tuosta muutoksesta sitten oli milläkin osamuutoksella?
Onko sitten hyvin käsinlaminoidulla ja mahdollisesti kerrosrakenteisella csm rowing multiaksiaali vinyyliesteri oikeasti jotain muuta laatueroa kuin hiukan kasvanut paino? Oikein mitoitettuna se on taatusti yhtä luja ja hyvin tehtynä ja epoksimaalattuna osmoosi ei ole ongelma.
Ilmeisesti suuri osa asiakkaista ei ainakaan näe merkittävää laatueroa, koska varsin kalliitkin veneet tehdään edelleen polyesteristä.
Mitähän kummajaista uuden veneen hinnalla tässä on tekemistä? Mitähän mahtoi 43 silloin 20 v sitten maksaa, se lienee ainoa käypä vertailukohde. Sinällään samantekevää, se sijoitusneuvo oli vielä vanhempaa perua, mutta peräisin brittiläisestä "Kauppalehdestä", ei purjehdusaviisista.
Pointti on joka tapauksessa siinä, että jos ylilaadusta ollaan valmiita maksamaan käytettynä suhteellisesti enemmän, voi valintaa perustella taloudellisin syin ja saada matkan varrella bonuspisteitä statuksesta.
"Pointti on joka tapauksessa siinä, että jos ylilaadusta ollaan valmiita maksamaan käytettynä suhteellisesti enemmän, voi valintaa perustella taloudellisin syin ja saada matkan varrella bonuspisteitä statuksesta. "
Jos se ylilaatu on nostanut veneen hintaa esim. lähes 1.000.000 €, niin harakoille näyttää pääosin menneen. Ei näy vastaavan vanhan käytetyn hinnassa.
Yachtworld:
N. Swan 53 2007 1,229,000 €
N. Swan 53 2006 1,275,000 €
Bavaria 50 2007 . 358,064 €
Bavaria 50 2007 . 292,478 €
N. Swan 53 1991 . 320,529 €
N. Swan 53 1990 . 321,172 €
Bavaria 51 1993 . 326,928 €
Bavaria 51 1994 . 340,939 €
Taas verrataan perunoita porkkanoihin. Ei noilla hinnoilla ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Voit verrata ainoastaan summia, jotka olet tuotteesta maksanut ja mitä siitä eteenpäin myydessäsi saanut.
Enkä suinkaan väittänyt, että Swan tänäkin päivänä olisi tuottava sijoitus, kuten se joskus on ollut. Mutta saattaa edelleen olla sijoitus, jossa menettää vähemmän. Ja jos Swan ei sitä oletusta täytä, luultavasti muutamat muut "ylilaatuiset" täyttävät. Eli ei ole mitään "oikeaa" laatutasoa.
saivarrella.
Molemmat Swanit, 53 ft 1990 luvun alusta ja parin vuoden takaa, ovat Frersin suunnittelemia saman tyyppisiä ja saman valmistajan valmistmia. Minä voin noita verrta keskenään, vaikka sinä et.
Noita Bavarian suurimpia malleja -90 luvulta ja parin vuoden takaa minä voin verrata keskenään vaikka sinä et.
Yllättävän vähän Bavarian hinnat oli pudonnut vai mitä? Ja yllättävän paljon Swanin hinnat oli pudonnut vai mitä?
En olisi uskonut, että -90 luvun alun Bavaria 50 on kalliimpi kuin -90 luvun alun Swan 53. Voiko noita verrata, edes hintoja?
"Kaikki neljä muutosta kasvattavat lujuutta, joten on selvää, että rakenne on merkittävästi lujempaa."
Lasin vaihto aramidiksi heikentää puristuslujuutta.
Muutenkin 4 muutosta parantavat lujuuspainosuhdetta, saman lujuuden saa myös paksummalla laminaatilla painon kustannuksella.
3:lla noista muutoksista lujuuspaino suhteen saa jo vähintäänkin tuplattua, ts. "hiukan kasvanut paino" on kyllä vähättelyä. Olennainen etu sekin, ettei sopukoissa revi käsiään verille siellä oleviin "tikkuihin".
"Ilmeisesti suuri osa asiakkaista ei ainakaan näe merkittävää laatueroa, koska varsin kalliitkin veneet tehdään edelleen polyesteristä."
Osa ei näe, loput näkevät, mutta eivät halua maksaa lisä laadusta sen vaatimaa lisähintaa.
Ts. arvostavat kustannustehokkuutta laatua enemmän. Osa ei tajua ettei septin ole pakko haista, vaan kunnollisella suunnittelulla saa haisemattoman lähes samalla työllä ja materiaaleilla. Tuotakaan laatueroa en pitäisi mitättömänä, mutta kun asiakkaat eivät osaa parempaa vaatia, niin huonoa voidaan tehdä.
Jos olet ostanut 10 v sitten veneen, niin mikä ratkaisee, se kuinka paljon joku toinen vene maksaa, vai se mitä saat omastasi? Tuskin lämmittää tai tuskaa tuo lainkaan se, mitä naapuri saa omasta samantapaisestaan. Ei siinä ole mitään saivartelua.
Bavarian hintojenkin vertailu menee metsään samasta syystä. Voit verrata vain tietyn yksilön hintakehitystä, et samantapaisten veneiden hintoja. Muutoin saat vertailla ihan hintoja hyvänsä, käyttönsä silläkin vertailulla on. Voit hyvinkin käyttää vertailua yrittäessäsi ennustaa eri tuotteiden hintakehitystä seuraavan kymmenvuotiskauden aikana.
"3:lla noista muutoksista lujuuspaino suhteen saa jo vähintäänkin tuplattua, ts. "hiukan kasvanut paino" on kyllä vähättelyä."
Mitkä ne kolme ovat? Paljonko nousee hinta? Miten määrittelet "lujuuspainon"? Miten paljon on painonsäästö koko kerrosrakenteisessa rungossa, jos molemmat tehdään vastaavilla varmuuskertoimilla? Entä sisustetussa veneessä köleineen?
Se, että joissain veneissä sopukoissa repii kätensä kertoo kyllä enemmänkin huolimattomasta työstä kuin materiaalivalinnoista.
...on määritellyt Swanin tai minkään veneen "erinomaiseksi sijoitukseksi" arvopapereihin tms. nähden, niin ei kannata käyttää sellaista talousneuvojaa. Hyvän sijoituksen edellytyksenä noin yleensä kai voi pitää sitä, että sen reaalihinta on esim. 10 vuoden kuluttua korkeampi kuin ostohetkellä. Tuskin löytyy venettä, johon tämä pätisi. Vielä vähemmän, jos laskemme mukaan matkan varrella tehdyt varustelu- yms. panostukset. Joku tuossa taisi esittää, että 20 vuotta vanha Swan 43 maksaisi tänään n. 230 000 parhaimmillaan. Mahtoiko sitä saada 1987 n. 865 000 markalla??? Epäilen...
Niiden 15 lakkakerroksen pitäisi todennäköisesti kestää vähintään 10 vuotta pidempään ilman mitään hoitoa, että voisi puhua järkevästä panostuksesta...
Swanin käyttö sijoituskohteena oli faktaa, laskettuna toteutumista, ei ennusteista. Se tietysti onnistui Nautorin parhaina aikoina. Faktaa on sekin, että 15 lakkakerrosta helpostikin kestää 10 v pitempään. 10 v tuntuu pienehköltä vaatimukselta.
Joo, joo, varmasti monikin on sijoittanut Swaniin. Kyllä se uskotaan.
Aivan toinen juttu on, onko mikään vene koskaan voittanut pitkän ajan sijoituskohteena edes karttuvaa talletustiliä.
niistä mainitsemistasi 4:stä kun jätät aramidin pois, ettei puristuslujuus alene niin jäljelle jää ne 3 joista kirjoitin. Hinta nousee niin paljon, ettei tulos useimpia kustannustehokkuuden näkökulmasta kiinnosta, mutta aihehan olikin laatu.
Lujuus / paino kannattaisi määritellä pintapaineena kun sekä jäykkyys että lujuus ovat mitoittavana kriteerinä; väliainepaksuudet samoja. Tästä on poikkeuksena vain paikallisesti rasitetut kohdat (mm kölialue), mutta kyllä sielläkin on painon säästöjä saatavissa csm:n vaihtamisella multiaxiaaleihin. Aihetta ei ollut rajattu köliveneisiin. Toki jossain pitkän matkan cruiseriköliveneessä kokonaispainonsäästö jää pieneksi.
Oikea tapa verrata Swaniin sijoituksen hyvyyttä olisi katsoa, mitä rahallisella lisäpanostuksella saa tai menettää valitessaan Swanin jonkin halvemman vaihtoehdon sijaan. Eli erotus poikimaan rahaa vaikka korkorahastoon ja sitten katsotaan vuosien kuluttua, kun molemmat veneet on myyty ja talletus realisoitu, mitä jäi viivan alle.
ei harjoittaisi veneen vuokrausta liiketoimintanaan jos talletustililtä saisi paremman tuoton !
hiukan väärin. Yleensä siinä yritetään saada hyvä tuotto veneen viikkovuokrauksista, ei veneen jälleenmyyntiarvon noususta. Hieman eri juttu, jos ymmärrät.
Mielenkiintoista nähdä, millaisella valttikortilla ja mihin käännät taas keskustelun.
Jos nyt myisi -90 luvun alussa ostetun 53 jalan Swanin, siitä saisi noin 320.000 €
Jos nyt myisi -90 luvun alkupuolella hankitun Bavaria 51:n, siitä saisi suunnilleen saman kuin tuosta Swanista (katso Yachtworld).
Jos olisi tyytynyt Bavariaan ja tuon eron rahamäärän olisi pistänyt keskim. 5% tuottaneeseen rahastoon (kaksinkertaistuu 15 v.), sillä saisi nyt uuden Bavarian + hyvän omakotitalon. Tai sitten uuden Swanin.
Onko puristuslujuus tosiaan mitoittava tekijä? Mitä edes tarkoitat puristuslujuudella? Sitäkö millä voimalla päälikuori lommahtaa väliaineeseen? Vai sitä miten helpolla pistekuorma tekee reiän?
Molemmissa esittämissäni vaihtoehdoissa materiaalipaksuus on hyvin ratkaiseva eli heikompi tavara kirii lujuuseron nopeasti kiinni, kun seinämavahvuus kasvaa. Hartsi on lisäksi kevyempää, joten heikomman (hartispitoisemman) laminaatin tiehyskin on alempi eli samalla painolla tulee paksumpi seinämä.
Käsittääkseeni rowing/multiaksiaaleja käytetään ensimmäiseksi juuri kölialueella ja myöskin rustirautojen ympäristössä ja vasta sen jälkeen muuaalla rungossa. Köliveneissä paino kölirakenteessa ei juuri haittaa vaan toimii painolastina varsin hyvässä paikassa.
Jos tosiaan hypätään köliveneistä monirunkoisiin tai vaikkapa purjelautoihin, alkaa painonsäästöllä olla aivan eri potentiaali ja merkitys purjehdusominaisuuksiin. Useimmiten taitaa myös käydä niin, että varmuuskertoimia alennetaan, kun pyritään keveyteen.
Uuden Swanin ostaja ei ole pätkääkään kiinnostunut Bavarian edullisuudesta sijoitus tai missään muussakaan mielessä. Uuden Swanin ostaja ei myöskään halua käteensä Timexiä. Laatukeskustelu taisi karata käsistä. Jos mennään lähemmäksi jokamiesluokka, niin uskoisin, ettei uuden Finngufinkaan ostajan vaihtoehtoihin kuulu Bavaria. Kalliimpien veneiden ostajien sijoitukset ovat ihan muualla kuin veneissä. He ostavat sellaisen veneen, joka sopii heidän statukseensa.
Kysehän oli vaan siitä, voiko hyväkään vene kuten Swan olla sijoituskohde.
Varmaan ymmärsitkin asian oikein, mikä siis närästää? Bavariako?
...he eivät itse asiassa ostakaan laatua vaan statusta. Jepjep. Ei sillä, olet todennäköisesti oikeassa; on erittäin todennäköistä, että Swanin (tai Rolexin) ostaja ei enää tee päätöstään kovin järkiperustaisesti.
...mielestäsi on faktaa, niin esitä numerot. En ole tiedä, oletko se sinä vai joku muu, joka heitti tuossa vähän myöhemmin peliin vuokrausbisneksen perustellakseen venettä sijoituksena. Käsittääkseni me kuitenkin puhuimme veneestä, ei vuokrausbisneksestä sijoituskohteena. Siis yksinkertaisesti siitä, onko hyvä sijoitus ostaa vene nyt ja myydä se 20 vuoden kuluttua. En oikein usko, että se on ollut sitä parikymmentä vuotta sittenkään, jos puhtaasti rahalla lasketaan.
Jokainen veneen ostaja haluaa tehdä hyvän ostoksen. Sana ”hyvä” on vain hyvin erilainen käsite. Kun tavallinen pulliainen ostaa veneen, sen pitää myös toimia mahdollisimman ”hyvänä” sijoituksena, sillä siinä on kiinni suhteellisen suuri osuus omasta varallisuudesta. Niille, joilla on hieman enemmän hynää, se ”hyvä” sisältää myös muita asioita, joista ns. status voi sisältää sijoituksen esim. rahanarvoisiin liiketuttavuuksiin.
niinpä niin. Mä en ainakaan kehtaisi kellekään liikekumppanille myöntää että omistan Bavarian. Saman tien luokittelisivat persaukiseksi pikkuporvariksi. Mutta jos sanon että purjehdin Swanilla juttu jatkuu asiallisena, kuulummehan samaan kastiin jolle pikkurahalla ei niin ole väliä.
Arvion Swanista sijoituskohteena esitti silloin brittiläinen talouselämän julkaisu, eikä parikymmentä vuotta vanhaan aikakauslehden artikkeliin löydy linkkejä. Enpä siis rupea mistään kirjastosta etsiskelemään numeroita, etsi sinä, jos asia kiinnostaa. Jutun kyllä muistaa moni muukin. Vuokrausbusinekseen en ole puuttunut.
-vuonna 1990,maksoin 180000 mk,myin 2004 sain 65000 euroa,seilasin ja ajoin koneella tuona aikana n.10000 mailia.Olisi kannattanut ostaa Nokian osakkeita,niin olisin monimiljonääri,tästä voimme päätellä,että purkkari on "paskasioitus",vai mitä jrrrr?
Vai onko purjehtiminen vasta haave? Ja 30 vuotta vanhan romukuntoisen pikkuskandin hankinta suunnitteilla?
Ison lähes 300.000 € hintaisen Bavarian omistajaa tuskin kukaan epäilee persaukiseksi tämän palstan isottelijoita lukuun ottamatta.
(Edellä viestiketjussa vertailuna olivat Swan 53 ja Bavaria 50/51)
uutena n. 50.000 mk v.-71. Myin veneen 20 v myöhemmin, 90.000 mk. Tietysti rahan arvo oli muuttunut, mutta jollain pörssiosakkeilla ja ilman venettä elämä olisi ollut henkisesti köyhempää. Avomerikisat olisi jäänyt kisaamatta ja purjehdusretket kokematta. Jos elämässä raha on tärkeintä, venettä ei tietenkään kannata hankkia ollenkaan.
...pidä juttuasi uskottavana. Minkähän veneen olisi 1990 saanut hintaan 180 000 mk? Ihan vertailun vuoksi: veneet, joista tänään maksetaan 60 000 - 70 000 euroa, maksoivat uusina vuonna 1990 tyypillisesti n. 350 000 - 450 000 mk.
Tietysti erilaisia erikoistapauksia löytyy aina, esim.
-edellinen myyjä realisoinut omaisuuttaan pakkoraossa korkojen nousun ja päälletunkevan laman vuoksi => ostohinta on ollut poikkeuksellinen
-kyseessä jokin harvinainen klassikko, joka on ollut huonossa kunnossa ostaessa ja pantu matkan varrella kuntoon (tässä tapauksessa tosin pitäisi laskea ne kulut ja työ mukaan sijoitusarvoa laskettaessa)
-eteen on osunut tosi tyhmä ostaja vuonna 2004...
Tunnen pari kaveria, jotka ovat harrastaneet sitä, että he ostavat kohtalaisen räjähtäneessä kunnossaolevan veneen, kunnostavat sitä pari vuotta ja samalla veneilevät ja myyvät sitten selvästi voitolla. Eli se on mahdollista, mutta he eivät toisaalta laske omalle työlleen juuri hintaa. Eikä Swanin ostaja luultavasti osaa tai halua tuollaista duunia :)
Eli eli. Ei ole vieläkään esitetty näyttöä, jonka perusteella olisi uskottavaa, että mikään vene olisi ollut hyvä SIJOITUS 20 vuotta sittenkään. Nimenomaan siis sijoituksena, rahanhankintakeinona. Hyvä rahankäyttökohde kyllä, mutta sehän on ihan eri asia :)
Tästähän ei lienekään erimielisyyttä: vene (mikä tahansa vene) on ihan hyvä "sijoitus elämään" enkä näe mitään syytä epäillä, ettet saanut rahoillesi vastinetta tai kutsua veneenostoa tuhlaukseksi tai haaskaukseksi.
Mutta kun puhutaan sijoituskohteista talouselämän kielellä, niin silloin puhutaan rahasta, vain ja ainoastaan rahasta. Sinunkin esimerkissäsi vuoden 1971 50 000,- meni pääomasijoituksena tosi pahasti kuralle; vuoden 1991 rahassa se nimittäin oli n. 275 000 mk.
Tunnen porukkaa. En ole samaa mieltä.
Moni tekee entisöinti- tai kunnostusprojektit itse. Kaikilla ei tietenkään ole harrastukseen riittävästi aikaa, mutta se ei varmaankaan riipu veneen merkistä tai mallista.
http://www.classicswan.org/maintenance.php
noita sivuja vesi kielellä?
"Aivan toinen juttu on, onko mikään vene koskaan voittanut pitkän ajan sijoituskohteena edes karttuvaa talletustiliä."
En tiedä kuka sen kirjoitti, mutta on täysin selvää, että vuokrausbisneksen olemassa olo todistaa sen vääräksi. Tottakai jokainen järkevä laskee tuotoiksi mukaan myös vuokratuotot eikä vain arvonnousun, jos kerran kyse on sijoituksesta, eikä omaan käyttöön hankitusta veneestä. Aivan varmasti asunnonkin hankinnassa sijoituskohteena otetaan vuokratuotot huomioon arvonnousun lisäksi arvioitaessa sijoituskohteen tuottoa.
"Yleensä siinä yritetään saada hyvä tuotto veneen viikkovuokrauksista, ei veneen jälleenmyyntiarvon noususta. Hieman eri juttu, jos ymmärrät. "
No tottakai ymmärrän, oletin että muutkin ymmärtävät, ehkei sitten olisi pitänyt. En vain lainkaan käsittänyt jonkun kuvittelevan veneen olevan hyvä sijoituskohde jos sitä vain säilytetään ilman mitään tuottoja omistusajalta !
Koko ajatus on täysin käsittämätön, enkä tiedä mistä sellaisen sait päähäsi.
"Eli eli. Ei ole vieläkään esitetty näyttöä, jonka perusteella olisi uskottavaa, että mikään vene olisi ollut hyvä SIJOITUS 20 vuotta sittenkään. Nimenomaan siis sijoituksena, rahanhankintakeinona."
Siis puhut nimenomaan sijoitus kohteista, ja sitten suljet vuokratuotot ulos kuvasta ?!?
Teetkö samoin vertaillessasi sijoitusasunnon kannattavuutta pörssiosakkeisiin tai sijoitus rahastoihin ? Onko sijoituskohteena siinä vuokrausbisnes vaiko se asunto ? Jos vuokraus vaatisi päätoimista ajankäyttöä, niin kyllähän kyse olisi bisneksestä, mutta eihän se vaadi, sitä varten on erikseen firmoja, jotka takaavat vuokra -tuotot & -saatavat sekä etsivät kämpälle vuokralaiset. Ko. firma varmaankin on se bisneksen pyörittäjä, se sijoitusasunnon ostaja ei sen sijaan tosiaankaan ole mikään bisneksen pyörittäjä !!!
Katseltaessa asiaa toiselta puolelta, ei sijoituskohteeksi ostettua venettä tietenkään käytettäisi. Se pantaisiin siistissä paketissa odottamaan arvonnousua. Tai sitten vuokrattaisiin...
...ostetaan yleensä (meillä erityisesti, mutta valtaosin muuallakin) omaan käyttöön, ei muille vuokrattaviksi. Asuntovertaustasi soveltaen: useimpien ihmisten kohdalla vene on sijoituskohteena verrattavissa omana kotina palvelevaan asuntoon, ei ulosvuokrattavaksi hankittuun sijoitusasuntoon.
Myönnän toki, että sanamuotoni "mikään" oli sikäli huono, että siitä olisi selvästi pitänyt sulkea pois vuokraveneet. Todistaapahan taas kerran oikeaksi, että ilmaisuja "kaikki", "ei kukaan", "ei mikään", "ei milloinkaan" ei oikeastaan pitäisi käyttää ilman tarkkoja oletusarvojen määrityksiä :)
Mutta en silti pidä virheenä sitä, että oletusarvona on pelkästään omassa käytössä pidettävä vene. Suomessa on matkaveneitä kai jotain 35-45 000, vähän arvioijasta riippuen. Vuokrauskäytössä olevia matkaveneitä ei taida löytyä kuin muutama sata, jos sataakaan. Eivät vuokraveneet tietääkseni ole muuallakaan Alppien pohjoispuolisessa Euroopassa merkittävä osa kantaa (Viro on muuten jonkinlainen poikkeus tässä kohden, siellä näyttää likimain jok'ikinen vene olevan charterkäytössäkin). Välimerellä saattaa huviveneiden kohdalla suhde olla merkittävästikin toisenlainen.
Mutta täsmennetään nyt sitten: en pidä uskottavana, että mikään vain omistajan omassa ja/tai perheen käytössä oleva vene olisi koskaan ollut hyvä SIJOITUS, kun sijoituksella ymmärretään omaisuuden arvon säilyttämiseen ja kasvattamiseen tähtäävää tekoa.
Swan
Pääsit juuri toteamaan, ettei sanoja kukaan, koskaan jne. pitäisi noin surutta käyttää. Unohdit omat oppisi pahasti jo seuraavassa kappaleessa. Satun nimittäin minäkin muistamaan sen Swania sijoituskohteena käsittelevän jutun. Varmaksi en vanno, mutta muistaakseni asialla oli Financial Times.
...edelleenkin uskoa. Tai sanotaan nyt sitten niinpäin, että vähintään on pitänyt löytää tosi tollo ostaja, jotta Swan olisi ollut normaalin veneenomistajan systeemeillä tuottoisa sijoituskohde. Toisin sanoen, että siitä olisi saanut esim. 10-15 vuoden ikäisenä paremman reaalihinnan kuin aikanaan maksettu hinta vuosien varrella tehdyt varustelu- ja muut investoinnit. Esimerkiksi 1975 ostettu Swan 38 lienee maksanut n. 250 000 mk (arvio perustuu tietoon, mitä se maksoi tuolloin puntina UK:ssa). Minimivaatimus eli sama reaalihinta myydessä olisi edellyttänyt 1985 kauppahinnaksi 625 000 mk (!), 1995 885 000 mk ja 2005 yli 170 000 euroa. On tietysti vaikea ellei mahdoton enää selvittää, mitkä ovat olleet tyypilliset jälleenmyyntihinnat tuolloin, mutta ainakin Yachtworldin tarkastelu antaisi viitteitä siihen, ettei lähellekään moista arvonsäilyvyyttä ole päästy. Saati, että korko olisi ylittänyt nollaa...
No, koskaan ei todellakaan pitäisi sanoa koskaan :) Ehkä joskus joku on onnistunut tuollaisetkin kaupat tekemään. Sanoohan Esko Valtaoja, että fysiikan lakien mukaan jossain maailmankaikkeudessa TÄYTYY olla patsas, joka esittää häntä huomattavasti yli luonnollisen koon oikea käsi pystyssä ja jalustassa teksti "rakastetulle johtajallemme Esko J Valtaojalle"... :)
Luuletko, että joku Financial Timesin kaltainen lehti tekisi otsikkoa yksittäisestä venekaupasta?
...tehnyt. Kun ei niitä idioottejakaan voi määräänsä enempää olla veneitä ostelemassa :))
Yksinkertainen matematiikka osoittaa, ettei väite veneestä hyvänä sijoituskohteena (ilman vuokrausbisnestä) yksinkertaisesti voi pitää paikkaansa, jos markkinat ovat likimainkaan normaalit.
Tai sitten voi olla, että JR on erehtynyt. Mutta sellaiseen tuskin voimme uskoa, niin mahdottomalta se kuulostaa.
Jos aina itse olet kärsinyt tappiota venekaupoissa ei se tarkoita ,että kaikki muutkin joutuvat myymään tappiolla.Arvopaperi tai kiinteistö kaupassakaan eivät kaikki onnistu.Epäonnistumisesi johtuu omasta tieto vajeesta ei markkinoista,jos joku voittaa kaupassa aina joku toinen häviää,valitan.
Purjevenekaupoissa ei tule koskaan tappiota, koska aina voi laskea tulopuolelle veneen omistamisen mukanaan tuomat positiiviset vaikutukset alkaen perhe-elämän kukoistuksesta/raunioitumisesta ekologisen omantunnon heräämiseen. Ja näiden arvon määrittelee henkilö itse täysin subjektiivisesti. Ihmisillä on taipumusta selittää itselleen omat tekonsa aina parhain päin joten loppulasku on omasta mielestä joka tapauksessa plussan puolella. Mottona: "Kyllähän se maksoi, mutta oli se sen arvoistakin".
kaikki on suhteellista. Persaukiselle 300keuroa saattaa kuulostaa isolta summalta. Jollekin toiselle ei.
Kyllä mun tässä skandi veneessä on laatu kohdallaan. Olen hionnut vuodesta 1973 tässä parasta laatua olevassa veneessä lauttasaaressa helsingissä. Missä sijaitsee maailman napa ja paras laatu.
Kannattaa maksaa siis tällaiset vanhasta homelaaudusta, jossa haisee ihmisvirtsa ja -hiki sekä urea. On aitoa ja hyvää eko-laatua.
Mä oon oikea avomeripurjehtija ja mä tiedän nää hiet ja tuskat ja sit nää laadut.
Kerrankin oli myrsky! ja kerrankin oli ihan tyyni.
Pojat kusi pitkin laitoja ja mä vaan koisasin punkassa. Mulla on kestävä laaturakko ja mä oon merimies. isäkin oli se souti postia ruotsiin.
Hylkeestä saa parhaat pihvit ja sillinhaju ja silakka voittaa naisen hajun. Mutta urea pilssissä on parasta.
...otaa niitä keltaisia pillereitä aamulla...
Nyt kun otit niitä vihreitä niin menee pari päivää taas ennen kuin voit mennä ihmisten ilmoille... tai kirjottaa nettiin...
Aijaijaijai tällasta se on kun menee lääkkeet sekasin...