Kuulemma on siirappinen ja ennelta-arvattava. Mikäli, jos uskoo Ilta-Sanomia. Nooh. Siellä oli pari kriitikon arvostelua ja juuri se ennalta-arvattavuus söi hieman.
Harmi sinällään. Mut Rowling päätti sit kirjoittaa "Hollywoodmaisen" päätöksen. Ainakin kelpaa elokuvana, eikä tule muutoksia sitten.
Harmi sinällään. Mut Rowling päätti sit kirjoittaa "Hollywoodmaisen" päätöksen. Ainakin kelpaa elokuvana, eikä tule muutoksia sitten.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Loppukohtaus on hieno. Tuollaisen voi toteuttaa joko tylsästi ja kliseisesti tai hienosti. Rowling toteutti sen hienosti!
ennalta-arvattava kyllä. Aika monta sellaista asiaa toteutui mihin olin uskonut jo aiemmin.
Pidin kirjasta, mutta suosikkihenkilöideni ja erityisesti Remuksen kohtalo kalvaa ainakin tällä hetkellä sen verran paljon, että suosikkikirjakseni KV ei tule ikinä nousemaan. En ainakaan usko. Eiköhän AV saa edelleen pitää ykköspaikkansa sydämessäni.
Tarkoitatko lopulla Voldemortin kukistamista vai sitä epilogia? Kuulostaa ainakin että tarkoitat epilogia ja siinä tapauksessa olen samaa mieltä, sillä en todellakaan pitänyt tästä klassisesta ja ylitse vuotavan tyypillisestä Happy endingistä... olen sanonut tuhanteen kertaan että paras loppu olisi ollut Harryn kuolema. Noh, hyvä loppu olisi ollut myös se jos kirja sarja olisi päättynyt siihen kun Voldsu kuoli ja Harry olisi selvinnyt elossa ja olisi pari sanaa sanottu tämän uroteosta, sekin olisi ollut hieno loppu, mutta piti mennä kertomaan miten niillä aikuisina menee heidän iloisessa, aurinkoisessa tulevaisuudessa missä 19 vuoden takaiset tapahtumat olivat vain kaukainen muisto...
siinä vaiheessa taso laski kuin lehmän häntä...
Kirja tosiaankin päättyy ennalta arvattavasti. Ja se että Harry tappaa Voldemortin niin ylläri ylläri...
Nimenomaa sen vuoksi, että kelattiin 19 vuoden päähän. Muuten olisi jäänyt mieltä kaihertamaan, että heti päivän taikka viikonpäästä olisi TAAS joku pahis ilmiintynyt häiriköimään Harryä. Näin harppaamalla saatiin vähemmäksi sitäkin mahdollisuutta, että joku jatkaisi tarinaa heti tuosta Voldemorin kuolemasta eteenpäin (olisi voinut herättää sen uudelleen eloon tms.).
Pidän onnellisista lopuista. Ja nyt sen sain (mitä nyt DOBBYn kuolema jäi surettamaan...). Onnellisen lopun lisänä avautui MONI arvoitus - nämä oli nivottu oikein oivasti yhteen.
Tuleekohan minulla luettua / löydettyä yhtä nerokkaasti kudottua tarinaa enää koskaan... Tämä oli NIIIIIN MAHTAVA !
Epilogi oli aivan ihana luettava. Ei puhettakaan muusta!