Olen keski-ikäinen mies. Lopetin alkoholin käytön noin 15 vuotta sitten. Alkoholi ei ollut tuolloin mikään ongelma eikä mikään lopettamisen syy. Olin vain jo pari vuotta harkinnut lopettamista, koska kaikki alkoholiin liittyvä alkoi vaikuttaa niin typerältä ja tarkoituksettomalta. Vai mitäpä muuta baareissa istuminen, viinan ostaminen Alkosta, kaljan kantaminen kaupasta kotiin ja juovuksissa oleminen on. Sitten eräänä kauniina päivänä se kaikki loppui, eikä se ollut edes vaikeaa kavereiden houkuttelusta, naljailusta ja joidenkin kaikkoamisesta huolimatta.
Sen jälkeen kaikki onkin sitten ollut aivan toisenlaista. Ei enää krapula-aamuja, ei pahoinvointia eikä nuokkumista baareissa aamutunneille asti. Rahaa on varmastikin säästynyt suuri summa ja terveyskin on pysynyt parempana. Jälkeen päin vain se harmittaa, että en lopettanut vielä aikaisemmin tai yleensäkin korkkasin ensimmäisen pullon joskus alaikäisenä. Jos sen olisi jättänyt tekemättä, ei olisi loppujen lopuksi jäänyt mistään tärkeästä paitsi vaan päin vastoin olisi säästynyt paljolta juovuksissa törmäilyltä, jota välttämään hyvä onni on tosin paljon auttanut.
Mäyräkoira tai muu kaljapakkaus kädessään kaupan kassajonossa seisovat, ulkokuppiloissa kaljamotti edessään istuvat ja juopuneet lähinnä huvittavat minua - eivät niinkään säälitä, koska sehän on jokaisen oma valinta, mihin harrastukseen rahansa ja aikansa käyttävät.
Kohtuu- tai ns. järkevää käyttöä tuskin on olemassakaan, vaan kaikki käyttö tarjoaa hyvän ja vaivattoman tien alkoholismiin. Samalla tavalla kuin ensimmäinen poltettu marisätkä on tie narkkariksi, ensimmäinen avattu olutpullo on potentiaalinen tie alkoholistiksi. Jokainen juoppo on joskus korkannut ensimmäisen pullonsa, oli se sitten keskiolutta tai kossua, ja se avattu pullo oli askel heidän alkoholismiinsa.
Sen jälkeen kaikki onkin sitten ollut aivan toisenlaista. Ei enää krapula-aamuja, ei pahoinvointia eikä nuokkumista baareissa aamutunneille asti. Rahaa on varmastikin säästynyt suuri summa ja terveyskin on pysynyt parempana. Jälkeen päin vain se harmittaa, että en lopettanut vielä aikaisemmin tai yleensäkin korkkasin ensimmäisen pullon joskus alaikäisenä. Jos sen olisi jättänyt tekemättä, ei olisi loppujen lopuksi jäänyt mistään tärkeästä paitsi vaan päin vastoin olisi säästynyt paljolta juovuksissa törmäilyltä, jota välttämään hyvä onni on tosin paljon auttanut.
Mäyräkoira tai muu kaljapakkaus kädessään kaupan kassajonossa seisovat, ulkokuppiloissa kaljamotti edessään istuvat ja juopuneet lähinnä huvittavat minua - eivät niinkään säälitä, koska sehän on jokaisen oma valinta, mihin harrastukseen rahansa ja aikansa käyttävät.
Kohtuu- tai ns. järkevää käyttöä tuskin on olemassakaan, vaan kaikki käyttö tarjoaa hyvän ja vaivattoman tien alkoholismiin. Samalla tavalla kuin ensimmäinen poltettu marisätkä on tie narkkariksi, ensimmäinen avattu olutpullo on potentiaalinen tie alkoholistiksi. Jokainen juoppo on joskus korkannut ensimmäisen pullonsa, oli se sitten keskiolutta tai kossua, ja se avattu pullo oli askel heidän alkoholismiinsa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jotkut ihmiset vain jäävät kertalaakista koukkuun alkoholin rentouttavaan vaikutukseen koska se on maailman nopein ja tehokkain aine siihen tarkoitukseen. Elämässä on tilanteita ja vaiheita jolloin kaikki eivät ole kykeneviä etsimään helpotusta ja apua muualta kuin pullosta - siitä tehokkaasta ja nopeasta, ja siinä ihminen on hyvin oppivainen eläin.
En minäkään sääli enkä siunaa. Totean vain että minut erottaa pulimummosta yksi ainoa ryyppy.
Tiedän niin tasan tarkkaan mitä tarkoitat. Samoilla linjoilla menen. Hyvää kevättä!