Mitenkäs tuo Lammi kivitalon rakenne eroaa surullisenkuuluisista 60-70 lukujen elementtitaloista? Kumpikin samanlainen voileipärakenne?
Kovia hintoja tavallisista taloista, eritoten jos kuori korkkaa parin kymmenen vuoden päästä.
Vrt: http://www.oikotie.fi/realestlist?exit=aptinfo_fromsearch&target=apartment&query=&target=apartment&subNavi=apartments_forsale&Area3=Espoo&Area2= Espoo&Area1=1&dir=desc&aptType=kaikki&orderby=SALESPRICE&vendor=kaikki&searchtype=advanced_search&listlength=25&published=0&cookieValue=115213493835403038&fcid=970004119555675521&rooms=kaikki&searchtotal=500&advsearch=true&type=1&selectedpage=2&s_index=39&fcid=970004119555675521&id=1519450&mainNavi=apartments&subNavi=apartments_forsale
Kovia hintoja tavallisista taloista, eritoten jos kuori korkkaa parin kymmenen vuoden päästä.
Vrt: http://www.oikotie.fi/realestlist?exit=aptinfo_fromsearch&target=apartment&query=&target=apartment&subNavi=apartments_forsale&Area3=Espoo&Area2= Espoo&Area1=1&dir=desc&aptType=kaikki&orderby=SALESPRICE&vendor=kaikki&searchtype=advanced_search&listlength=25&published=0&cookieValue=115213493835403038&fcid=970004119555675521&rooms=kaikki&searchtotal=500&advsearch=true&type=1&selectedpage=2&s_index=39&fcid=970004119555675521&id=1519450&mainNavi=apartments&subNavi=apartments_forsale
Vastaukset 82
Vanhimmat
korkkaa kuin sampanjaputeli, esitteen mukaan kunto on erikoisen hieno.
Ja ei kun rakentamaan, itse kyllä teen siporexista.
ovat nykyään(kin) sandwich-rakenteita tavalla tai toisella. Oikeita kivitaloja, siis niitä joissa ulkoseinä on kokonaan yhtä materiaalia, voi käydä ihastelemassa vaikkapa Töölössä. Ja sitten on tietty Siporex, mutta siitä "kivestä" en tiiä...
töölössä 20-30-luvun rapatuissa taloissa voi olla vaikka tiilirunko, raplinki päällä ja kananpaskarappaus sisäpintana ja välipohjat lepäävät ratakiskoilla, purua ja rakennusjätettä välissä. sisäkattoja maalatessa täytyy olla tarkkana, ettei rapise vanha pinta maalaajan niskaan. yleisesti on yksi sähkörasia huonetta kohti. hyviä taloja ne on asuttaviksi, kun useimmissa on ikkunat jo vaihdettu kolmilasisiksi.
kivitalo kestää, asukkaat vaihtuvat.
siporexiin kannattaa tutustua jos et tiiä siitä kivestä ennestään. siitä on tehty taloja yli 70 vuotta. aluksi sipoa muutattiin, nykyisin käytetään ohutsaumalaastia. hyvä ja helppo tapa tehdä omakotitalon runko.
22-unssisella paukuttelemalla. Sipoa kyllä.
siinä on sitten vikana?
Minusta on hyvä, että 22-unssisten tekoset tulevat muidenkin tietoon, jotta saadaan ajoissa viilenemään.
asiasta jotain tietävä niin et kirjoittelisi täällä amatöörimäisä tietämättömyyksiä. Voit ilmeisesti vain haaveilla ykkösmateriaalilla rakentamista, kyll se siit, perehdyt ensin asioihin edes jollain tavalla...
sitä kuvaa mikä minulla on siporisteista... :)
Luulevat rakentaneensa ultrahyvän talon... heh heh.
nyt haukkasit paskaa, kommentti oli aloittajalle..
Kivitalo termiä on käytetty aikaisemmin tiilestä tai sitten kokonaan kivestä tehdystä talosta. Siis seinät on kokonaan tiiltä ilmaraolla .
Lähinnä tätä rakennetta nykypäivän rakenteista on 130mm Kahi-runkopontti 150 mm kovaa villaa eristeenä ja julkisivuna poltettutiili. Tälle rakenteelle soisin luvan käyttää termiä kivitalo .
Muiden kohdalla voidaan vaan puhua harkkotaloista.
hiekkaa, joten siihen seurakuntaan mahtuvat siporexit, kevytsoraharkot kuin betoniharkotkin sekä eps, tuleehan sen sisään betoni.
Kiviä käytetään enää navetoissa ja alvarin monumenteissa, joissa ne on uusittava määrävälein.
tunnet rakennustekniikkaa niin oikea nimitys tuolle viritykselle on hiekka-/savimaja, että näin..kivitalo heeeeeh heeeeeeeeh heeeeeeeeeee...
Minulle on aivan sama mistä materiaalista ihmiset rakentavat niitä savi,- yms. majoja . En kuitenkaan tule asumaan siellä. Rakennan vaan niitä.Joten olen puolueeton.
Kahi on kovaa materiaalia ja painavaa ja vaikea työstää . Mineraalivilla eristeen saa tiiviiksi ja ennnenkaikkea ilmaraon takia se on hengittävä . Ainoastaan Lammi-valuharkossa eristeosuuden saa jotenkuten tiiviiksi, mutta ei hengittäväksi. Muisssa eristeharkoissa eristeen tiiveydestä ei voi puhua lainkaan. Poltetusta tiilestä tehty julkisivu on edullinen verrattuna rappattuun pintaan ja joidenkin mielestä kaunis (maku/muotiasia)
Kukaan ei osaa sanoa minkäläinen aikapommi on tikittämässa nykyisten harkkotalojen suhteen .Vai onko lainkaan , kun niitä on vaan rakennettu vain viimeiset 10-15v .Siporexiä kauemmin, mutta se ei ole rakennusmateriaali.
perehtyä hieman tarkemmin Lammin harkkojen ominaisuuksiin, tämä väittämäsi "mutta ei hengittäväksi" on kyllä täyttä puppua. On se vaan ihmeelistä kun netti on täynnä tietoa niin sitä ei vaan osata hakea/ei kyetä hakemaan. Hengittävyys ja ilmarako on vähän eri asioita.
Netistä tai mistä vaan parhaiten löydät ,mutta ei se eriste kahden tiiviin betonikuoren tasoitteet ja maalit välissä pääse hengittää samalla tavalla kuin tuulettuvassa tilassa .
Eikö se kosteus tiivisty sinne missä kylmä ja lämmin kohtaa, eli eristeeseen.
mielipiteitä.
Lammki-harkosta minulla ei ole rakennuskokemusta, mutta on kallis materiaali.
Poltetuista tiilistä tehty ulkokuori on edullinen muuurarille (saa hyvän tilin).
Ainakaan 1974 rakentamassani leca-harkkotalossa ei tikitä kuin kello, ei mikään aikapommi.
Mikäs vika siporexissa on rakennusmateriaalina, eikö muurari saa siitä riittävää tiliä, kun jo valmistui? Sellaisen tein 80-luvulla ja hyvin on sekin pelittänyt.
Harmittaako, kun et ole malttanut tehdä itsellesi jämistä yhtään taloa?
Keksi lisää puolueettomia mielipiteitäsi, ihan tulee suu hyvänmakuiseksi, ko saan haastella siun kanssas.
> Eikö se kosteus tiivisty sinne missä kylmä ja lämmin kohtaa, eli eristeeseen
Juuri tämän takia ihmettelenkin, että miksi ko rakenneta käytetään vielä, mm LAMMIssa. Eikös ole ajan kysymys millon tuo ulkokuori on ravistunut pois? Arvatakseni, 20-30 vuotta?
Lammia rakennusmateriaalina vielä pitkään, menekki vaan kasva. Toi aikapommi hokema alkaa olla jo aika säälittävää hokemista, samoin "ulkokuori on ravistunut pois""Arvatakseni, 20-30 vuotta?" Ei oikeen vakuuta kirjoittajan tietämyksestä rakennuspuolella yhtään, sama koskee materiaalituntemusta, hyvin heikko !
tuonneko ne ongelmat tulevat:)
EPS-lämmöneristeiden tärkeimmät edut
1.
hyvä lämmöneristävyys, joka ei heikkene käytön aikana
2.
hyvä puristuslujuus myös pitkäaikaisessa kuormituksessa, EPS-eristeet soveltuvat hyvin raskaasti kuormitettuihin rakenteisiin
3.
ominaisuuksien pitkäaikaiskestävyys
4.
kestää kosteutta ja on erinomainen routaeriste, ei johda vettä kapillaarisesti
5.
laaja tuotevalikoima, erilaiset levypaksuudet ja –koot sekä useat lujuusluokat eri käyttökohteisiin
6.
vettymätön, lahoamaton, homehtumaton
7.
turvallinen, terveydelle vaaraton tuote, rakennusmateriaalien päästöluokituksen paras luokka M1
8.
ympäristöystävällinen, kierrätettävä
9.
helppo työstettävyys ja käsiteltävyys, keveitä tuotteita on helppo sahata ja leikata työmaalla
10.
hinnaltaan kilpailukykyinen rakennusmateriaali
>EPS-lämmöneristeiden tärkeimmät edut
>
>1.
>hyvä lämmöneristävyys, joka ei heikkene käytön >aikana
...paitsi jos/kun se kerää kosteutta, jolloin lämmöneristävyys heikkenee dramaattisesti.
>2.
>hyvä puristuslujuus myös pitkäaikaisessa >kuormituksessa, EPS-eristeet soveltuvat hyvin >raskaasti kuormitettuihin rakenteisiin
Seinässä EPSiin ei tule käytännössä yhtään puristusta, joten ei hyötyä.
>3.
>ominaisuuksien pitkäaikaiskestävyys
...paitsi jos imee kosteutta.
>4.
>kestää kosteutta ja on erinomainen routaeriste, >ei johda vettä kapillaarisesti
Kestää kosteutta? Ei kylläkään hajoa/lahoa, mutta imee veden.
>5.
>laaja tuotevalikoima, erilaiset levypaksuudet ja >–koot sekä useat lujuusluokat eri >käyttökohteisiin
Hyvä juttu.
>6.
>vettymätön, lahoamaton, homehtumaton
Vai vettymätön? Höpö höpö! Oletko ikinä kokeillut kuinka painava on ulos sateeseen jäänyt styrox-levy???
>7.
>turvallinen, terveydelle vaaraton tuote, >rakennusmateriaalien päästöluokituksen paras >luokka M1
M1 kuten kaikki muutkin (urtsi, villat), joten ei kovin merkittävä meriitti enää.
>8.
>ympäristöystävällinen, kierrätettävä
Totta.
>9.
>helppo työstettävyys ja käsiteltävyys, keveitä >tuotteita on helppo sahata ja leikata työmaalla
Verrattuna mihin? Urtsiin? Villaan? Nehän ne ovatkin hankalia käsitellä :)
>10.
>hinnaltaan kilpailukykyinen rakennusmateriaali
Hinta halpa, mutta hinta/ominaisuudet-suhde myös pieni.
tietämätön:
EPS-materiaali ei ime itseensä kapillaarisesti vettä, eikä ulkopuolinen kosteus heikennä EPS-eristeen lämmöneristävyys- tai lujuusominaisuuksia. EPS-eristeiden kuormituskestävyys ei merkittävästi pienene kosteissa olosuhteissa.
ihan hyvä yritys oli sipo fanilta, jauhot suupielissä :)))))) Taidat olla TYHMÄ !!!!
Minäpäs teinkin Maxit-talon, jossa oleva urtsi ei ime millilitraakaan kosteutta :)
mitä olet rakentanut heh heh heeeeeeeeeeeeee:))))
Vedenimeytymä
- 100 %:n suhteellinen kosteus
- kelluntakokeessa
- upotuskokeessa, 110 pv
- kuivuminen 0,2 % tilavuudesta 0,1 % tilavuuteen
Enintään 0,2 tilavuusprosenttia
Enintään 0,5 tilavuusprosenttia
Enintään 4,0 tilavuusprosenttia
20–30 vuorokautta
hörps, hörps oikee pesusieni, näin meillä rakennetaan ja kehutaan, eikä edes tiedä mitä on tehnyt, huh huh, hyvää jatkoo vaan...
oli homehtuvaa viilaa ja vesi pääsi elementtien saumoista villoihin ja ehkä huoneistoonkin asti.
Lammitalossa yhtenäinen ulkorappaus estää kosteuden pääsyn rakenteisiin. 10 cm betonia ulkokuoressa estää hyvin kosteutta ilman rappaustakin ja eps on homehtumaton materiaali.
Talon sisäpuolisen kosteuden taas vie ilmanvaihto pois, joten mikä lie sipouskiksen trolli tämäkin oli.
Ei saata eniroa, koska kaikenmaailman uutta vahtikoirapalstaa tänne pukkaa mutta sipouskiksille ei saada omaa palstaa.
10 cm hyvinkin, mutta eipä ulkokuori olekkaan sitä 10 cm...
entäs sitten sispuoleinen kosteuden rasitus? Minnekäs se menee?
Jos kosteus ei pääse ulospäin, niin pinnoitteet korkkaa kuten vanhoissa klinkkeripintaisissa kerros- ja toimistorakennuksissa. Ei ole oikeasti uskon asia...
pn 50 vuotta johtuen karbonisoitumisesta, josta seuraa rautojen ruostuminen vaikka piilossa ovatkin ja lopulta pinnan korkkaus.
/0-luvun elementtitaloissa raudat olivat vielä lähempänä pintaa, joten siksi ongelma on esillä jo nyt 30-40 vuoden iässä.
on koneellinen poisto ja alipaine, kaikki kosteus menee talosta pois.
Toiseksee lammitaloissa sisäseinätkin ovat rapatut ja maalatut ja 10 cm betonia
Joten mene takaisin lastentarhaan kulkematta lähtöruudun kautta.
sipotaloasia ja tule sitten 50 vuoden päästä katsomaan kuinka ruosteessa rakentamani lammitalon raudat ovat. Raudoitukseen ei pääse kosteutta johtuen ulko ja sisäpintojen rappaus ja maalikerroksista.
Sen sijaan että mussutat täällä skeidaa, mene tutustumaan vanhoin lakattuihin puuveneisiin ja totea lakka- ja maalipinnotteiden vedeneristyskyky.
kirjoittajan täytyy olla lomalla jostain hattel...sta, uskomatonta vuodatusta
olla tuttu termi kun noin laittaa vuodattamaan. Kyllä se suunnitteluikä on ihan firman ohjeen mukaankin 50 vuotta. Ja karbonoitumisen aiheuttaa ilmassa oleva hiilidioksidi. Mikäli betonin huokosissa on vettä karbonoituminen hidastuu.
Niiden myyntipuheiden sijaan kannattaa käydä lukemassa oikeaa tietoa vaikkapa betoni.com:sta.
Vaikka tuossakin maksajana on betoniyritykset.
Joopa joo. Et taida tietää sitäkään, että ruostuessaa rauta laajenee ja se aiheuttaa se korkkaamisen.
Siposta ei ole paljoa kokemuksia, mutta käsittääkseni sen kanssa vaaditaan ruostumaonta/haponkestävää terästä ja alumiini kiinnikkeet. Rosterikaan ei ole aivan ongelmaton, sillä sen lämpölaajenemisen vuoksi.
En muuten ole koskaan kuullut saati nähnyt kenenkään kaivautuvan lusikalla mihinkään taloon, joten voisitko valaista, miksi sitä sipoa pitäisi lusikalla kaivaa?
Ja miten se venelakka (uretaani lakka tms.) harkkotaloihin liittyy. Ei puuvenettäkä kannata harkkosuunnitteluohjeen mukaan rakentaa.
Vai olitko aikeissa vetää seinät venelakalla rappauksen sijaan? Siitä ei hyvää seuraa, sillä ulkopinnan tulee olla huokoinen ja hyvin vesihöyryä läpäisevä. Muutoin sisään päässevä ksoteus poksauttaa seinät alta aikayksikön.
Mutu tiedon sijaan kannattaa panostaa oikean tiedon hankintaa. Kirjastosta löytynee perus teoksia.
ja avaudu sen jälkeen...
sitten mikä ongelma on Lammin harkkoseinässä rakennusfysiikan mukaan, odotan ihan mielen kiinnolla vastausta, kiitos
merkitty 25-30mm syvälle betonin sisään, mikä omakotiraksaajalle virhemarginaaleineen on liian vähän. Uima-altaasta on kahdesta kohtaa laattasaumassa ruostetta, teräs kastunut. Kun tuossa valelin syksyllä 40m2 terassin, upotin teräkset sentin syvemmälle. Saa nähdä, mistä nyt korkkaa.
kesät-talvet eli talo, jossa asut veneinesi talven, joutuu paljon kovemmalle rasitukselle sulamisen ja jäätymisen vuorotteluineen. Kun talvisin ulkoilma on kuivempaa kuin sisäilma ja sitten kääntäen kesällä sisälä on liikaakin kosteutta.
Siporex on tehty kestämään nämä vaihtelut ja koettu jo yli 70 vuotta. Turha moittia.
ulkoseinähengittävyys pitäisi 2000-luvun lammitalossa olla:-)
rakennelmat ovat edelleen pystyssä:-)
Varmasti 0-luvulla tehtiin parempilaatuista betonia kuin nyt:-)
Olen ihmetellyt tuota juttua jo vuosikausia. Eli kun rakennusliikkeet alkavat pikkuhiljaa luopua sandwitch-rakenteesta ongelmien takia niin pientalopuolella aletaan kaupata sitä edistyksellisenä ja jotenkin tavoiteltavana ratkaisuna.
Lammit yms. valuharkot ovat kaikkein kummallisimpia rakenteita koska jo rakennusvaiheessa seinä pumpataan vettä täyteen. Kevytsora-uretaani (tai eps)-kevytsora-sandwitchit edes ovat niin harvoja että kosteus saattaa kuivuakin jonnekin päin. Toisaalta tulee kyllä varsinkin pinnoittamattomissa taloissa tuulella vesi läpi seinistä...
Samaa tässä itsekin olen ihmetelyt. YKsiaineinen siporex sentään voisi vielä toimia, VRT TTKK:n artikkeli viikko sitten T&T:ssä.
ihan vaan tiedoksi
menee???
Nykyään on harkkotaloja, jossa on betoni-eps-betoni ja sitten on vielä näitä eps-betoni-eps.
Ota ny selvää sitten kun kaikki vauhkoo oman rakenteensa puolesta! Luulis ny että AINAKIN toinen näistä ratkaisuista ei toimi.
No onneksi on se yksi missä ei tarvitse miettiä missä eriste on.
sitä ei ole missääääääääääään, U-arvo reilusti huonompi kuin uusissa vaadittavista normeissa, ei tosiaan tarvii miettii eriste puolta kun ei käy enää asuinrakennuksiin.
Siposta tehdään matalaenergiataloja. Kuten viime vuoden asuntomessuilla. Ensi kesänä vaasassa on taas MONTA sipotaloa. Joten käy se hyvin asuntoihin.
Kunhan tiiveysluku saadaan paremmin näihin energiavertauksiin mukaan niin kiviyläpohjalla tehty talo pääsee oikeuksiinsa.
oletko muuten laskenut paljonko seinän u-arvolla pn käytännössä merkitystä??? ;)
makua, toi kivi yläpohja ei tee ketään autuaaksi, se on sipoa myös :))))))) Ton matalaenergiatalon saat nyt kyllä unohtaa sipon kohdalla, saat itse kutsua sitä siksi jos nukuttaa paremmin ;) Sipossa käytetty kuona-ainekkin on hyvin kyseenalainen....
Jokseenkin musta tuntuu että täällä keskustelee ihan muut kuin kivitalojen omistajat, ainakin lammin ym sandwitchin puolesta. Nimittäin tuolla U arvon paremmuudella ei ole hevon helvetin väliä; talvet ovat jatkossa yhä leudompia ja muutama sata euroa vuodessa sinne tai tänne!!!
Mutta oleellista on, että seinä toimii varmasti. Ja on pitkäikäinen. Muutoin on tosi kallista korjausta tulevaisuudesa tiedossa. Ja toimimisen uskoo ziljoona kertaa ennemmin yksiaineisesta siposta kuin noista voileipäseinistä. Lukekaapa nyt vaikka TTKK:n viimeisin lausunto aiheesta noin viikon takaa. Eikä tarvi olla DI ymmärtääkseen asiaa. (Ja toisaalta termodynamiikasta ei muut kuin ko alan DI ymmärrä juurikaan paljoa, esim tämä hengittävyys - jolla käytännössä tarkoitetaan seinän kykyä sitoa kossteutta ja luovuttaa se edelleen takaisin samaa reittiä, tätä ei täällä tajuta - luullaan että sillä on jotain tekemistä seinän läpi tapahtuvan kosteuvuodon kanssa... no osittain joo mutta kuitenkin..).
ei vakuuta, kuulut tuohon porukkaan, ei tiedä asiasta mitään....U-arvon lisäksi on muitakin ominaisuuksia Lammin seinärakenteessa mistä sinulla ei ole näemmä mitään tietoo...kannattaa nyt vaan uskoa kun normit kiristyy niin sipomiehen vyö kiristyy myös....seuraavassa "numerossa" tulee lisää infoa miksi kiristyy...ei kannata hermostua, toiset tykkää tyttärestä...toiset äit.....näin...ei kannata täällä yrittää mitään kosteuskäyttäytymistä ruveta selittelee/arvostelemaan kun tiedot aika hepposet...! Tuntuu tuottavan monelle aikamoista tyydytystä sandwitchin hokeminen...huvinsa kullakin...
liittyy tähän aiheeseen ?
ihan tuommoinen pieni esimerkki U-arvosta ;)
koppaat sieltä auki yhden pdf:än...Ei ole U-arvolla
merkitystä...taidat asua sipotalossa...luulis kiinnostavan...
http://www.betoni.com/fi/Tietoa betonista/Kehitysprojektit/
katsomassa yhtä mielenkiintoista pdf:ää tuolta :))))
joku tossa kirjoitteli seuraavaa (lainausmerkeissä)..laitatko oman nimesi ensikerralla näkyviin niin teidän kuka heittää noin levotonta tekstiä:
"Nimittäin tuolla U arvon paremmuudella ei ole hevon helvetin väliä"
http://www.betoni.com/fi/Tietoa betonista/Kehitysprojektit/
Esimerkki siitä miten tutkimuksen maksajalle saadaan sellainen lopputulos mitä halutaan... :-D
Sivu 13 ja 14 kertovat kaiken olennaisen: kaikki normitason harkkotalot kuluttavat saman verran energiaa.
Jos parannetaan rakenteiden u-arvoja, niin tottakai energiaa säästyy...
Pässejä ja omia aivoja omaavia lukutaidottomia, jotka uskovat sokeasti tuohon tulosvastuulliseen VTT:n maksettuun mantraan.
tuolta uudempaa tutkimusta olemassa olevista rakennuksista:
http://www.tut.fi/units/rka/rtek/tutkimus/rakennusfysiikka/Pientalojen_ja_kerrostaloasuntojen_ilmanpitavyys.pdf
toisen perään, aika ponnetonta :(
kuinka huolellisella rakentamisella/tiivistämisellä voidaan vaikuttaa ilmavuotoihin, kiitos asillinen pahvi näky olevan...ei oikeen valaise miten tämä liittyy sipoon...
Mikäköhän tässä U- arvokeskustelussa on aina niin vaikeaa?
Aina keskustelu menee tästä jankkaamiseksi. Toiset huutaa paska, paska ja toiset ei merkitystä, ei merkitystä.
Talon energiankulutus lienee hieman sama asia kuin auton bensankulutus. Molempiin menee rahan samanverran vuodessa. Autoon investoitu rahamäärä tosin on dekadin pienempi.
Otetaanpa hieman esimerkkejä laskun muodossa.
Talo A tavallinen normiharkkotalo lämmityskulut 1000€ ja lämmin käyttövesi 500€ vuodessa.
Talo B tehty paskasta siposta. Seinien läpi valskaa U- arvojen suhteessa enemmän energiaa. Seinän viedessä 20 % lämmitysenergiasta saadaan tappioksi vuodessa (1- 0,28U/0,25U) * 0,2 * 1000€ = 24€.
Jokainen voi sitten halutessaan miettiä onko tämä 24€ paljon vain vähän ja paljonko se tuosta kasvaa vuosien saatossa.
Jos autolla ajaa vuodessa 20tkm, niin kulutuksena 24€/v tekisi suurempikulutuksiselle autolle lisää 0,1 l/100km.
Jos tehdään ekotalo C, joka on muuten samanlainen kuin talot A ja B, mutta seinät ovat ekoharkko U = 0,19, niin talossa C energiaa kuluu normitaloon verrattuna vähemmän (1- 0,19/0,25) * 0,2 * 1000€ = 48€.
Energiankulutukseksi saadaa eri taloille
A Normitalo 1 500 € vuodessa
B Sipotalo 1 524 € vuodessa
C Ekoharkkotalo 1 452 € vuodessa
Käytännössähän homma ei näin mene, koska sipotalossa tehdään tasauslaskelma joilloin vaikka katolle joutuu laittamaan villaa muutama sentti enemmän, että tämä 24€ tulee hyvitettyä, jolloin talot A ja B vievät yhtä paljon.
Jokainen voi sitten miettiä näitä muutamaa kymppiä vuodessa, puoleen, tahi toiseen, kuinka paljon se on rahana, hiilidioksidina ja minä nyt haluaakaan mitata asiaa.
kohta joku huutaa, että väärin laskettu!
Oikeasti ei pelkän seinän u-arvolla VOI perustella mitään valintaa, kyllä ne ovat tunteet kuten näissäkin keskusteluissa huomataan. Ja eihän kukaan ole paskaa/pommi autoakaan tunnustanut ostaneenssa...
Koko talon "lämpövuosta" on seinien läpi menevä hukkaenergia n 17 %, joten seinärakenteen u-arvoa kasvattamalla vaikkapa teoriassa äärettömään on säästö maksimissaan tuo 17 % kokonaislämmitysenergiasta. Miettiköön sitten kukin itse tykönään mikä on kannattavaa ja mikä ei--siihen en ota kantaa.
saat sekundaa, vaikka mistä rakennusaineista sen pyydät kasaamaan. Miksi joku porukka viitsisi kasata juuri sinulle sen hyvän talon? Työmaallasi vilisee vaikka minkä sortin viheltäjää, kun oikeasti ajattelet, tiliäkö ne siellä tekevät vai laatua Sinua varten.
Mikäli rakennat itse, valitse sellainen tuote, josta on kokemusta ja josta voi helposti itse tehdä. Näillä päätelmillä päädyin siporexiin 80-luvulla ja nyt uudestaan 2006.
Viimeisimmät tutkimukset mm. tiiveydestä ja kovasta yläpohjasta verrattuna kevyeen muovi-lautaratkaisuun ovat osoittaneet sipo/ontelopalkiston ylivoiman.
Varmaankin betoniharkoistakin saa talon, mutta se on kalliimpi eikä sen parempi - ja mikä vielä painaa vaakakupissa, sen rakenneratkaisuista ei ole tarpeeksi kokemuksia.
Maksakoon kokeilut joku muu.
koekaniinin osa ei ole kiva.
Rakentamisessa 10...20 vuotta on mitättömän lyhyt aika.
siinä kävi että vertailu män hatuiks, normitalon ja nykynormien mukainen "matalaenergia" talo vie 50% vähemmän lämmitysenergiaa, U-arvo kun pitää huomioida kaikissa osa-alueissa, ala-,yläpohja,ikkunat/ovet,seinät (+yläpohjan hyvään U-arvoon ei tarvita sipoa niinkuin täällä älypäät yrittää uskotella) Toi sinun laskemasi vääristi koko idean U-arvon (W/m²,K) huomioimisesta rakentamisessa. Seinä siis on yksi osa-alue vain. Jokainen tehköön talonsa oman valintansa mukaan, mutta hyvän U-arvon huomioiminen rakentamisessa on nykypäivänä lähtökohta, toteutetaan se millä materiaalilla tahansa. Se että aletaan kirjoittelemaan muutaman kympin säästöstä vuodessa kun rakennetaan Oikein on edesvastuutonta. (Onko kukaan katsonut keskustelun alkuperäis aihetta, ollaan pahasti sivuladulla) Otsikko kertoo aloittajasta kaiken....;) tuskin on koskaan ollut tai tulee olemaan rakentamisen kanssa tekemisissä.
hyvään U-arvoon yläpohjassa, siihen ei tarvii sipoo sotkee
Esimerkissä laskettiin seinän osuuttta. Nyt alat puhumaan sitten kokonaisuudesta. Seinien läpi valskaa juuri niin paljon energiaa kuin seinien läpi valskaa. Laskuissa osoitettiin, että seinien läpi menevä osuus esimerkkien väleillä on rahassa muutamia kymppejä. Tähän ei vaikuta pätkän vertaa oli ylä-, tai alapohja millä tahansa tavalla toteutettu.
Se on mielestäni edesvastuutonta, että yritetään yhdellä komponentilla (tässä tapauksella seinällä) perustella kokonaisuutta. Ei se yksi komponentti vaikuta kuin siihen yhteen osatekijään. En oikein ymmärrä kuinka laskelmani vääristi koko idean U- arvon huomioimisesta. Jos laskin yhden komponenetin, eli tässä tapauksessa seinän, U- arvon vaikutuksen, niin mielestäni se toi esille sen vaikutuksen, eikä yrittänyt peittää, tai vääristää.
U- arvolla ei tosiaan ole mitään tekemistä ilmavuotojen kanssa kuten kirjoitit ja ne menevät monella sekaisin.
Korjattakonon vielä kirjoitustasi sen verran, että en mielestäni tuonut ilmi muutaman kympin säästöstä oikein rakentamisesta. Kirjoitin vain ja yksinomaan seinistä. Tämä sen takia, että jotkut ymmärtävät asian niin, että talon energiantarve on sama kuin seinien. Tämä paistaa monesta yllä olevasta kirjoituksesta läpi, myös sinunkin tässä tapauksessa.
Alkuperäinen aihe nyt taisi olla taas yksi sellainen provo, johonka nyt en viitsi paljoakaan osallistua. Minulla ei tämän aloittajan kanssa ole mitään tekemistä.
Itse olen ekorakentamisen kannattaja. Passiivitaloille en tosin ole lämmennyt monestakaan syystä.
(5vuoden) tutkimukset aiheesta.
Siporex-talot olivat tiiveimmästä päästä ja hyvänä kakkosena tulivat betoniharkkotalot, jossa kova yläpohja.
Kevyet harakanpesät olivat 3-5-kertaa hatarampia.
Mieti sitä kun oiot villakasojasi.
Itse kun olin valitsemassa kivitalon materiaalia niin sain huomata että Jämerä yrittää kusta silmää ihan täysillä. Esitteessään ja myyntipuheissaan he laskivat että u -arvolla ei ole suurta merkitystä ja laskelmissaan he käyttivät kilpailevana vertailuna hataraa taloa jossa ilmanvuotoluku on 7,0. Omassa talossani mitattu ilmanvuotoluku on 0,8 eli seinän ja muiden rakenteidin u -arvo nousee tarkeään asemaan. Onnkeksi en mennyt tuohon Jämerän kusetukseen.
höpinöihinsä:-)
Taloni u-arvo ei parane vaikka laitettaisiin 10 metriä sipolaattoja puolen metrin lasi- ja kivivillakerroksen päälle.
ei tuollaista toopea sipo-uskisten joukkoon halutakkaan
http://www.tut.fi/units/rka/rtek/tutkimus/rakennusfysiikka/Pientalojen_ja_kerrostaloasuntojen_ilmanpitavyys.pd f
u-arvoinesi talossasi. Onhan varmasti hatara kevyt yläpohja jne ja silti nuo arvot? Muita voit yrittää kusettaa, mutta mieti hiljaa mielessäsi mitä suollat.
Siporexilla tuo pieni ilmanvuotoluku on enempi normi kuin poikkeus. Ja todella mitattu.
Siitä on helppo tehdä tiivis rakenne jopa ensikertalaisena rakentajana. Ja eiku raksaamaan, talvilaatuinen ohutsaumalaasti toimii -15C asti.
"Kivirakennuksissa yläpohjalla näytti olevan vaikutusta tuloksiin. Tutkimuksessa tehtyjen
lämpökamerakuvausten perusteella yläpohjan ja ulkoseinän liitoskohta on yleisin
ilmavuotokohta. Tämä johtuu siitä, että massiivirakenteisen ulkoseinän ja puurunkoisen
yläpohjan höyrynsulun liitoksen tekeminen ilmanpitäväksi vaatii huolellisuutta"
Tottakai jos paskasti rakennetaan, edes sipotalo ei toimi.
Tutkimuksessa kiinnittyi huomio tutkimukseen valikoituneisiin puutaloihin. Niissä jos missä rakentamisella on merkitystä. Uskon, että huolella paikalla tehden tiiviysluvut saadaan hyvin alas. Esimerkkinä höyrysulun tuominen laatan alle styroksien väliin jne.
olleet. Ilmavuotoluku 7 on tosin arvo, jota ei saada kuin vuotavimmissa rakennustavoissa (hirsi), joten yliampuva verrokki. Kertoivat muistaakseni tämän minullekkin kun heillä joskus vierailin. ;)
Otetaanpa ote ylläolevasta linkistä, jonka joku postasi.
http://www.tut.fi/units/rka/rtek/tutkimus/rakennusfysiikka/Pientalojen_ja_kerrostaloasuntojen_ilmanpitavyys.pdf
"100 puurunkoisen
pientalon
keskiarvo n50-luku oli 3,9 1/h,
10 kevytbetonitalon 1,5 1/h,
10 kevytsoraharkkotalon 3,2 1/h,
10 tiilitalon 2,8 1/h,
10 betoniharkkotalon 1,6 1/h,
10 betonielementtitalon 2,6 1/h
19 hirsitalon 5,9 1/h."
Jos omassa talossasi on kevytrakenteinen yläpohja, niin se on poikkeuksellisen hyvin tehty. Eli olet käytännössä sen itse tehnyt. Osoitus, että kaikista materiaaleista voi tehdä hyvän talon. Toisaalta olisi mielenkiintoista nähdä tämä arvo esim. 5 vuoden kuluttua.
Tarkennettakoon, että en pidä tätä ilmavuotolukua yhtään isompana asiana kuin U- arvoa.
Nykytalossa sekä U- arvot, että ilmavuotoluvut ovat kunnossa, jos se ryssimättä tehdään. Ryssimällä sitten saakin minkä tahansa rakenteen huonoksi.
Itse pidän tätä seinien U- arvosta meuhkaamista aika hölmönä hommana. Ja vielä hölmömpänä jostain harkoista kinastelemista. Ne ovat harmaita möykkyjä, jotka tasoitetaan piiloon. Ja jotkut sitten saavat näistä kicksit. No himonsa kullakin.
olivat kyseisten puu/harkko/betonituotteiden myyjien omia referenssejä.
Voit aivan itseksesi tuumata, miten muun ammatin oppineiden rakennusaputöihin siirtyneiden kotimaisten tai etelävirolaisten ja puolalaisten timpurien kanssa kommunikointisi sujuu sinun kivitalotyömaallasi.
Ei sellaista ammattikuntaa olekaan, joka on erikoistunut massiivirakenteisen seinän ja puurunkoisen yläpohjan höyrynsulun liitoksen tekemiseen huolellisesti juuri sinun työmaallasi, jos et sitä itse tee
siellä 6m korkean olohuoneesi ylänurkassa sateessa ja pimeässä ja tilapäistellinkien päällä.
Parasta on valita sellainen rakennusmateriaali, josta luonnostaan syntyy hyvä ja tiivis rakenne.
että varo puhkomasta muoveja, kun upotat ne halogeenit sinne korkealle kattorakenteeseen.
Halogeeni kuumenee, niin sulattaa sen muovin sitten kuitenkin ja halovalojakin on kiva vaihtaa
taloustikkailla horjuen - vai.
rakennettua hyvän talon. Ainakaan minä en olisi tässä tavoitteessa onnistunut styroksia, muita muoveja ja puutavaraa käyttäen.
Puu on ammattilaisia varten. Mikäli rakennusaika venyy kahdelle suvelle, on haasteellista tehdä tiivis puutönö rakenteiden elämisen takia. Muutaman vuoden kuivatuksen jälkeen rakoja on siellä täällä.
Tämmöisiä ei harkkotaloissa esiinny, kun pinnat tasoitetaan kuivattelun yhteydessä. Tosin palstalla on ollut esillä näitä hurrikaanirakentajiakin, jotka nopsasti rakennuttaneina ovat saaneet paikat kuivaksi vasta myöhemmin ja rakoset esiin. Eli pintatasoitus vasta tämän jälkeen, kivahan se on tehdä asutussa kohteessa.
Tuo hirsivertaus ja ilmanvuoto on aivan totta ja se on yksi syy, miksei moisia tönöjä saa tehdä asemakaavoitetuille alueille ympärivuotiseen käyttöön. Kesämökit erikseen.
...Oletkohan kuullut lamellihirrestä? Meinaan vaan, että on muuten hiukkasen mukavammat asumisolosuhteet yms. Sähköä vie vuodessa noin 13-15000kwh ja on suora sähkö. Kun työt tehdän huolella ja tiiviisti nerokkaasti niin tämä on lopputulos.560 kuutioo talossa
Joo nimimerkki ei liitykään mitenkään tähän keskusteluun. Paitsi että jos on säästettävä ne pari sataa euroa kun on U-arvo vähän parempi. Käsittämätöntä kusetusta - ainakin keskituloisen ja sitä varakkaamman kannalta. Edelleenkin. Mielummin toimiva yksiaineinen seinärakenne.
Kyllä on moni Lammi yms leipärakenteisen talon tehnyt ruvennut nyt miettimään mitä tulikaan tehtyä.. ;-)
tarvii mietiskellä mitään, Lammi ylivoimainen ratkaisu kun puhutaan oikeesta Kivitalosta.
Valkoinen Jauhe tulee jossain takavasemmalla ;)
Hyviä yrityksiä noi "yksiaineiset" jutut.
oikeasti ojarumpuja vai kaivonrenkaita vai jotain muuta lammin osaamista??
pyöreissä huoneissahan hullut asuu..
myös tiiviyden kanssa. Varsinkin jos katto on tehty kevyestä tavarasta. Kelaahan viimeksi julkaistu tiiveystutkimus, siinä on toinen paremmuusjärjestys kuin edellisessä viestissäsi.
varmaan seinätkin vai mikä systeemi teillä, puutikkujen varassa sipo "lankut"...Eihän sillä U-arvolla niin väliä...niinhän täällä naama kirkkaana muutama hermanni väittää...
Ehkä liiallinen tuijottaminen yksittäiseen rakennuksen elementtiin ajaa joidenkin tarkoitusperiä enemmän kuin toisten...
Minun mielestäni kokonaisuus on se ratkaisee--ei yksittäisiin komponentteihin tuijottelu. Niin kuin edellä totesin seinärakenteen läpäisevä "lämpövuo" on n. 17%, joten tuon yksittäisen osasen parantaminen koko rakennuksen lämpötaloudessa ei mitenkään riitä. On nähtävä kokonaisuus. Jämerän etu "täyskivisenä" rakenteena on tiiveys, jolloin se saa etua verrattuna "hybridi"-rakenteeseen. Mutta Sipo-seinän paljon parjattu u-arvo on melko onneton, jolloin tiiveys suhteutettuna huonompaan u-arvoon antaa meille tasapelin esim lammin rakenteeseen toteutettuna kevyellä yläpohjalla.
Loppujen lopuksi se on makuasia mistä omakotiprojektinsa haluaa toteuttaa. Toinen tykkää ja toinen vihaa sielunsa pohjasta--se on makuasia.
Hirsitalon huono tiiveys ei johdu itse hirrestä, vaan hirsiraoista. Joten lamellihirresäkin on ne joten tiiviiksi rakennetta ei voi kutsua!
tekee tämän "kevyen yläpohjan" niin ei tarvii sitä sipoo sotkee kattorakenteeseen, itselle tulee n.600mm kivivillaa "kevyeen yläpohjaan". Ei ole pelkoa suurista lämmityskuluista kun seinät LAMMIN kivee, näin meillä mites teillä ?
varmaan kun et muusta tiedä mitään ..."Meinaan vaan, että on muuten hiukkasen mukavammat asumisolosuhteet" Älä vaan mene käymään kivitalossa voipi tulla hirsilamellille äkkilähtö kun huomaat miten vois asua. Oikea paikka tuolle lamellihirrelle on ...kesämökki järvenrannalla....
nykytekniikalla ongelma hirsitalossa.
Ainakin jotkut valmistajat käyttävät paisuvaa tiivistettä, joka tepsii.