hei,
kertokaa kokemuksianne abortista. pelkään odottavani toista lasta ja tilanne on ihan mahdotón. haluaisin ehkä sitten abortin. mutta millä viikoilla se tehdään "tarvitseeko jonottaa", millainen toimenpide? olkaa kilttejä ja kertokaa, harkinnassa on, jos vahinko olisi päässyt käymään. ei moralisointia kiitos!
kertokaa kokemuksianne abortista. pelkään odottavani toista lasta ja tilanne on ihan mahdotón. haluaisin ehkä sitten abortin. mutta millä viikoilla se tehdään "tarvitseeko jonottaa", millainen toimenpide? olkaa kilttejä ja kertokaa, harkinnassa on, jos vahinko olisi päässyt käymään. ei moralisointia kiitos!
Vastaukset 13
Vanhimmat
lääkärille,taikka vaikka ehkäisyneuvolaan,siellä osaavat kutakuinkin tyhjentävästi vastata kysymyksiisi. Aikaa on 12. viikolle saakka,odottaa joutuu ainakin jonkun verran,sisältää pari lääkärissä käyntiä yms. ennen toimenpidettä. Siitä,millainen toimenpide tulee olemaan,riippuu mm siitä,tehdäänkö keskeytys kaavinnalla vai lääkkeillä.
Lääkkeillä tietääkseni on aikaa 6 viikkoa, sen jälkeen 12. viikolle saakka on aikaa tehdä kaavinta. Itselleni on tehty kaavinta, joten en osaa kertoa lääkkeistä. Kaavintaan menee päiväs aika, eli iltapäivällä pääsee jo kotiin. Kaavinnassa nukutetaan ja puudutetaan. OLo on sen jälkeen tosi väsy ja kipuakin saattaa olla. Sairaalasta annetaan kyllä lääkettä. En uskalla nyt enempää vastata, kun ilmeisesti raskautesi on huomattu jo ennen 6. viikkoa. Mikäli se menee kaavintaan ja haluat lisää tietoa mailaa: [email protected] Hyvää jatkoa!
Olin juuri saanut ensimmäisen lapseni kun jo huomasin odottavani toista. Ajattelin teettää abortin, mutta jouduinkin sitä ennen komplikaatioiden vuoksi lääkäriin ja ultraan. Lääkäri luuli kai raskauden olevan toivottu, onnitteli ja näytti pientä ruudulla sykkivää sydäntä ja siellä pieni ihmistaimi liikutteli kovasti jalkojaan. Hetkeäkään en kadu etten aborttia tehnytkään. Minulla on kaksi upeaa lasta ja pieni ikäero tekee heistä erittäin läheiset. Vaikka elämä oli silloin todella vaikeaa, kaikesta selvisin ystävien tuella.
Ratkaisu on sinun mutta abortti ei ole ainoa vaihtoehto!
Olin parikymppinen ja tulin vahingossa raskaaksi, eikä ollut vakikumppaniakaan, ei ammattia, työpaikkaa, ei yhtään mitään. Päädyin aborttiin.
Joku sosiaalityöntekijä haastatteli ensin ja täytteli paperia, että olisiko minulla edellytyksiä pitää lapsi. Minulle "myönnettiin" abortti.
Sain ajan sairaalaan ja menin aborttiin. Siellä makasin samassa huoneesssa kaikkien niiden 16-vuotiaitten aborttia haluavien kanssa. Toimenpide tehtiin nukutuksessa ja se ei ollut mitenkään kummallinen juttu. Illalla pääsin kotiin. Olin helpottunut.
Nyt 10 vuoden päästä kun minulla on 2 lasta, olen alkanut miettimään tuota aborttia. Enää en pystyisi sitä tekemään, olisipa tilanteeni millainen tahansa. Kyllä sitä aina jotenkin selviää, ajattelisin.
Abortin kanssa kannattaa olla varovainen. Tehtyä kun ei saa tekemättömäksi!
Tsemppiä sinulle, päätitpä mitä tahansa!
Minulla on kamala kokemus, mutta en halua pelotella, kerron vain tosiasian...Eli minulla raskaus kerkesi mennä yli 12 viikon ja jouduin "synnyttämään" sikiön. Keskeytys tehdään tuolloin lääkkeillä, jotka pistävät supistukset käyntiin ja kipu on kauhea...samalla tapaa kuin oikeassa synnytyksessä...Minulla on yksi lapsi ennestään...No tuon kaiken olisin vielä joten kuten kestänyt, mutta erehdyin menemään vaihtamaan sidettä, kun vuotoa tulee koko ajan...makasin siis päivän sairaalassa odotellen että sikiö ja istukka tulisivat pois...Niin eli menin vaihtamaan sidettä ja järkytys oli kauhea kun näin sen sikiön joka sisältäni tuli, oli yksin vessassa, pyörryin, ja kaaduin lattialle...Ja kun heräsin oli shokissa...Sain sitten rauhoittavia ja sen jälkeen sitten tuijottelin vain kattoon silmät soikeana...Kyllä piti käydä yhden sun toisenkin kerran juttelemassa ammatti-ihmisen kanssa tapahtumista, niin paljon ne painoi mieltä...Mutta nyt jälleen valoa näkyvissä, menneet on menneitä...koskaan ei voi unohtaa, mutta asioiden kanssa oppii elämään...Mutta älä sinä pelästy tästä, me jokainen teemme ratkaisumme ja kenelläkään ei ole varaa minkään näköiseen moralisointiin! Tsemppiä sinulle, pyydä joku ystävä sinne sairaalaan mukaan, joudut odottelemaan kuitenkin jonkun aikaa ennen nukutusta yms. Tukihenkilö on ihan hyvä olla olemassa! Mutta vielä kerran tsemppiä, äläkä syyttele missään nimessä itseäsi...Mun mielestä se ei ole vielä mikään vauva tai lapsi, vaan sikiö, ei sillä ole tunteita yms. Joten et tee mitään väärää. Päin vastoin, jos et tällä hetkellä tunne haluavasi lasta tai ole valmis siihen tai ihan mitä vain, niin mielestäni se mitä päätät on parasta sinulle. Sinä itse tiedät sen eikä kenelläkään ole siihen varaa kommentoida mitään! TSEMPPIÄ VIELÄ KERRAN JA KAIKKEA HYVÄÄ!!!
Äskeinen kirjoittaja näki sikiön, ja meni sekaisin... Hyvä juttu, kaikkien rikollisten pitäisi nähdä mitä ovat saaneet aikaan. Miksi syyllisen pitäisi päästä vähällä? Eikö jokaisen kuulu vastata teoistaan, eikä sälyttää muille?
Voi kuule...olen päässyt asian yli, etkä minua voi enää satuttaa noilla lapsellisilla väitteilläsi...oikein naurattaa:)! Kyllä on vähintääkin naurettavaa ja naivia että pystyt tuomitsemaan minut rikolliseksi, tietämättä taustoja miksi olen tehnyt abortin, miten olen tullut raskaaksi jne. Voin sen verran sanoa, että minun oli pakko tehdä abortti, lääkärin käskystä...no tämä lääkärikin on varmaan sitten rikollinen ja kaikki ne lääkärit jotka minua silloin tutki ja tulivat tähän tulokseen...No, sen verran olen "vahingoniloinen", että haluaisin nähdä sinut ja sinun reaktiosi ja kuulla sinun päätöksesi vastaavassa tilanteessa kuin minä olin...Että sillä lailla. Siinä sinulle mietittävää...Hyvää päivän jatkoa vain sinulle. Asiat ei ole katsos aina niin mustavalkoisia. Ei se abortti aina tapahdu välttämättä sen raskaana olevan tahdosta...Tiesitkös sitä...Ja vaikka tapahtuisikin, niin mielestäni jokaisen olisi syytä harrastaa vähän oman itsensä tutkimista ennen kuin syyttää ja mustamaalaa ja tuomitsee toisia...
Miksi sitten itse alunperin esitit mielipiteitäsi sille ei toivotulle? Itsekin olit yhtälailla tuputtamassa omia ajatuksiasi toiselle muka omalla kokemuksellasi josta vielä muka olit oppinut jotakin!
olivat selvästi manipuloivia tekstejä:
Venla
Kokemusta on
Kahden pienen äiti
Ja taas joku viisas analysoimassa! Jos kerron oman tarinani jossa näkyy selkeä mielipiteeni, miksi sitä vielä pitää alkaa haukkumaan manipuloivaksi? Kai jokainen jätejn omaava tajuaa itse millainen ihminen kirjoittaa ja mikä on hänen sanomansa. En suosittele aborttia kuin ääritilanteissa ja olen itse ollut hyvin tyytyväinen ratkaisuuni. Olisin voinut herkutella kertomalla miten ihana pieni tyttöni on ja miten hän joka ilta kertoo rakastavansa minua tms. jos olisin halunnut todella manipuloida! Mutta senkin nyt järki sanoo että mitä silläkin oltaisiin haluttu sanoa.
Millainen on tähänkin kysymykseen vastaus joka ei manipuloisi? sellainen on täysin mielipiteetön.
Aloittaja ei kysynyt mielipiteitä vaan ainoastaan asiatietoa. En tajua miksi vastaukseen täytyy liittää jalkojen potkinnat.
Sinä saat olla vastauksestasi mitä mieltä haluat ja niin olen minäkin.
kysyi kokemuksia ja asiatietoa. Vaan silti olisit voinut vastata toisin. "hetkeäkään en ole katunut"...Minun mielestä manipuloivaa.
No en halua kenenkään tekevän sellaista mitä itse aioin tehdä. Olisin sitä katunut ikuisesti.