Siis hetkonen, valaiskaa nyt lasta. Jos luovuttaa munasoluja tai siittiöitä, niin eikös se tarkoita sitä, että joku toinen pariskunta saa lapsen, joka on geneettisesti kuiteski sun. Eli jos luovutan munasoluja, niin voiko olla mahdollista, että joskus monen vuoden päästä naapurissamme asuukin perhe, jonka lapsi on geneettisesti mun. Tämä on nyt vain kärjistetty esimerkki.
munasoluje/siittiöiden luovutuksesta
Nanna
8763
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vieestisi sai minut pohtimaan luovutusta. Olen aina ollut sitä mieltä, että voisin hyvinki luovuttaa munasolujani, mutta nyt emmin. Se, että minulla olisi biologinen lapsi/lapsia luovutusten kautta tietämättäni saattaisi aiheuttaa sen että tulevat lapseni saattavat pariutua sisaruksensa (puoli) kanssa tietämättään ja siten riskeerata lapsensa, minun lapsenlapseni..
Todennäköisyys on pieni, mutta olemassa! Se olisi hyvin irvokasta ja hyvin surullista. Varsinkin kun miettii sitä häpeää jos vaikka lapsen sairautta selvitellessä testeissä paljastuukin että äiti ja isä on sisaruksia
*puistattaa*
-pohtiva-
On taidettu bilsan tunnilla nukkua? Mistä sitten luulitte vauvoja tehtävän? Mihin niitä munasoluja luovuttavanne?
Puolet kromosomeista (joista ihminen koostuu)nyt tulee äidiltä munasoluista ja toinen isiltä siittiöistä.
Verenluovutus taitaisi olla teille sopivaa... Tai elintestamentin tekeminen.
Siis jos luovutat munasoluja niistä on n 60-80% mahdollisuus et joku toinen tulee raskaaks ja jos nyt niin sattuu käymään et se asuu naapurissa on sen synnyttänyt joku muu ja sen on siittänyt joku muu et ei se edes ole sun.
Jos luovuttaa munasoluja saa siihen itse päättää että haluaako olla salainen luovuttaja vai saako joskus mahdollinen lapsi tietää kuka on muna solun lahjoittanut.
Itselläni on just nyt lahjotus projekti käynnissä parhaalle kaverilleni joka ei voi muuten tulla raskaaks ja teen sen mielelläni. Saanhan siitä vielä n. 1000 vanhaa mummon markkaa sekin kannustaa eli siitä vaan luovutus tiskille niitä tarvitaan ei oo kauheeta.
Eikö se munasolujen luovutus ole aika kivulias toimenpide? Ja hankala kaikin puolin? OLen käsittänyt että naiselle märätään melkoinen hormonikuuri jotta munasoluja syntyisi poikkeavan paljon kappalemäärällisesti ja ne otetaan emättimen kautta pois ..jotenkin?.. ja että toimenpide on kohtuullisen kivulias vaikka kivunlievitystä annetaankin..??
Siksi en aikoinaan mennyt munasolun luovutukseen kun ikää vielä oli sallittava määrä. Nyt olen liian vanha siihen, mutta verenluovutus olisi minulle sopiva luovutuskeino, jos auttaa haluan tällä saralla..
Itse olen läpikäynyt yhden ivf-hoidon ja mielestäni hoito ja varsinkaan munasolujen keräys ei ollut kivulias. Keräys tapahtuu emättimen seinämän läpi laitettavan "piikin" avulla. Tuo seinämän lävistäminen tuntuu kuin rokotukselta, mutta ei satu.
Jos nämä asiat on miettinyt ja haluaa auttaa lapsetonta paria, ei se muutaman viikon hormonien pistely tai punktio tunnu missään.
Samaa mieltä, punktio ei satu pahemmin.
Toisen kerran oli niin ihana setä munasoluja poimimassa, että sain katsoa monitorista ja näin koska neula tökkäsee, niin ei tarvinnut pomppia pelästyksestä.
Hormonipistoksia nyt annetaan/pistät itse viikon verran, (mahdollisesti nenäsuihketta omien hormonien nollaamiseen pari viikkoa ennen) ei ole kauheaa.
joku hullu voi haluta luovuttaa omia munasolujaan niissä lapsisshan on teidän geenit, ne on teidän lapsianne eikä niiden naisten, joidenka kohtuun alkiot keinotekoisesti siirretään!
Ehkäpä joltain löytyy hyvää tahtoa ja halua auttaa pareja, jotka eivät voi ilman luovuttajaa saada lapsia?? Ei ne geenit kuule tässä se pääasia ole. Lapsen äiti on se, joka häntä 9kk kantaa vatsassaan ja synnyttää. Äitiys muodostaa jostain aivan muista asioista kuin geeneistä.