Olen lukiota käyvä tyttö ja nyt olen pikkuhiljaa saavuttanut pisteen, josta en enää jaksaisi nousta. Tähän asti olen joten kuten kahlannut elämässä, mutta nyt tuntuu riittävän tämä kakka. Elämäni aikana minulle on sattunut kaikenlaisia ongelmia, joihin itse tietenkin olen joihinkin syyllinen. Tunnen oloni nykyisin lähes joka päivä surkeaksi ja koen olevani huono ihminen. Ennen jaksoin esittää iloista ja kunniallista ihmistä, mutta nyt en enää oikein jaksaisi yrittää.
Minulla on ala-asteelta saakka ollut itsetuhoisia ajatuksia, mutta tämän kuluneen vuoden aikana olen siirtynyt pelkistä ajatuksista itse toteutukseen. Itsemurhaa en sentään ole vielä kokeillut, mutta suunnittelen sitä lähes jatkuvasti. Toisaalta minulla ei ole mitään miksi eläisin, mutta toisaalta haluaisin jatkaa ja olenkin koittanut aina keksiä jotain minkä vuoksi jatkaisin vielä ainakin seuraavan päivän.
Olen koittanut keskustella asiasta äitini kanssa, mutta tuntuu että häneltä menee asiani kokonaan ohi sillä hänellä on itsellään jo muutenkin niin paljon mietittävää. Onneksi minulla on yksi hyvä ystävä, kenen kanssa voin kyllä jutella mutta hän on itsekin masentunut joten en tahdo rasittaa häntäkään liikaa. Jossain määrin koen omasta tilanteestani puhumisen vaikeaksi ja tänne kirjoittaminenkin tuntuu hyvin hankalalta.
Nämä tuntemukseni ovat monen ikävän asian summa, enkä laskisi tätä pelkäksi teiniangstiksi, vaikka varmasti silläkin on oma osansa tuntemuksissani. Tänä vuonna olen harmikseni huomannut siirtyneen viiltelemiseen ja oksentamiseen. Tuntuu että on pakko jollain keinolla lievittää pahaa oloa - edes väliaikaisesti. Tiedän että itsensä vahingoittaminen ei auta mitään, mutta nyt on vain käynyt näin. Viimeisin isku oli kun kopoin kahteen tehtävään suoraan netistä asiaa ja jäin siitä kiinni. Tiedän että niin ei saisi tehdä, mutta pelkäsin että jos en saisi tehtäviä deadlineen mennessä tehtyä, saisin siitäkin jonkun rangaistuksen. Huono selitys, tiedän, mutta päässäni naksahti tehtäviä tehdessäni pahasti. Omat päänsisäiset ongelmani ja läheisen sukulaiseni sairaalaanmeno vaikuttivat käyttäytymiseeni. Olen koko ajan hyvin hermostunut ja suurentelen kaikkea mielessäni. Minulla on hyvin paha olo.
Viimeaikoina olen koittanut saada kiinni elämästä, mutta tämä viimeisin juttu veti pääni taas ihan sekaisin. Haluaisin vain päästä elämään edes jokseenkin normaalia ja kivaa elämää. Olisi mukavaa olla onnellinen. Olisin kiitollinen neuvoistanne. (:
Minulla on ala-asteelta saakka ollut itsetuhoisia ajatuksia, mutta tämän kuluneen vuoden aikana olen siirtynyt pelkistä ajatuksista itse toteutukseen. Itsemurhaa en sentään ole vielä kokeillut, mutta suunnittelen sitä lähes jatkuvasti. Toisaalta minulla ei ole mitään miksi eläisin, mutta toisaalta haluaisin jatkaa ja olenkin koittanut aina keksiä jotain minkä vuoksi jatkaisin vielä ainakin seuraavan päivän.
Olen koittanut keskustella asiasta äitini kanssa, mutta tuntuu että häneltä menee asiani kokonaan ohi sillä hänellä on itsellään jo muutenkin niin paljon mietittävää. Onneksi minulla on yksi hyvä ystävä, kenen kanssa voin kyllä jutella mutta hän on itsekin masentunut joten en tahdo rasittaa häntäkään liikaa. Jossain määrin koen omasta tilanteestani puhumisen vaikeaksi ja tänne kirjoittaminenkin tuntuu hyvin hankalalta.
Nämä tuntemukseni ovat monen ikävän asian summa, enkä laskisi tätä pelkäksi teiniangstiksi, vaikka varmasti silläkin on oma osansa tuntemuksissani. Tänä vuonna olen harmikseni huomannut siirtyneen viiltelemiseen ja oksentamiseen. Tuntuu että on pakko jollain keinolla lievittää pahaa oloa - edes väliaikaisesti. Tiedän että itsensä vahingoittaminen ei auta mitään, mutta nyt on vain käynyt näin. Viimeisin isku oli kun kopoin kahteen tehtävään suoraan netistä asiaa ja jäin siitä kiinni. Tiedän että niin ei saisi tehdä, mutta pelkäsin että jos en saisi tehtäviä deadlineen mennessä tehtyä, saisin siitäkin jonkun rangaistuksen. Huono selitys, tiedän, mutta päässäni naksahti tehtäviä tehdessäni pahasti. Omat päänsisäiset ongelmani ja läheisen sukulaiseni sairaalaanmeno vaikuttivat käyttäytymiseeni. Olen koko ajan hyvin hermostunut ja suurentelen kaikkea mielessäni. Minulla on hyvin paha olo.
Viimeaikoina olen koittanut saada kiinni elämästä, mutta tämä viimeisin juttu veti pääni taas ihan sekaisin. Haluaisin vain päästä elämään edes jokseenkin normaalia ja kivaa elämää. Olisi mukavaa olla onnellinen. Olisin kiitollinen neuvoistanne. (:
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mene heti maanantaina koulusi psykologille tai terveydenhoitajalle. Ota tuo kirjoittamasi teksti mukaan jos tuntuu vaikealta puhua. He ohjaavat sinua eteenpäin. Älä enää aikaile, pahaan oloon pitää saada apua. Apua on saatavilla, kunhan sitä vain pyyttää!
heippa unlucky,
olen itsekin ollut tilanteessa, jossa suunnitellut itsemurhaa, enkä edes osannut kuvitella et voisin voida paremmin, elin "täyttä helvettiä" ja voin ymmärtää sua ja pahaa oloasi. Copypasteen tähän oman tarinani, jos siitä voisi olla sulle edes jotain apua, en tiedä, mutta muista, että on paljon, paljon ihmisiä ja nuoria, jotka ovat hyvin herkkiä ja kärsivät niin kuin sinäkin, et ole yksin. Mut tässä mun tarinani:
itse olen aikoinani kärsinyt kovastakin masennuksesta ja peloista. Etsin apua kaikkialta ja sain paljon apua eri luontaishoidoista, tässä niitä luontaishoitoja, joita käytin:
-mäkikuismaa kannattaa ehdottomasti kokeilla! Netistä löytyy paljon ihmisten kertomuksia, kuinka se on auttanut nousemaan syvästä pahasta olosta, netissä paljon keskustelua mäkikuismasta ja paljon hyviä tarinoita siitä! Se voi tasapainottaa aivojen "kemiaa" niin, että vaikeista asioista on helpompi selvitä, mäkikuisma on monelle ollut viimeinen oljenkorsi, joka on sitten kuitenkin auttanut.
-omega 3- sitä saa pellavansiemenöljystä ja kalaöljyistä. Molemmista myös paljon tutkimustietoa ja hyviä kokemuksia. Kannattaa kokeilla jompaakumpaa, molemmissa hyviä rasvahappoja, jotka tasapainottavat ja hoitavat aivoja ja hermojärjestelmää. Sopii hyvin yhteen mäkikuisman kanssa.
-yrteistä kokeilemisen arvoisia ovat myös valeriaana (rauhattomuus, unettomuus, pelot), kärsimyskukka (rauhoittava), avena sativa eli kauranverso (hermoja vahvistava ja rauhoittava). Näitä saa erikseen luontaistuotekaupoista ja on myös paljon luontaistuotteita, jossa useampaa rauhoittavaa yrttiä yhdessä, esim. Relaxor ja Ericamax. Valeriaana on tosi hyvää unettomuuteen.
-Bachin kukkatipat: 38 erilaista kukkatippaa (homeopaattisia), jotka auttavat erilaisiin henkisiin tiloihin, kuten masennukseen, toivottomuuteen, erilaisiin pelkoihin, vihaan, katkertuuteen, itseinhoon jne. Netissä myös paljon Bachin kukkatipoista, kannattaa katsoa. Esim. mustard-uute auttaa syvään, synkkään masennukseen, jossa ei mitään valoa ja cherry plum-uute auttaa kun pelkää tulevansa hulluksi ja järjen ja kontrollin menettämisen pelkoon, kun pelkää tekevänsä jotain kamalaa, jotain mitä ei halua ja star of betlehem auttaa järkytyksiin, traumaattisista kokemuksista toipumiseen ja vaikeista, kamalista tapahtumista toipumiseen. Tippojen käyttö on tosi helppoa; 2 tippaa kutakin valittua kukka-uutetta lasilliseen vettä, josta muutama kulaus päivän mittaan. Näitä tippoja saa luontaistuotekaupoista, melkeinpä kaikista, yksi tippapullo maksaa jotain 8-10 euroa.
-ruokavalio. Itselleni on ollut paljon apua, kun jätin kaikki valkoiset viljatuotteet pois ja sokerit ja kofeiinit. Monilla valkoisten vehnäjauhojen poisjättäminen auttaa hurjasti, voi olla keliakia tms, jossa tietty ruoka-aine ei sula elimistössä ja aiheuttaa fyysisiä ja jopa psyykkisiä oireita (monilla jopa skitsofrenia on helpottanut hurjasti ruokavaliomuutoksilla ja tiettyjen ruoka-aineiden poisjättämisellä). Paljon vihanneksia ja hedelmiä ja täysjyväviljoja, kalaa, riisiä, jne. ja tietysti paljon hyviä rasvahappoja ja omegoja (oliiviöljy, pellavansiemenöljy, kalaöljy, seesamöljy ja muut...)
-kokeilin sinkkiä, kun luin että esim. skitsofreenikoille se on auttanut, ja tajusin että ruokavaliossani oli täysi puute sinkistä, aloitin käytön, ja parin kuukauden kuluttua tuntui, että hermot vahvemmat, se jotenkin vahvisti, voimisti ja paransi pelkotiloja ja sitä synkkyyttä, jossa olin. Magnesium on myös hyväksi, näitä kahta mineraalia kannattaa kyllä kokeilla.
-e-pillerit laukaisevat joillakin paniikkihäiriötä, pelkoja, kamalia mielialanmuutoksia, jopa syvää masennusta. Olen kuullut ja lukenut ihmisistä, joilla masennuskin lähtenyt pois e-pillerien poisjättämisellä. Kaikille e-pillerit eivät tietenkään aiheuta näitä, mutta joillekin kyllä, kaikki ovat erilaisia. netissä on myös paljon keskustelua ja kertomuksia tästä.
-musiikki, elokuvat, taide ja kirjoittaminen. Päivittäinen kirjoittaminen ja sellaisen asian tekeminen, joka tuntuu omalta itseltä ja hyvältä.
-sellainen urheilu, josta pitää, vaikkapa kävely tai venyttely tai uiminen, ihan mikä vaan!
-itse mietin elämäntilannettani, ja tajusin etten voi pakottaa itseäni olemaan sellaisissa olosuhteissa, jossa olen vihainen, ahdistunut ja tunnen olevani kuin "loukossa", kuin lintu häkissä, jossa ei voi olla oma itsensä ja seurata "sydämensä ääntä". Lopulta rohkaistuin vapauttamaan itseni siitä, mikä teki minut onnettomaksi ja uskalsin tehdä niitä asioita, joita halusin ja jotka tekivät minut iloiseksi sen sijaan että pakotin tekemään sitä mikä sai minut ahdistuneeks ja onnettomaks.
-lupa haaveilla ja toivoa parempaa huomista. haaveilu oli välillä se, joka piti hengissä...
-kirjoita/ laula/ tee taidetta siitä tuskasta jota koet, joskus kun elämme sen helvetin ja tuskan läpi, se ei jää jumittamaan, vaan siitä jopa voi päästä yli.
-ai niin, ja kokeilin myös aromaterapiaa; neroli ja jasmiiniöljyt ovat hyviä masennuksen- ja ahdistuksen parantajia. Oli siitä aromaterapiastakin apua!
-Tommy Hellstenin kirja "Saat sen mistä luovut" helpotti oloa myös tosi paljon.
Masennuslääkkeiden, neuroleptien ym. toiminnasta ja vaikutuksista aivoissa on saatavilla paljon tutkittua tietoa. Olisi kiva tietää tarkemmin mitenkä nämä tipat vaikuttavat? Miten ne estävät ahdistusta? Miten helpottavat sekoamisen pelkoa, kontrollin menettämistä yms? Miten ne helpottavat masennusta? Lisäävätkö serotoniinintuotantoa vai toimivat kuin ssri-lääkkeet? Jos ne ovat niin tehokkaita kuin väität (tehokkaampia kuin oikeat lääkkeet, yrität väittää) niin miksi ihmeessä niitä ei yleisesti käytetä psyykkisten sairauksien hoitoon?!?
kun ei Bekka pysty vastaamaan asiallisiin kysymyksiin.
oikeasti tehoa, miksi 500 000 suomaista syö masennuslääkkeitä, eikä nauti tippoja ja tule tarveeksi. Come on!
yrteillä ja ruokavaliolla. Ne ovat ihan ok juttu, mutta tarvitset nyt muutakin apua. Mene terkkarille!
Sinun kuuluu saada apua,sitä pitää vaan hakea itse.
Onhan siellä lukiossa terveydenhoitaja?
Menet sen juttusille,muuta ei tarvii tehdä.
Tosiaan varmaankin otat kaikki asiat aivan liian
vakavasti, ei ne asiat oikeasti ole niin vakavia,
sinusta nyt vaan tuntuu siltä.
Eikä täällä monella muullakaan ole mitään ihmeellistä
syytä miksi eläisi mutta elääpä vaan silti.
Kirjoita minulle,löydät osoitteen profiilisivultani.