Ajatuksia kristittynä elämisestä.

uskis

Kristitty tarkoittaa ihmistä, joka on ottanut Jeesuksen vastaan omana henkilökohtaisena Vapahtajanaan ja syntiensä sovittajana. Kun ihminen näin on kristitty, hän on myös vanhurskautettu. Hän siis ON JO vanhurskautettu, pyhä ja puhdas Jumalan edessä, Jeesuksen ansion tähden ja yksin Jumalan suuresta armosta. Hän on taivaskelpoinen Jeesuksen ansiosta jo täällä maan päällä, vaikka lopullinen pelastus odottaakin kuoleman jälkeen.

Kun kristitty siis miettii elämänsä valintoja ja ratkaisuja, hänen ei tarvitse miettiä sitä taivas-helvetti-näkökulmasta, koska hän on jo taivaskelpoinen, kun uskoo Kristukseen.

Kuitenkin Raamatussa on nähtävillä monenlaisia ohjeita liittyen etupäässä seurakuntaelämään ja ihmisten välisiin suhteisiin. Nämä ohjeet on annettu jo vanhurskautetuille ihmisille. Niiden noudattamisella siis ei ansaita taivaspaikkaa, mutta kristityllä on luonnostaan halu etsiä Jumalan tahtoa elämässään, koska rakkaus, jota hän on saanut kokea, ajaa häntä etsimään sitä. Ei pakotettuna, vaan se halu vuotaa siitä rakkaudesta, jota Jeesus Kristus on osoittanut meitä syntisiä ihmisiä kohtaan.

Olenko mielestänne ymmärtänyt asian aivan väärin??

124

3449

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • uskis

      vielä sen verran, että ihmisellä siis ei ole LUONNOSTAAN halua etsiä Jumalan tahtoa elämässään. Luonnostaan ihminen on aivan joka solultaan synnin turmelema, eikä hänellä näin ollen ole edes halua Jumalan tahtoon. Halu etsiä sitä vuotaa Jumalan valtavasta rakkaudesta syntistä ihmistä kohtaan. Täällä helposti takerrutaan yhteen taitamattomaan sanaan, joten yritin korjata tuota ilmausta "luonnostaan", jonka voi käsittää väärinkin. Siunausta.

      • Esa T

        Tartun myös tähän yhteen sanaan."LUONNOSTAAN"
        "olemme kuolleet pois siitä, mikä piti meitä vallassaan."

        "Room 8:12. Meillä on siis velvollisuuksia, veljet, mutta ei itsekästä luontoamme kohtaan; ei meidän pidä elää sen mukaan. 13. Jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää."

        Room 7:5. Silloin kun vielä olimme turmeltuneen luontomme vallassa, ruumiissamme vaikuttivat lain herättämät syntiset himot ja me kannoimme hedelmää kuolemalle. 6. Mutta kun nyt olemme kuolleet pois siitä, mikä piti meitä vallassaan, olemme päässeet vapaiksi laista. Nyt palvelemme Jumalaa uudella tavalla, Hengen mukaan, emme enää vanhalla tavalla, lain kirjaimen orjina.

      • uskis
        Esa T kirjoitti:

        Tartun myös tähän yhteen sanaan."LUONNOSTAAN"
        "olemme kuolleet pois siitä, mikä piti meitä vallassaan."

        "Room 8:12. Meillä on siis velvollisuuksia, veljet, mutta ei itsekästä luontoamme kohtaan; ei meidän pidä elää sen mukaan. 13. Jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää."

        Room 7:5. Silloin kun vielä olimme turmeltuneen luontomme vallassa, ruumiissamme vaikuttivat lain herättämät syntiset himot ja me kannoimme hedelmää kuolemalle. 6. Mutta kun nyt olemme kuolleet pois siitä, mikä piti meitä vallassaan, olemme päässeet vapaiksi laista. Nyt palvelemme Jumalaa uudella tavalla, Hengen mukaan, emme enää vanhalla tavalla, lain kirjaimen orjina.

        tarkoita tällä tekstilläni menestysteologiaa.

        Ihminen on lihansa puolesta kristtynäkin aivan yhtä syntinen kuin ennenkin. Siksi hän ei yksinkertaisesti voi välttyä synniltä elämässään. Kristittynä elämisen ei tule perustua synnin välttelyyn, vaan uskoon ja rakkauteen.

        Tämän halusin sanoa, mutta enempää en kanssasi ala väittelemään. Olen väitellyt kanssasi aivan riittämiin ;)

      • Esa T
        uskis kirjoitti:

        tarkoita tällä tekstilläni menestysteologiaa.

        Ihminen on lihansa puolesta kristtynäkin aivan yhtä syntinen kuin ennenkin. Siksi hän ei yksinkertaisesti voi välttyä synniltä elämässään. Kristittynä elämisen ei tule perustua synnin välttelyyn, vaan uskoon ja rakkauteen.

        Tämän halusin sanoa, mutta enempää en kanssasi ala väittelemään. Olen väitellyt kanssasi aivan riittämiin ;)

        Lue uudelleem itä kirjoitin, sillä on yhden tekevää mitä ihminen on lihansa puolesta, koska emme elä enää lihamme mukaan vaan hengen mukaan.

        Lihassa vaeltava uskova ei ole Jeesuksen opetuslapsi. Vaan nämä ovat niitä jotka sanovat Herra Herra, eivätkä kuitenkaan tee niin kuin Jeesus on opettanut.

      • samanmielinen

        Tässä olisi kuitenkin pieni probleema: Laestadius sanoo palmusunnuntain saarnassaan seuraavasti (on kysymys Luuk. 22:15,16 evankeliumitekstinä ja 1. Kor. 11:23-29 saarnatekstinä):" Ensimmäinen koettelemus: onko rippivierailla puhdas omatunto?.......Mikäs tunto se on, joka ei vaadi sitä, mitä Jumalan sana vaatii? Mutta jos kunnia ja ahneus turmelee tunnon, niin silloin tunnosta katoaa voima vaatimaan sitä kuin Jumalan sana vaatii. Ja minä sanon teille: jos ette ole puhdistaneet tuntoanne, niin ei auta Herran Ehtoollinen eikä usko eikä se, että synnit ovat anteeksi annetut."

        Kuuntelin näitä sanoja tyrmistyneenä - olen tietenkin kuullut ne ennenkin ja niiden mukaan mennyt vuosien ajan ehtoolliselle kauhuissani ja pelon vallassa ja yrittäen todistella itselleni ja Jumalalle, että tuntoni ON puhdistettu... Eli että olen itse puhdistanut tuntoni!

        Nyt olen lukenut muunlaisia kirjoja, olen tutustunut Raamattuun alusta asti ja koko Raamattuun (Raamattu kannesta kanteen -ohjelmat!) ja nyt viimeksi olen lukenut Lutherin Galatalaiskirjeen selitystä. Ensin luin sen yhden kerran ja nyt toistamiseen vähän kerrallaan ja olen hämmästynyt! (Noissa Raamattuohjelmissa on muuten aivan sama opetus kuin Lutherillakin!)

        En ole kuunnellut Laestadiuksen saarnoja pitkään aikaan, nuorena luin niitä aina aamuisin ennen työhön lähtöä useammam vuoden ajan, mutta en nyt ihmettele, mistä olen tuon ahdistavan ja puristavan ajattelutavan saanut! Ei siinä ole evankeliumin valkeus loistanut eivätkä ole auttaneet Vapahtajan sanat: "Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut..." Ei kai se ole voinut sitä tehdä, kun on koko ajan pitänyt katsella omaa itseään ja kelvollisuuttaan ja ennen kaikkea kelvottomuuttaan!

        Olen ymmärtänyt, että Jumalan sana opettaa niin, että SANA on se mikä puhdistaa meidät - en tarkoita, ettei rippiä tarvittaisi, mutta se on asia erikseen! Se ei voi olla este uskomiselle, että minulla on jotain tunnollani, enhän voisi milloinkaan olla varma pelastuksesta! Enkä sitä paitsi ikinä pysty puhdistamaan tuntoani - ei, en ikinä, vaikka aamusta iltaan sitä yrittäisin tehdä! Juuri siinä tekemisessä oli Luther tulla hulluksi!

        Anteeksi nyt, tästä tuli kai turhan kiihkeä puheenvuoro sinun maltilliseen ja hyvään aloitukseesi! Tämä tapahtui kuitenkin juuri eilen, koska menin seuroihin pitkästä aikaa.

        Nyt en tiedä mitä ajatella! Olen tietoisesti kartellut ristiriitoja (niitä on tässä elämässä muutenkin riittänyt) ja olen pysynyt kirjallisuuden ja maltillisten ystävien parissa - onko se ainoa tapa selviytyä näistä kummallisuuksista?

      • manmielinen
        samanmielinen kirjoitti:

        Tässä olisi kuitenkin pieni probleema: Laestadius sanoo palmusunnuntain saarnassaan seuraavasti (on kysymys Luuk. 22:15,16 evankeliumitekstinä ja 1. Kor. 11:23-29 saarnatekstinä):" Ensimmäinen koettelemus: onko rippivierailla puhdas omatunto?.......Mikäs tunto se on, joka ei vaadi sitä, mitä Jumalan sana vaatii? Mutta jos kunnia ja ahneus turmelee tunnon, niin silloin tunnosta katoaa voima vaatimaan sitä kuin Jumalan sana vaatii. Ja minä sanon teille: jos ette ole puhdistaneet tuntoanne, niin ei auta Herran Ehtoollinen eikä usko eikä se, että synnit ovat anteeksi annetut."

        Kuuntelin näitä sanoja tyrmistyneenä - olen tietenkin kuullut ne ennenkin ja niiden mukaan mennyt vuosien ajan ehtoolliselle kauhuissani ja pelon vallassa ja yrittäen todistella itselleni ja Jumalalle, että tuntoni ON puhdistettu... Eli että olen itse puhdistanut tuntoni!

        Nyt olen lukenut muunlaisia kirjoja, olen tutustunut Raamattuun alusta asti ja koko Raamattuun (Raamattu kannesta kanteen -ohjelmat!) ja nyt viimeksi olen lukenut Lutherin Galatalaiskirjeen selitystä. Ensin luin sen yhden kerran ja nyt toistamiseen vähän kerrallaan ja olen hämmästynyt! (Noissa Raamattuohjelmissa on muuten aivan sama opetus kuin Lutherillakin!)

        En ole kuunnellut Laestadiuksen saarnoja pitkään aikaan, nuorena luin niitä aina aamuisin ennen työhön lähtöä useammam vuoden ajan, mutta en nyt ihmettele, mistä olen tuon ahdistavan ja puristavan ajattelutavan saanut! Ei siinä ole evankeliumin valkeus loistanut eivätkä ole auttaneet Vapahtajan sanat: "Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut..." Ei kai se ole voinut sitä tehdä, kun on koko ajan pitänyt katsella omaa itseään ja kelvollisuuttaan ja ennen kaikkea kelvottomuuttaan!

        Olen ymmärtänyt, että Jumalan sana opettaa niin, että SANA on se mikä puhdistaa meidät - en tarkoita, ettei rippiä tarvittaisi, mutta se on asia erikseen! Se ei voi olla este uskomiselle, että minulla on jotain tunnollani, enhän voisi milloinkaan olla varma pelastuksesta! Enkä sitä paitsi ikinä pysty puhdistamaan tuntoani - ei, en ikinä, vaikka aamusta iltaan sitä yrittäisin tehdä! Juuri siinä tekemisessä oli Luther tulla hulluksi!

        Anteeksi nyt, tästä tuli kai turhan kiihkeä puheenvuoro sinun maltilliseen ja hyvään aloitukseesi! Tämä tapahtui kuitenkin juuri eilen, koska menin seuroihin pitkästä aikaa.

        Nyt en tiedä mitä ajatella! Olen tietoisesti kartellut ristiriitoja (niitä on tässä elämässä muutenkin riittänyt) ja olen pysynyt kirjallisuuden ja maltillisten ystävien parissa - onko se ainoa tapa selviytyä näistä kummallisuuksista?

        Haluan palata tähän:

        "Mikäs tunto se on, joka ei vaadi sitä, mitä Jumalan sana vaatii? Mutta jos kunnia ja ahneus turmelee tunnon, niin silloin tunnosta katoaa voima vaatimaan sitä kuin Jumalan sana vaatii. Ja minä sanon teille: jos ette ole puhdistaneet tuntoanne, niin ei auta Herran Ehtoollinen eikä usko eikä se, että synnit ovat anteeksi annetut."

        Tätä täytyy nyt katsella sillä mielellä, että tiedämme muuten Lestadiuksen uskonkäsityksen muista kohdista.

        Ellei näin olisi, niin ajattelisimme todella, että tässä vaaditaan ihmistekoa ja perustetaan niihin. No tiedämme toisista paikoista LL:n käsityksen. Se ei ole sellainen.

        Pikemminkin meidän tulee ymmärtää sama asia toisinpäin: Elävä usko muistuttaa meitä synnistä ja jos niin ei tapahdu, vaan hyväksymme itsellemme syntielämän, niin ehtoollista ei voida käyttää ikäänkuin pahuuden peitteenä. Eli mennä katumattomalla sydämellä Herran ehtoolliselle.

      • Aameen
        samanmielinen kirjoitti:

        Tässä olisi kuitenkin pieni probleema: Laestadius sanoo palmusunnuntain saarnassaan seuraavasti (on kysymys Luuk. 22:15,16 evankeliumitekstinä ja 1. Kor. 11:23-29 saarnatekstinä):" Ensimmäinen koettelemus: onko rippivierailla puhdas omatunto?.......Mikäs tunto se on, joka ei vaadi sitä, mitä Jumalan sana vaatii? Mutta jos kunnia ja ahneus turmelee tunnon, niin silloin tunnosta katoaa voima vaatimaan sitä kuin Jumalan sana vaatii. Ja minä sanon teille: jos ette ole puhdistaneet tuntoanne, niin ei auta Herran Ehtoollinen eikä usko eikä se, että synnit ovat anteeksi annetut."

        Kuuntelin näitä sanoja tyrmistyneenä - olen tietenkin kuullut ne ennenkin ja niiden mukaan mennyt vuosien ajan ehtoolliselle kauhuissani ja pelon vallassa ja yrittäen todistella itselleni ja Jumalalle, että tuntoni ON puhdistettu... Eli että olen itse puhdistanut tuntoni!

        Nyt olen lukenut muunlaisia kirjoja, olen tutustunut Raamattuun alusta asti ja koko Raamattuun (Raamattu kannesta kanteen -ohjelmat!) ja nyt viimeksi olen lukenut Lutherin Galatalaiskirjeen selitystä. Ensin luin sen yhden kerran ja nyt toistamiseen vähän kerrallaan ja olen hämmästynyt! (Noissa Raamattuohjelmissa on muuten aivan sama opetus kuin Lutherillakin!)

        En ole kuunnellut Laestadiuksen saarnoja pitkään aikaan, nuorena luin niitä aina aamuisin ennen työhön lähtöä useammam vuoden ajan, mutta en nyt ihmettele, mistä olen tuon ahdistavan ja puristavan ajattelutavan saanut! Ei siinä ole evankeliumin valkeus loistanut eivätkä ole auttaneet Vapahtajan sanat: "Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut..." Ei kai se ole voinut sitä tehdä, kun on koko ajan pitänyt katsella omaa itseään ja kelvollisuuttaan ja ennen kaikkea kelvottomuuttaan!

        Olen ymmärtänyt, että Jumalan sana opettaa niin, että SANA on se mikä puhdistaa meidät - en tarkoita, ettei rippiä tarvittaisi, mutta se on asia erikseen! Se ei voi olla este uskomiselle, että minulla on jotain tunnollani, enhän voisi milloinkaan olla varma pelastuksesta! Enkä sitä paitsi ikinä pysty puhdistamaan tuntoani - ei, en ikinä, vaikka aamusta iltaan sitä yrittäisin tehdä! Juuri siinä tekemisessä oli Luther tulla hulluksi!

        Anteeksi nyt, tästä tuli kai turhan kiihkeä puheenvuoro sinun maltilliseen ja hyvään aloitukseesi! Tämä tapahtui kuitenkin juuri eilen, koska menin seuroihin pitkästä aikaa.

        Nyt en tiedä mitä ajatella! Olen tietoisesti kartellut ristiriitoja (niitä on tässä elämässä muutenkin riittänyt) ja olen pysynyt kirjallisuuden ja maltillisten ystävien parissa - onko se ainoa tapa selviytyä näistä kummallisuuksista?

        Tähän loppuu mahdollisuus vanhurskauttaa itse itsensä omien tekojen taikka tekemättömyyden avulla.

        Kirjoituksesi on todella hyvä arkipäivän kuvaus siitä, mitä tapahtuu kun EI OLE SELVINNYT se vanhurskaus, joka tulee uskon kautta lahjana Jumalalta Jeesuksen Kristuksen ansion tähden.

        Silloin ihminen etsii ITSESTÄÄN autuuden edellytyksiä. Armoa hän etsii vain sen verran, mitä hän on tietoisesti (omassa tunnossaan) tehnyt sellaisia TEKOJA JOTKA OVAT SYNTIÄ.
        Tämä on PINNALLINEN syntikäsitys, joka estää evankeliumin ilosanoman ymmärtämisen.

        Syntiä olevat teot joita teemme, ovat MEISSÄ ASUVAN SYNNIN hedelmää, eivät siis itse synti, joka on lihassamme kokonaisvaltanen. Emme ole osasyntisiä tai siivosyntisiä, vaan KOKOSYNTISIÄ.

        Kokosyntinen tarvitsee KOKONAISEN armon, vähempi ei riitä.

        Armo ei ole ansio vaan armo, kuten nimi sanoo. Jumala hyväksyy ihmisen poikanssa Jeesuksen syntiuhrin perusteella. Jeesuksen veri puhdistaa syntisen kaikista synnistä - USKON KAUTTA.

      • Aameen
        manmielinen kirjoitti:

        Haluan palata tähän:

        "Mikäs tunto se on, joka ei vaadi sitä, mitä Jumalan sana vaatii? Mutta jos kunnia ja ahneus turmelee tunnon, niin silloin tunnosta katoaa voima vaatimaan sitä kuin Jumalan sana vaatii. Ja minä sanon teille: jos ette ole puhdistaneet tuntoanne, niin ei auta Herran Ehtoollinen eikä usko eikä se, että synnit ovat anteeksi annetut."

        Tätä täytyy nyt katsella sillä mielellä, että tiedämme muuten Lestadiuksen uskonkäsityksen muista kohdista.

        Ellei näin olisi, niin ajattelisimme todella, että tässä vaaditaan ihmistekoa ja perustetaan niihin. No tiedämme toisista paikoista LL:n käsityksen. Se ei ole sellainen.

        Pikemminkin meidän tulee ymmärtää sama asia toisinpäin: Elävä usko muistuttaa meitä synnistä ja jos niin ei tapahdu, vaan hyväksymme itsellemme syntielämän, niin ehtoollista ei voida käyttää ikäänkuin pahuuden peitteenä. Eli mennä katumattomalla sydämellä Herran ehtoolliselle.

        Sinäkö elät synnitöntä elämää?

        Ja jos et elä synnitäntä elämää, niin kuinka sinä voit hyväksyä itsesi elävänä ollenkaan?
        Kun sanoit että, "jos hyväksyy syntielämän".

        Etkö sinä hyväksy sitä tosiasiaa, että sinäkin olet vain yksi syntikasa, ja tarvitset Jumalan armon pelastuaksesi?

        Kaltaisiasi on nimittäin paljon, ja tämän seurauksena tukaa ja voivostusta riittää, se on varma asia. Jumala ei nimittäin kunniaansa anna, ei sinulle eikä kenellekään ihmiselle. Armon hän antaa sitä pyydettäessä, mutta LAHJAKSI. Jumala ei käy kauppaa armolla, jos Jumalan armo ja rakkaus ei lahjaksi kelpaa, niin se on menoa kadotukseen.

      • samanmielinen
        manmielinen kirjoitti:

        Haluan palata tähän:

        "Mikäs tunto se on, joka ei vaadi sitä, mitä Jumalan sana vaatii? Mutta jos kunnia ja ahneus turmelee tunnon, niin silloin tunnosta katoaa voima vaatimaan sitä kuin Jumalan sana vaatii. Ja minä sanon teille: jos ette ole puhdistaneet tuntoanne, niin ei auta Herran Ehtoollinen eikä usko eikä se, että synnit ovat anteeksi annetut."

        Tätä täytyy nyt katsella sillä mielellä, että tiedämme muuten Lestadiuksen uskonkäsityksen muista kohdista.

        Ellei näin olisi, niin ajattelisimme todella, että tässä vaaditaan ihmistekoa ja perustetaan niihin. No tiedämme toisista paikoista LL:n käsityksen. Se ei ole sellainen.

        Pikemminkin meidän tulee ymmärtää sama asia toisinpäin: Elävä usko muistuttaa meitä synnistä ja jos niin ei tapahdu, vaan hyväksymme itsellemme syntielämän, niin ehtoollista ei voida käyttää ikäänkuin pahuuden peitteenä. Eli mennä katumattomalla sydämellä Herran ehtoolliselle.

        mutta millä tavoin määritellään tuo katumus? Milloin sitä on tarpeeksi? Milloin se on oikeaa? Onko se tarpeeksi syvää?

        Olen kuullut myös sanottavan, että katumus on armon ehto.

        Sitä en voi ymmärtää! Mikä on armo, jolla on ehtoja? Eikö Jeesus Kristus kuollut kaksituhatta vuotta sitten? Eikö se lunastustyö ole riittävä minullekin? Eikö se ole LAHJA, jonka saan ottamalla sen vastaan?

        Ymmärrän sen, että minussa on täytynyt herätä tieto siitä, että olen läpikotaisin syntinen. Eihän muuten millään armolla olisi tietysti merkitystäkään! Miksi sitä tarvitsisin, miksi sitä kyselisin, miksi turvautuisin Jeesukseen Kristukseen?

        Katua voin asioita, joilla ei ole mitään tekemistä koko uskonasian kanssa. Katumukseni voi olla syvää ja kaikenkattavaa (kuten Juudas Iskariotilla), voin jopa tunnustaa syntini ja myöntää tehneeni väärin (kuten Juudas Iskariot) eikä minulla ole yhtään mitään muuta kuin epätoivo ja kuolema edessäni, kuten Luther sanoo (omasta kokemuksestaan myös).

        Mutta en saakaan katsella itseäni, vaan tuota Rauhan Ruhtinasta, joka on tehnyt kaiken puolestani! Ei Jeesus asettanut mitään ehtoja ensimmäisille ehtoollisvierailleen - hän itse pesi näiden jalat kyllä.

        Minusta tuo Laestadiuksen saarna oli kummallinen ja vaativa eikä mitenkään rohkaise ketään, vaikka hän sitä lopussa yrittääkin - aina on sama vaatimus, että JOTAIN sieltä omasta itsestä on esiin tongittava ja myös esille tuotava!

      • Aameen
        samanmielinen kirjoitti:

        mutta millä tavoin määritellään tuo katumus? Milloin sitä on tarpeeksi? Milloin se on oikeaa? Onko se tarpeeksi syvää?

        Olen kuullut myös sanottavan, että katumus on armon ehto.

        Sitä en voi ymmärtää! Mikä on armo, jolla on ehtoja? Eikö Jeesus Kristus kuollut kaksituhatta vuotta sitten? Eikö se lunastustyö ole riittävä minullekin? Eikö se ole LAHJA, jonka saan ottamalla sen vastaan?

        Ymmärrän sen, että minussa on täytynyt herätä tieto siitä, että olen läpikotaisin syntinen. Eihän muuten millään armolla olisi tietysti merkitystäkään! Miksi sitä tarvitsisin, miksi sitä kyselisin, miksi turvautuisin Jeesukseen Kristukseen?

        Katua voin asioita, joilla ei ole mitään tekemistä koko uskonasian kanssa. Katumukseni voi olla syvää ja kaikenkattavaa (kuten Juudas Iskariotilla), voin jopa tunnustaa syntini ja myöntää tehneeni väärin (kuten Juudas Iskariot) eikä minulla ole yhtään mitään muuta kuin epätoivo ja kuolema edessäni, kuten Luther sanoo (omasta kokemuksestaan myös).

        Mutta en saakaan katsella itseäni, vaan tuota Rauhan Ruhtinasta, joka on tehnyt kaiken puolestani! Ei Jeesus asettanut mitään ehtoja ensimmäisille ehtoollisvierailleen - hän itse pesi näiden jalat kyllä.

        Minusta tuo Laestadiuksen saarna oli kummallinen ja vaativa eikä mitenkään rohkaise ketään, vaikka hän sitä lopussa yrittääkin - aina on sama vaatimus, että JOTAIN sieltä omasta itsestä on esiin tongittava ja myös esille tuotava!

        Tuo nimittäin että armo pitää ansaita teoillaan, eikä sitä saa omistaa USKOLLA, niin kuin Raamattu opettaa. Samaa asiaa tukee väärä opetus pyhästä Kasteesta. Kielletään vastoin selvää Jumalan Kasteessa USKON KAUTTA tapahtuva syntien anteeksiantamus.

        Ja paljon paljon muuta vääräoppisuutta löytyy lestadiolaisesta opetuksesta kautta linjan. Siis eri lestadiolaisryhmissä.

      • vihne
        samanmielinen kirjoitti:

        Tässä olisi kuitenkin pieni probleema: Laestadius sanoo palmusunnuntain saarnassaan seuraavasti (on kysymys Luuk. 22:15,16 evankeliumitekstinä ja 1. Kor. 11:23-29 saarnatekstinä):" Ensimmäinen koettelemus: onko rippivierailla puhdas omatunto?.......Mikäs tunto se on, joka ei vaadi sitä, mitä Jumalan sana vaatii? Mutta jos kunnia ja ahneus turmelee tunnon, niin silloin tunnosta katoaa voima vaatimaan sitä kuin Jumalan sana vaatii. Ja minä sanon teille: jos ette ole puhdistaneet tuntoanne, niin ei auta Herran Ehtoollinen eikä usko eikä se, että synnit ovat anteeksi annetut."

        Kuuntelin näitä sanoja tyrmistyneenä - olen tietenkin kuullut ne ennenkin ja niiden mukaan mennyt vuosien ajan ehtoolliselle kauhuissani ja pelon vallassa ja yrittäen todistella itselleni ja Jumalalle, että tuntoni ON puhdistettu... Eli että olen itse puhdistanut tuntoni!

        Nyt olen lukenut muunlaisia kirjoja, olen tutustunut Raamattuun alusta asti ja koko Raamattuun (Raamattu kannesta kanteen -ohjelmat!) ja nyt viimeksi olen lukenut Lutherin Galatalaiskirjeen selitystä. Ensin luin sen yhden kerran ja nyt toistamiseen vähän kerrallaan ja olen hämmästynyt! (Noissa Raamattuohjelmissa on muuten aivan sama opetus kuin Lutherillakin!)

        En ole kuunnellut Laestadiuksen saarnoja pitkään aikaan, nuorena luin niitä aina aamuisin ennen työhön lähtöä useammam vuoden ajan, mutta en nyt ihmettele, mistä olen tuon ahdistavan ja puristavan ajattelutavan saanut! Ei siinä ole evankeliumin valkeus loistanut eivätkä ole auttaneet Vapahtajan sanat: "Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut..." Ei kai se ole voinut sitä tehdä, kun on koko ajan pitänyt katsella omaa itseään ja kelvollisuuttaan ja ennen kaikkea kelvottomuuttaan!

        Olen ymmärtänyt, että Jumalan sana opettaa niin, että SANA on se mikä puhdistaa meidät - en tarkoita, ettei rippiä tarvittaisi, mutta se on asia erikseen! Se ei voi olla este uskomiselle, että minulla on jotain tunnollani, enhän voisi milloinkaan olla varma pelastuksesta! Enkä sitä paitsi ikinä pysty puhdistamaan tuntoani - ei, en ikinä, vaikka aamusta iltaan sitä yrittäisin tehdä! Juuri siinä tekemisessä oli Luther tulla hulluksi!

        Anteeksi nyt, tästä tuli kai turhan kiihkeä puheenvuoro sinun maltilliseen ja hyvään aloitukseesi! Tämä tapahtui kuitenkin juuri eilen, koska menin seuroihin pitkästä aikaa.

        Nyt en tiedä mitä ajatella! Olen tietoisesti kartellut ristiriitoja (niitä on tässä elämässä muutenkin riittänyt) ja olen pysynyt kirjallisuuden ja maltillisten ystävien parissa - onko se ainoa tapa selviytyä näistä kummallisuuksista?

        Olen ollut läsnä, kun tuosta saarnasta on keskusteltu parikin eri kertaa.

        Eräs ajatus oli senkaltainen, että uudenheräyksen ihmiset olisivat päässeet käsittelemään näitä saarnakarttoja ja sieltä olisi tullut tuo lausahdus.

        Sitten on ollut toinen ajatus.
        Tämä ajatus liittuu Matt 5. kohtaan: Autuaita ovat rauhantekijät...

        Meille ei kai ole kovin vierasta sellainen uskonharjoitus, että vieraillaan pöytäin takana ahkerasti, mutta säännöllisesti kierretään sellainen henkilö, jonka kanssa pitäisi rakentaa rauhaa.

      • samanmielinen
        vihne kirjoitti:

        Olen ollut läsnä, kun tuosta saarnasta on keskusteltu parikin eri kertaa.

        Eräs ajatus oli senkaltainen, että uudenheräyksen ihmiset olisivat päässeet käsittelemään näitä saarnakarttoja ja sieltä olisi tullut tuo lausahdus.

        Sitten on ollut toinen ajatus.
        Tämä ajatus liittuu Matt 5. kohtaan: Autuaita ovat rauhantekijät...

        Meille ei kai ole kovin vierasta sellainen uskonharjoitus, että vieraillaan pöytäin takana ahkerasti, mutta säännöllisesti kierretään sellainen henkilö, jonka kanssa pitäisi rakentaa rauhaa.

        ymmärrän sen, että riidat pitäisi sopia, jos niitä on! Mutta kuinka paljon onkaan sellaista syntiä, jota en itse edes huomaa, en ymmärrä tai en tiedä, puhumattakaan nyt siitä, että syntikäsitykset ovat mitä erilaisempia - sen kaikki varmaan tietävät!

        Mutta tuossa sanottiin selvästi, että ei auta usko eikä ehtoollinen eikä se, että synnit on anteeksi annettu!

        Tässä käy nyt niin kuin kävi aikoinaan, kun hankin kotiimme "Ikuisia kertomuksia" -kirjasarjan lukeakseni sitä lapsille. Siinä lapsille lukemisessa en todellakaan kunnostautunut, mutta luin ne kirjat itselleni ja totesin, että jos tämmöinen uskonkäsitys on oikea, minulla ei ole yhtään mitään mahdollisuuksia tässä sen paremmin kuin tulevassakaan elämässä!

        Oman tuntoni tai omantuntoni puhdistamiseen mä en kykene, voin puhua asioistani mahdollisesti jollekin kristitylle, mutta PUHTAAKSI minä en sillä tavoin tule!

      • Kristityltä--
        Esa T kirjoitti:

        Tartun myös tähän yhteen sanaan."LUONNOSTAAN"
        "olemme kuolleet pois siitä, mikä piti meitä vallassaan."

        "Room 8:12. Meillä on siis velvollisuuksia, veljet, mutta ei itsekästä luontoamme kohtaan; ei meidän pidä elää sen mukaan. 13. Jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää."

        Room 7:5. Silloin kun vielä olimme turmeltuneen luontomme vallassa, ruumiissamme vaikuttivat lain herättämät syntiset himot ja me kannoimme hedelmää kuolemalle. 6. Mutta kun nyt olemme kuolleet pois siitä, mikä piti meitä vallassaan, olemme päässeet vapaiksi laista. Nyt palvelemme Jumalaa uudella tavalla, Hengen mukaan, emme enää vanhalla tavalla, lain kirjaimen orjina.

        Mitä siis perkele haluaa meille EsaT:n kautta opettaa? Se on se sama vanha juoni:

        - Ihminen muka voi luonnostaan seurata Jumalaa
        kun päättää, tahtoo jne.

        - Ihminen on muka uudestisyntyneenä itse
        kykenevä lisäämään uskoaan, täyttymään
        Pyhällä Hengellä

        "lman minua te ette voi mitään", sanoo Jeesus Kristus.
        "ei yksikään tule minun luokseni, ellei Isäni, joka minut lähetti, vedä häntä", sanoo Jeesus Kristus.

        Mitä muuta perkele tahtoo opettaa EsaT:n kautta:

        - ettei ihminen ole syntinen JA vanhurskas
        samalla kertaa.
        Hengellisesti kuollut ihminen tietysti luulee
        niin, koska hän ei tunne syntejään.

        "sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitäänn hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei"

        "mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäani on".
        "Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?".

        Paavali sanoo toisaalla, että se on kuolema, hänen telttamajansa purkaja, joka hänet pelastaa.

        Nyt Paavalin, vielä vähemmän tavallisen suomalaisen, turva EI ole siinä, että "kieliä puhumalla" ja itsesuggestiolla lietsotaan Pyhää Henkeä vahvistamaan, kuten täällä on neuvottu.
        Turva on siinä, että turvataan Kristukseen, että Jumala antaa vajaukset ja puutokset anteeksi.

        "Niin ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat. Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut minut synnin ja kuoleman laista".

      • hyvä kommentti
        samanmielinen kirjoitti:

        Tässä olisi kuitenkin pieni probleema: Laestadius sanoo palmusunnuntain saarnassaan seuraavasti (on kysymys Luuk. 22:15,16 evankeliumitekstinä ja 1. Kor. 11:23-29 saarnatekstinä):" Ensimmäinen koettelemus: onko rippivierailla puhdas omatunto?.......Mikäs tunto se on, joka ei vaadi sitä, mitä Jumalan sana vaatii? Mutta jos kunnia ja ahneus turmelee tunnon, niin silloin tunnosta katoaa voima vaatimaan sitä kuin Jumalan sana vaatii. Ja minä sanon teille: jos ette ole puhdistaneet tuntoanne, niin ei auta Herran Ehtoollinen eikä usko eikä se, että synnit ovat anteeksi annetut."

        Kuuntelin näitä sanoja tyrmistyneenä - olen tietenkin kuullut ne ennenkin ja niiden mukaan mennyt vuosien ajan ehtoolliselle kauhuissani ja pelon vallassa ja yrittäen todistella itselleni ja Jumalalle, että tuntoni ON puhdistettu... Eli että olen itse puhdistanut tuntoni!

        Nyt olen lukenut muunlaisia kirjoja, olen tutustunut Raamattuun alusta asti ja koko Raamattuun (Raamattu kannesta kanteen -ohjelmat!) ja nyt viimeksi olen lukenut Lutherin Galatalaiskirjeen selitystä. Ensin luin sen yhden kerran ja nyt toistamiseen vähän kerrallaan ja olen hämmästynyt! (Noissa Raamattuohjelmissa on muuten aivan sama opetus kuin Lutherillakin!)

        En ole kuunnellut Laestadiuksen saarnoja pitkään aikaan, nuorena luin niitä aina aamuisin ennen työhön lähtöä useammam vuoden ajan, mutta en nyt ihmettele, mistä olen tuon ahdistavan ja puristavan ajattelutavan saanut! Ei siinä ole evankeliumin valkeus loistanut eivätkä ole auttaneet Vapahtajan sanat: "Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut..." Ei kai se ole voinut sitä tehdä, kun on koko ajan pitänyt katsella omaa itseään ja kelvollisuuttaan ja ennen kaikkea kelvottomuuttaan!

        Olen ymmärtänyt, että Jumalan sana opettaa niin, että SANA on se mikä puhdistaa meidät - en tarkoita, ettei rippiä tarvittaisi, mutta se on asia erikseen! Se ei voi olla este uskomiselle, että minulla on jotain tunnollani, enhän voisi milloinkaan olla varma pelastuksesta! Enkä sitä paitsi ikinä pysty puhdistamaan tuntoani - ei, en ikinä, vaikka aamusta iltaan sitä yrittäisin tehdä! Juuri siinä tekemisessä oli Luther tulla hulluksi!

        Anteeksi nyt, tästä tuli kai turhan kiihkeä puheenvuoro sinun maltilliseen ja hyvään aloitukseesi! Tämä tapahtui kuitenkin juuri eilen, koska menin seuroihin pitkästä aikaa.

        Nyt en tiedä mitä ajatella! Olen tietoisesti kartellut ristiriitoja (niitä on tässä elämässä muutenkin riittänyt) ja olen pysynyt kirjallisuuden ja maltillisten ystävien parissa - onko se ainoa tapa selviytyä näistä kummallisuuksista?

        Laestadius on hiukkasen hakoteillä, huolimatta siitä, että ko. saarnakartan jäljennös saattaa olla virheellinen.
        Laestadius tuhoaa Lutherin opin täysin tällä saarnallaan.

        "Kunnia ja ahneus turmelee tunnon..".
        Laestadiuksen aikana k a i k k i synnit tunnustettiin julkisesti. Oletteko te tätä oppia seuranneet?
        Tästä näkee, että Jumalan sana on a i n o a kestävä perustus.

      • uskis
        samanmielinen kirjoitti:

        Tässä olisi kuitenkin pieni probleema: Laestadius sanoo palmusunnuntain saarnassaan seuraavasti (on kysymys Luuk. 22:15,16 evankeliumitekstinä ja 1. Kor. 11:23-29 saarnatekstinä):" Ensimmäinen koettelemus: onko rippivierailla puhdas omatunto?.......Mikäs tunto se on, joka ei vaadi sitä, mitä Jumalan sana vaatii? Mutta jos kunnia ja ahneus turmelee tunnon, niin silloin tunnosta katoaa voima vaatimaan sitä kuin Jumalan sana vaatii. Ja minä sanon teille: jos ette ole puhdistaneet tuntoanne, niin ei auta Herran Ehtoollinen eikä usko eikä se, että synnit ovat anteeksi annetut."

        Kuuntelin näitä sanoja tyrmistyneenä - olen tietenkin kuullut ne ennenkin ja niiden mukaan mennyt vuosien ajan ehtoolliselle kauhuissani ja pelon vallassa ja yrittäen todistella itselleni ja Jumalalle, että tuntoni ON puhdistettu... Eli että olen itse puhdistanut tuntoni!

        Nyt olen lukenut muunlaisia kirjoja, olen tutustunut Raamattuun alusta asti ja koko Raamattuun (Raamattu kannesta kanteen -ohjelmat!) ja nyt viimeksi olen lukenut Lutherin Galatalaiskirjeen selitystä. Ensin luin sen yhden kerran ja nyt toistamiseen vähän kerrallaan ja olen hämmästynyt! (Noissa Raamattuohjelmissa on muuten aivan sama opetus kuin Lutherillakin!)

        En ole kuunnellut Laestadiuksen saarnoja pitkään aikaan, nuorena luin niitä aina aamuisin ennen työhön lähtöä useammam vuoden ajan, mutta en nyt ihmettele, mistä olen tuon ahdistavan ja puristavan ajattelutavan saanut! Ei siinä ole evankeliumin valkeus loistanut eivätkä ole auttaneet Vapahtajan sanat: "Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut..." Ei kai se ole voinut sitä tehdä, kun on koko ajan pitänyt katsella omaa itseään ja kelvollisuuttaan ja ennen kaikkea kelvottomuuttaan!

        Olen ymmärtänyt, että Jumalan sana opettaa niin, että SANA on se mikä puhdistaa meidät - en tarkoita, ettei rippiä tarvittaisi, mutta se on asia erikseen! Se ei voi olla este uskomiselle, että minulla on jotain tunnollani, enhän voisi milloinkaan olla varma pelastuksesta! Enkä sitä paitsi ikinä pysty puhdistamaan tuntoani - ei, en ikinä, vaikka aamusta iltaan sitä yrittäisin tehdä! Juuri siinä tekemisessä oli Luther tulla hulluksi!

        Anteeksi nyt, tästä tuli kai turhan kiihkeä puheenvuoro sinun maltilliseen ja hyvään aloitukseesi! Tämä tapahtui kuitenkin juuri eilen, koska menin seuroihin pitkästä aikaa.

        Nyt en tiedä mitä ajatella! Olen tietoisesti kartellut ristiriitoja (niitä on tässä elämässä muutenkin riittänyt) ja olen pysynyt kirjallisuuden ja maltillisten ystävien parissa - onko se ainoa tapa selviytyä näistä kummallisuuksista?

        Oli IHANAA lukea viestisi!!! Niin samanlaisia kokemuksia kuin itsellänikin! Minäkään en todellakaan ymmärrä tuota Laestadiuksen tekstiä.

        Itsekin olen paininut sen asian kanssa, että voinko mennä ehtoolliselle, kun en välttämättä edes muista keiden kaikkien kanssa pitäisi sopia ;) Nyt olen ymmärtänyt, että juuri siksi minun tulee mennä ehtolliselle. Nyt kun on pääsäinen tulossa, oikein innolla odotan että pääsen taas ehtoollispöytään ja niin lähelle Kristusta kuin voi päästä. Saan kuulla taas ne ihanat, vapauttavat sanat: "sinun edestäsi annettu". Niihin kätkeytyy niin mittaamaton armo, ettei sitä järki käsitä!

        Samoin päässäni on viime aikoina pyörinyt erään pääsiäisvirren lause: "On lasten velka maksettu ja kaikki on täytetty...". Siinä se on. Mikään muu ei merkitse mitään.

        Minäkin olen kuunnellut noita Radioraamttukoulun ohjelmia ja niiden kautta koko Raamattu on auennut aivan uudella tavalla. On mielettömän hienoa, että nykypäivänä voi niin helposti netin kautta kuunnella Jumalan Sanaa!

        Siunausta sinulle oikein paljon! Olen iloinen veisteistäsi :)

      • sinua YSTÄVÄ
        samanmielinen kirjoitti:

        ymmärrän sen, että riidat pitäisi sopia, jos niitä on! Mutta kuinka paljon onkaan sellaista syntiä, jota en itse edes huomaa, en ymmärrä tai en tiedä, puhumattakaan nyt siitä, että syntikäsitykset ovat mitä erilaisempia - sen kaikki varmaan tietävät!

        Mutta tuossa sanottiin selvästi, että ei auta usko eikä ehtoollinen eikä se, että synnit on anteeksi annettu!

        Tässä käy nyt niin kuin kävi aikoinaan, kun hankin kotiimme "Ikuisia kertomuksia" -kirjasarjan lukeakseni sitä lapsille. Siinä lapsille lukemisessa en todellakaan kunnostautunut, mutta luin ne kirjat itselleni ja totesin, että jos tämmöinen uskonkäsitys on oikea, minulla ei ole yhtään mitään mahdollisuuksia tässä sen paremmin kuin tulevassakaan elämässä!

        Oman tuntoni tai omantuntoni puhdistamiseen mä en kykene, voin puhua asioistani mahdollisesti jollekin kristitylle, mutta PUHTAAKSI minä en sillä tavoin tule!

        Puhut vilpittömästi oikeaa asiaa.
        "Ikuisia Kertomuksia" on adventistien kirjasarja. He ovat hyvin syvällä tekojen vanhurskaudessa, heitä kutsutaankin uusiksi juutalaisiksi.

        Kun LLL sanoo, ei auta usko - tullaan taas siihen täydellisyyden tekemiseen. Sellaista täydellisyyttä on mahdotonta saavuttaa, koska laki on hengellinen.
        Sitten, jos yksikin synti on luvallinen, jne.

        On oikeastaan katolisen kirkon oppi, ehtoollinen ei auta, sinne ei saa mennä, ennen kuin kaikki tehdyt synnit on korjattu papin läsnäollessa.

      • pienille ja yksinkertaisille
        uskis kirjoitti:

        Oli IHANAA lukea viestisi!!! Niin samanlaisia kokemuksia kuin itsellänikin! Minäkään en todellakaan ymmärrä tuota Laestadiuksen tekstiä.

        Itsekin olen paininut sen asian kanssa, että voinko mennä ehtoolliselle, kun en välttämättä edes muista keiden kaikkien kanssa pitäisi sopia ;) Nyt olen ymmärtänyt, että juuri siksi minun tulee mennä ehtolliselle. Nyt kun on pääsäinen tulossa, oikein innolla odotan että pääsen taas ehtoollispöytään ja niin lähelle Kristusta kuin voi päästä. Saan kuulla taas ne ihanat, vapauttavat sanat: "sinun edestäsi annettu". Niihin kätkeytyy niin mittaamaton armo, ettei sitä järki käsitä!

        Samoin päässäni on viime aikoina pyörinyt erään pääsiäisvirren lause: "On lasten velka maksettu ja kaikki on täytetty...". Siinä se on. Mikään muu ei merkitse mitään.

        Minäkin olen kuunnellut noita Radioraamttukoulun ohjelmia ja niiden kautta koko Raamattu on auennut aivan uudella tavalla. On mielettömän hienoa, että nykypäivänä voi niin helposti netin kautta kuunnella Jumalan Sanaa!

        Siunausta sinulle oikein paljon! Olen iloinen veisteistäsi :)

        Jumala siunatkoon teitä, Te Pienet ja Yksinkertaiset, jotka omien eväiden puuttuessa joudutte tyytymään Jumalan armoon, oman viisauden puuttuessa joudutte tyytymään Jumalan sanan viisauteen. Teille on langennut arpa ihanasta maasta!

        Hienoa, että tuon teosofi-menestysteologia- saastan keskeltä nousee todellista uskon sanaakin!

      • uskis
        pienille ja yksinkertaisille kirjoitti:

        Jumala siunatkoon teitä, Te Pienet ja Yksinkertaiset, jotka omien eväiden puuttuessa joudutte tyytymään Jumalan armoon, oman viisauden puuttuessa joudutte tyytymään Jumalan sanan viisauteen. Teille on langennut arpa ihanasta maasta!

        Hienoa, että tuon teosofi-menestysteologia- saastan keskeltä nousee todellista uskon sanaakin!

        Kiitoksen kyynelet nousivat silmiini kun luin viestisi. Tuntuu niin uskomattomalta, että minullekinon langennut arpa siitä ihanasta maasta.

        Sinä Samanmielinen puhuit katumuksesta. Itse olen käynyt pitkän ja rankan taistelun sen asian kanssa. Olen siitä joskus tänne kirjoittanutkin. Olen niin itsepäinen, että kesti pitkään ennen kuin suostuin uskomaan juuri sellaisena kuin olen, kylmänä, kovana ja usein katumattomanakin.

        Riittää, että tarvitsee Jeesusta.

      • Esa T
        Kristityltä-- kirjoitti:

        Mitä siis perkele haluaa meille EsaT:n kautta opettaa? Se on se sama vanha juoni:

        - Ihminen muka voi luonnostaan seurata Jumalaa
        kun päättää, tahtoo jne.

        - Ihminen on muka uudestisyntyneenä itse
        kykenevä lisäämään uskoaan, täyttymään
        Pyhällä Hengellä

        "lman minua te ette voi mitään", sanoo Jeesus Kristus.
        "ei yksikään tule minun luokseni, ellei Isäni, joka minut lähetti, vedä häntä", sanoo Jeesus Kristus.

        Mitä muuta perkele tahtoo opettaa EsaT:n kautta:

        - ettei ihminen ole syntinen JA vanhurskas
        samalla kertaa.
        Hengellisesti kuollut ihminen tietysti luulee
        niin, koska hän ei tunne syntejään.

        "sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitäänn hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei"

        "mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäani on".
        "Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?".

        Paavali sanoo toisaalla, että se on kuolema, hänen telttamajansa purkaja, joka hänet pelastaa.

        Nyt Paavalin, vielä vähemmän tavallisen suomalaisen, turva EI ole siinä, että "kieliä puhumalla" ja itsesuggestiolla lietsotaan Pyhää Henkeä vahvistamaan, kuten täällä on neuvottu.
        Turva on siinä, että turvataan Kristukseen, että Jumala antaa vajaukset ja puutokset anteeksi.

        "Niin ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat. Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut minut synnin ja kuoleman laista".

        Miten ihmeessä tämä voi olla perkeleen opetusta.
        Sanomani oli kopioitu suoraan Paavalin kirjeestä.


        "Room 8:12. Meillä on siis velvollisuuksia, veljet, mutta ei itsekästä luontoamme kohtaan; ei meidän pidä elää sen mukaan. 13. Jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää."

        Room 7:5. Silloin kun vielä olimme turmeltuneen luontomme vallassa, ruumiissamme vaikuttivat lain herättämät syntiset himot ja me kannoimme hedelmää kuolemalle. 6. Mutta kun nyt olemme kuolleet pois siitä, mikä piti meitä vallassaan, olemme päässeet vapaiksi laista. Nyt palvelemme Jumalaa uudella tavalla, Hengen mukaan, emme enää vanhalla tavalla, lain kirjaimen orjina.

      • uskis
        manmielinen kirjoitti:

        Haluan palata tähän:

        "Mikäs tunto se on, joka ei vaadi sitä, mitä Jumalan sana vaatii? Mutta jos kunnia ja ahneus turmelee tunnon, niin silloin tunnosta katoaa voima vaatimaan sitä kuin Jumalan sana vaatii. Ja minä sanon teille: jos ette ole puhdistaneet tuntoanne, niin ei auta Herran Ehtoollinen eikä usko eikä se, että synnit ovat anteeksi annetut."

        Tätä täytyy nyt katsella sillä mielellä, että tiedämme muuten Lestadiuksen uskonkäsityksen muista kohdista.

        Ellei näin olisi, niin ajattelisimme todella, että tässä vaaditaan ihmistekoa ja perustetaan niihin. No tiedämme toisista paikoista LL:n käsityksen. Se ei ole sellainen.

        Pikemminkin meidän tulee ymmärtää sama asia toisinpäin: Elävä usko muistuttaa meitä synnistä ja jos niin ei tapahdu, vaan hyväksymme itsellemme syntielämän, niin ehtoollista ei voida käyttää ikäänkuin pahuuden peitteenä. Eli mennä katumattomalla sydämellä Herran ehtoolliselle.

        Tarkoitit varmaan lyhyesti sanottuna sitä, että uskonvapaus ei johda lihalliseen vapauteen, vaan Kristus-keskeisyyteen. (lainasin jonkun toisen kirjoittajan aikaisempaa lausetta, minusta oli hyvin ilmaistu).

        Ymmärrän pointtisi, mutta en siltikään tajua Laestadiuksen tekstiä.

      • Satunnainen ohikulkiija
        uskis kirjoitti:

        Tarkoitit varmaan lyhyesti sanottuna sitä, että uskonvapaus ei johda lihalliseen vapauteen, vaan Kristus-keskeisyyteen. (lainasin jonkun toisen kirjoittajan aikaisempaa lausetta, minusta oli hyvin ilmaistu).

        Ymmärrän pointtisi, mutta en siltikään tajua Laestadiuksen tekstiä.

        Kun saarnaja kertoo kristittyjen iloksi, että ilman lapinvanhimpia meillä ei olisi mitään uskoa ja kristillisyyttä tai että, LLL:n postilla on meillä uskon ohjeena autuuden tiellä, ollaan aikamoisessa lihallisessa vapaudessa, voisiko sanoa, että Somorrassa ja Gomorrassa! Päälle saadaan vielä ymmärtää, että kristillisyys on ikäänkuin edestämme kärsinyt ja ristiinnalulittu, ja häntä seuraten kostumme perille.

      • ohilkulkija2
        Esa T kirjoitti:

        Miten ihmeessä tämä voi olla perkeleen opetusta.
        Sanomani oli kopioitu suoraan Paavalin kirjeestä.


        "Room 8:12. Meillä on siis velvollisuuksia, veljet, mutta ei itsekästä luontoamme kohtaan; ei meidän pidä elää sen mukaan. 13. Jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää."

        Room 7:5. Silloin kun vielä olimme turmeltuneen luontomme vallassa, ruumiissamme vaikuttivat lain herättämät syntiset himot ja me kannoimme hedelmää kuolemalle. 6. Mutta kun nyt olemme kuolleet pois siitä, mikä piti meitä vallassaan, olemme päässeet vapaiksi laista. Nyt palvelemme Jumalaa uudella tavalla, Hengen mukaan, emme enää vanhalla tavalla, lain kirjaimen orjina.

        Sikäli kun huomaan, kukaan ei ole Paavalin sanoja moittinutkaan.

      • uskis
        Satunnainen ohikulkiija kirjoitti:

        Kun saarnaja kertoo kristittyjen iloksi, että ilman lapinvanhimpia meillä ei olisi mitään uskoa ja kristillisyyttä tai että, LLL:n postilla on meillä uskon ohjeena autuuden tiellä, ollaan aikamoisessa lihallisessa vapaudessa, voisiko sanoa, että Somorrassa ja Gomorrassa! Päälle saadaan vielä ymmärtää, että kristillisyys on ikäänkuin edestämme kärsinyt ja ristiinnalulittu, ja häntä seuraten kostumme perille.

        nuo asiat, jotka mainitsit (laipinluottamus jne.) EIVÄT ole Kristus-keskeisyyttä! Ne ovat siis lihallista vapautta.

      • Esa T
        ohilkulkija2 kirjoitti:

        Sikäli kun huomaan, kukaan ei ole Paavalin sanoja moittinutkaan.

        Kopioin 2 suoraa lainausta Paavalin kirjeestä, ja sain teiltä paskaa niskaanin.

        Onko vaikeuksia luetun ymmärtämisessä, vai onko Jeesus teille pelkästään lihan mukaan elämisen automaatti? Synnit anteeksi ja sama lihallinen elämä jatkuu.

        Jeesuksen seuraaminen ei tarkoita sitä, että pesty sika rypee uudelleen rapakossa. Tai sitä että koira palaa oksennukselleen.

      • olla !
        Esa T kirjoitti:

        Kopioin 2 suoraa lainausta Paavalin kirjeestä, ja sain teiltä paskaa niskaanin.

        Onko vaikeuksia luetun ymmärtämisessä, vai onko Jeesus teille pelkästään lihan mukaan elämisen automaatti? Synnit anteeksi ja sama lihallinen elämä jatkuu.

        Jeesuksen seuraaminen ei tarkoita sitä, että pesty sika rypee uudelleen rapakossa. Tai sitä että koira palaa oksennukselleen.

        Jospa menisit muualle melskaamaan. Et ilmeisesti osaa edes lukea.

      • Kun sanoin
        Aameen kirjoitti:

        Sinäkö elät synnitöntä elämää?

        Ja jos et elä synnitäntä elämää, niin kuinka sinä voit hyväksyä itsesi elävänä ollenkaan?
        Kun sanoit että, "jos hyväksyy syntielämän".

        Etkö sinä hyväksy sitä tosiasiaa, että sinäkin olet vain yksi syntikasa, ja tarvitset Jumalan armon pelastuaksesi?

        Kaltaisiasi on nimittäin paljon, ja tämän seurauksena tukaa ja voivostusta riittää, se on varma asia. Jumala ei nimittäin kunniaansa anna, ei sinulle eikä kenellekään ihmiselle. Armon hän antaa sitä pyydettäessä, mutta LAHJAKSI. Jumala ei käy kauppaa armolla, jos Jumalan armo ja rakkaus ei lahjaksi kelpaa, niin se on menoa kadotukseen.

        Kyllä normaalilla järjellä varustettu ymmärtää mistä on kysymys.
        Ei kaikki pelastu vaikka huutavat, herra herra.

      • pimpula poika
        Aameen kirjoitti:

        Tuo nimittäin että armo pitää ansaita teoillaan, eikä sitä saa omistaa USKOLLA, niin kuin Raamattu opettaa. Samaa asiaa tukee väärä opetus pyhästä Kasteesta. Kielletään vastoin selvää Jumalan Kasteessa USKON KAUTTA tapahtuva syntien anteeksiantamus.

        Ja paljon paljon muuta vääräoppisuutta löytyy lestadiolaisesta opetuksesta kautta linjan. Siis eri lestadiolaisryhmissä.

        Kielletään vastoin selvää Jumalan Kasteessa USKON KAUTTA tapahtuva syntien anteeksiantamus."

        Mitä tuosta meuhkaat, voithan käydä kasteella joka viikko. Toisekseen vain sinä olet ymmärtänyt senkin täysin väärin. Siinä on sinun tekojesi oppi.

        Vähälahjaiset ja äänekkäät ovat suurin kiro mitä ihmiskunta on päällään kantanut.

      • puhetta !
        pimpula poika kirjoitti:

        Kielletään vastoin selvää Jumalan Kasteessa USKON KAUTTA tapahtuva syntien anteeksiantamus."

        Mitä tuosta meuhkaat, voithan käydä kasteella joka viikko. Toisekseen vain sinä olet ymmärtänyt senkin täysin väärin. Siinä on sinun tekojesi oppi.

        Vähälahjaiset ja äänekkäät ovat suurin kiro mitä ihmiskunta on päällään kantanut.

        Mikä on se henki, jonka edustajana täällä kirjoittelet?

      • Santeri.
        olla ! kirjoitti:

        Jospa menisit muualle melskaamaan. Et ilmeisesti osaa edes lukea.

        Jokin tolkku siinäkin pitää olla jotta ei vääristele toisen kirjoituksia, jos itsellä ei ole älyä päässä.
        Tämä havainnon olen tehnyt useinpien teikäläisten tyylissä vastata kirjoituksiin.

      • kauniistikin
        Santeri. kirjoitti:

        Jokin tolkku siinäkin pitää olla jotta ei vääristele toisen kirjoituksia, jos itsellä ei ole älyä päässä.
        Tämä havainnon olen tehnyt useinpien teikäläisten tyylissä vastata kirjoituksiin.

        Mikä nyt suututtaa? kun lukee nuo ketjut läpi huomaa ihan älytönkin, ettei millään tavalla ole moitittu Roomalaiskirjettä, vaan tapaa tukea Paavalin sanoin jotakin apostoliselle uskolle täysin vierasta.

      • ne tyhjät
        Santeri. kirjoitti:

        Jokin tolkku siinäkin pitää olla jotta ei vääristele toisen kirjoituksia, jos itsellä ei ole älyä päässä.
        Tämä havainnon olen tehnyt useinpien teikäläisten tyylissä vastata kirjoituksiin.

        kattilat jotka kilkattaa...Joka aiheeseen täytyy tuoda ilmi oma tyhmyys,kun eivät ymmärrä niin ei!

      • Esa T
        kauniistikin kirjoitti:

        Mikä nyt suututtaa? kun lukee nuo ketjut läpi huomaa ihan älytönkin, ettei millään tavalla ole moitittu Roomalaiskirjettä, vaan tapaa tukea Paavalin sanoin jotakin apostoliselle uskolle täysin vierasta.

        Jos Paavalin sanat ovat sinulle vierasta, niin se ei tarkoita, apostoliselle uskolle vierasta.

        Roomalaiskirjettä on siteerattu väärin, tukeutumalla yhteen kohtaan jossa Paavali kuvaa lihassa vaeltamista. "En tee sitä mitä tahdon.."
        Tällaisia kohtia etsii lihassa vaeltavat raamatusta, tukeakseen omaa lihallisuutta.

        Uskossa ei vaelleta lihan vaan Hengen mukaan.

      • kysyväinen
        puhetta ! kirjoitti:

        Mikä on se henki, jonka edustajana täällä kirjoittelet?

        Joku viisas on sanonut, että maailmaa hallitaan vähäisellä älyllä.
        Maailman historiastakin näemme viime sotien aikaisten hirmuhallitsijoiden työt. Eikö siinä ole riittävästi kärsimystä kansakunnille. Kuusi miljoonaa juutalaista murhattiin Euroopassa. Venäjällä 20-30. miljoonaa tapettiin. Sodissa jotka nuo hallisijat saivat aikaan kuoli kymmeniä miljoonia sotilaita.

      • Siinä sen salaisuus!
        Aameen kirjoitti:

        Tuo nimittäin että armo pitää ansaita teoillaan, eikä sitä saa omistaa USKOLLA, niin kuin Raamattu opettaa. Samaa asiaa tukee väärä opetus pyhästä Kasteesta. Kielletään vastoin selvää Jumalan Kasteessa USKON KAUTTA tapahtuva syntien anteeksiantamus.

        Ja paljon paljon muuta vääräoppisuutta löytyy lestadiolaisesta opetuksesta kautta linjan. Siis eri lestadiolaisryhmissä.

        Rakkaat uskon veljet ja sisaret! Usko Herraan Jeesukseen Vapahtajana - se riittää!

        Juuri sellaisina kuin olemme, sanoi EH, uskokaamme!

        Mikä on sen ihanampi evankeliumi?

        Ken luulee voivansa lain täyttää. elää siitä, mutta me, jotka tiedämme ja tunnemme, ettemme siihen kykene, tarvitsemme Kristusta ja ELÄMME SIITÄ! Hallelujaa!!!

      • sattuvammin sanoa?
        Satunnainen ohikulkiija kirjoitti:

        Kun saarnaja kertoo kristittyjen iloksi, että ilman lapinvanhimpia meillä ei olisi mitään uskoa ja kristillisyyttä tai että, LLL:n postilla on meillä uskon ohjeena autuuden tiellä, ollaan aikamoisessa lihallisessa vapaudessa, voisiko sanoa, että Somorrassa ja Gomorrassa! Päälle saadaan vielä ymmärtää, että kristillisyys on ikäänkuin edestämme kärsinyt ja ristiinnalulittu, ja häntä seuraten kostumme perille.

        Tässä on esikoisuuden pimeä kohta!
        Jeesus Kristus on meidät lunastanut! Hallelujaa!!
        Meitä lunastettuja on eri kirkkokunnissa ja paikallis- seurakunnissa.

        Meillä kellään ei ole lupa nyhtää!!

        Vilja ja luste kasvavat rinnakkain elon korjuuseen asti.
        Aamen Kiitos Jeesukselle, VapAHTAJALLEMME!

      • Aameen
        Kun sanoin kirjoitti:

        Kyllä normaalilla järjellä varustettu ymmärtää mistä on kysymys.
        Ei kaikki pelastu vaikka huutavat, herra herra.

        Jos synnin todellisuus jäsisi sinun hyväksymisesi tai hylkäämisesi varaan, niin sinulla ei olisi toivoakaan pelastuksesta.
        Tämä on totuus, mutta miksi Jeesus Kristus pitää sinunkin hyljätä ja tyytyä omiin hyväksyviin tai hylkääviin valintoihisi.

        Väitätkö ettet olisi syntiturmeluksen voiman sumentama läpikotaisin?

        Näin se kuitenkin on, että ei meillä ole synnistä vapaata tahtoa, jolla tehdä oikeita valintoja, se pitäisi paatuneemmankin omavanhurskaan jo vihdoin myöntää.

        Peiliin katsominen helpottaa jo huomattavasti tässä arvioinnissa..

      • kuullut
        Aameen kirjoitti:

        Sinäkö elät synnitöntä elämää?

        Ja jos et elä synnitäntä elämää, niin kuinka sinä voit hyväksyä itsesi elävänä ollenkaan?
        Kun sanoit että, "jos hyväksyy syntielämän".

        Etkö sinä hyväksy sitä tosiasiaa, että sinäkin olet vain yksi syntikasa, ja tarvitset Jumalan armon pelastuaksesi?

        Kaltaisiasi on nimittäin paljon, ja tämän seurauksena tukaa ja voivostusta riittää, se on varma asia. Jumala ei nimittäin kunniaansa anna, ei sinulle eikä kenellekään ihmiselle. Armon hän antaa sitä pyydettäessä, mutta LAHJAKSI. Jumala ei käy kauppaa armolla, jos Jumalan armo ja rakkaus ei lahjaksi kelpaa, niin se on menoa kadotukseen.

        sellaista, että on eri asia päättää tietoisesti tehdä syntä ja

        joutua syntiin?

        Jos päätät hyväksyä itsellesi jonku tai joitakin syntejä esim. valehtelemisen tai pikkuvarkauden, (näpistys), niin se on kadottavainen synti niin kauan, kun kannat sitä mieltä, että sinulla on uskovaisena oikeus sellaiseen.

        Jossain kohtaa Raamatussa sanotaan: "Joka syntiä tekee, ei ole minua, (Jeesusta), kuullut eikä nähnyt" Näin sanoo Hän, joka rakastaa syntisiä ihmisiä niin paljon, että on mennyt kuolemaan saakka heidän puolestaan.

      • on sitä
        samanmielinen kirjoitti:

        mutta millä tavoin määritellään tuo katumus? Milloin sitä on tarpeeksi? Milloin se on oikeaa? Onko se tarpeeksi syvää?

        Olen kuullut myös sanottavan, että katumus on armon ehto.

        Sitä en voi ymmärtää! Mikä on armo, jolla on ehtoja? Eikö Jeesus Kristus kuollut kaksituhatta vuotta sitten? Eikö se lunastustyö ole riittävä minullekin? Eikö se ole LAHJA, jonka saan ottamalla sen vastaan?

        Ymmärrän sen, että minussa on täytynyt herätä tieto siitä, että olen läpikotaisin syntinen. Eihän muuten millään armolla olisi tietysti merkitystäkään! Miksi sitä tarvitsisin, miksi sitä kyselisin, miksi turvautuisin Jeesukseen Kristukseen?

        Katua voin asioita, joilla ei ole mitään tekemistä koko uskonasian kanssa. Katumukseni voi olla syvää ja kaikenkattavaa (kuten Juudas Iskariotilla), voin jopa tunnustaa syntini ja myöntää tehneeni väärin (kuten Juudas Iskariot) eikä minulla ole yhtään mitään muuta kuin epätoivo ja kuolema edessäni, kuten Luther sanoo (omasta kokemuksestaan myös).

        Mutta en saakaan katsella itseäni, vaan tuota Rauhan Ruhtinasta, joka on tehnyt kaiken puolestani! Ei Jeesus asettanut mitään ehtoja ensimmäisille ehtoollisvierailleen - hän itse pesi näiden jalat kyllä.

        Minusta tuo Laestadiuksen saarna oli kummallinen ja vaativa eikä mitenkään rohkaise ketään, vaikka hän sitä lopussa yrittääkin - aina on sama vaatimus, että JOTAIN sieltä omasta itsestä on esiin tongittava ja myös esille tuotava!

        että synti alkaa tulemaan vaivaksi. Synnistä nauttiva ihminen ei ole katuvainen.

      • Aameen
        kuullut kirjoitti:

        sellaista, että on eri asia päättää tietoisesti tehdä syntä ja

        joutua syntiin?

        Jos päätät hyväksyä itsellesi jonku tai joitakin syntejä esim. valehtelemisen tai pikkuvarkauden, (näpistys), niin se on kadottavainen synti niin kauan, kun kannat sitä mieltä, että sinulla on uskovaisena oikeus sellaiseen.

        Jossain kohtaa Raamatussa sanotaan: "Joka syntiä tekee, ei ole minua, (Jeesusta), kuullut eikä nähnyt" Näin sanoo Hän, joka rakastaa syntisiä ihmisiä niin paljon, että on mennyt kuolemaan saakka heidän puolestaan.

        Synti asuu meissä jokaisessa. Jos lihamme olisi pyhä, me emme tekisi lainkaan syntiä.

        On hyvin omavanhurskasta väittää että ihminen ei tee syntiä. Ihminen tekee koko ajan syntiä, ajatuksin, sanoin, töin ja laiminlyönnein.

        HENGEN mieli ei halua syntiä tehdä, mutta meidän lihassamme kiinni riippuva pahuus estää meitä elämästä pyhää elämää. Ja joka yhden lainkohdan rikkoo hän on koko lain rikkonut, me olemme Jumalan edessä kaikki kokosyntisiä, emme yhtään vähempää.

        Syntinen voi pelastua ainoastaan JUMALAN ARMOSTA.
        Monelle on käynyt niin, että armo ei ole Jumalan lahjana kelvannut, vaan sitä on ryhdytty ansaitsemaan itse tekemällä. Ja niitä konsteja (siis uhreja) on maailma täynnä joilla yritetään lepyttää vihaista Jumalaa.

        Jumalalle kelpaa ainoastaan YKSI uhri, Hänen Poikansa Jeesus Kristus.

        Jeesus opettaa että minkä itsellesi haluat tehtävän tee se toiselle.

        Nämä Jeesuksen verellä puhtaaksi pestyjen Jumalan lasten tuomaroijat eivät ymmärrä yhtään millaista pahaa ja julmaa syntiä he tekevät, luullen tekevänsä Jumalalle palveluksen.

        Hengellinen sokeus on lestadiolaisissa piiressä aivan käsin kosketeltavaa. Sitä esiintyy hyvin laajoissa piireissä yhdistyksen keskuudessa.

      • minäkin koen
        Aameen kirjoitti:

        Synti asuu meissä jokaisessa. Jos lihamme olisi pyhä, me emme tekisi lainkaan syntiä.

        On hyvin omavanhurskasta väittää että ihminen ei tee syntiä. Ihminen tekee koko ajan syntiä, ajatuksin, sanoin, töin ja laiminlyönnein.

        HENGEN mieli ei halua syntiä tehdä, mutta meidän lihassamme kiinni riippuva pahuus estää meitä elämästä pyhää elämää. Ja joka yhden lainkohdan rikkoo hän on koko lain rikkonut, me olemme Jumalan edessä kaikki kokosyntisiä, emme yhtään vähempää.

        Syntinen voi pelastua ainoastaan JUMALAN ARMOSTA.
        Monelle on käynyt niin, että armo ei ole Jumalan lahjana kelvannut, vaan sitä on ryhdytty ansaitsemaan itse tekemällä. Ja niitä konsteja (siis uhreja) on maailma täynnä joilla yritetään lepyttää vihaista Jumalaa.

        Jumalalle kelpaa ainoastaan YKSI uhri, Hänen Poikansa Jeesus Kristus.

        Jeesus opettaa että minkä itsellesi haluat tehtävän tee se toiselle.

        Nämä Jeesuksen verellä puhtaaksi pestyjen Jumalan lasten tuomaroijat eivät ymmärrä yhtään millaista pahaa ja julmaa syntiä he tekevät, luullen tekevänsä Jumalalle palveluksen.

        Hengellinen sokeus on lestadiolaisissa piiressä aivan käsin kosketeltavaa. Sitä esiintyy hyvin laajoissa piireissä yhdistyksen keskuudessa.

        Kyllä joutuu yhtenään synteihin. Sehän asuu meissä.

        Kristityllä synti tai paremminkin vihollinen, joka meissä asuu, ei saa hallita.

        Kun joudume synteihin, niin omatuntomme muistuttaa siitä. Se on elävän uskon tuntomerkki.

        On huolestuttavaa, että vanha aatami saa aivan yhtenään mellellastaa ja vahingoittaa lähimmäisiä.

        Meidän pitäisi hillitä sitä vanhaa aatamia tälläkin palstalla. Ainakin minun kirjoituksiin se pääsee joskus pujahtamaan mukaan.

      • uskis
        minäkin koen kirjoitti:

        Kyllä joutuu yhtenään synteihin. Sehän asuu meissä.

        Kristityllä synti tai paremminkin vihollinen, joka meissä asuu, ei saa hallita.

        Kun joudume synteihin, niin omatuntomme muistuttaa siitä. Se on elävän uskon tuntomerkki.

        On huolestuttavaa, että vanha aatami saa aivan yhtenään mellellastaa ja vahingoittaa lähimmäisiä.

        Meidän pitäisi hillitä sitä vanhaa aatamia tälläkin palstalla. Ainakin minun kirjoituksiin se pääsee joskus pujahtamaan mukaan.

        Kyllä minustakin kristityn kutsumus on se, ettei hän eläisi lihan mukaan TIETEN TAHTOEN. Ja HUOM! nyt en puhu vanhurskauttamisesta! Sillä, miten hyvin olen onnistunut hillitsemään lihani haluja EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ PELASTUKSENI KANSSA.

        Ajattelen, että sillä on tekemistä sen kanssa, miten minua ympäröivät ihmiset voivat. Niin sielun kuin ruumiin puolesta. Itse haluaisin toteuttaa Jeesuksen lähetyskäskyä, että muutakin saisivat kokea sitä rakkautta mitä itse olen kokenut ja ennen kaikkea, että muutkin pelastuisivat! Siksi yritän taistella esim. katkeruutta ja pitkävihaisuutta vastaan, joka minussa asuu sitkeästi.

        En minä sitä tietenkään pois saa itsestäni koskaan - en niin kauan kuin maan päällä asun. Mutta jos alkaisin herkuttelemaan katkeruuden ja vihan tunteilla ja pitäisin niitä oikeutettuina ja kohtelisin lähimmäisiäni sen mukaisestsai, luulen että se myrkyttäisi paitsi itseäni, myös minua ympäröiviä ihmisiä. Ja on myrkyttänytkin. Oman hyvinvointini ja minua ympäröivien ihmisten hyvinvoinnin takia tastelen näitä tunteita vastaan, en siksi että haluaisin sillä miellyttää Jumalaa. Jumalaa kun miellyttää vain täydellinen, ja minun paraskin tekoni jää aina vajaaksi. Siksi on vain yksi, joka kelpaa Jumalalle, Jeesus Kristus. Häneen turvautumalla minäkin olen yhtä pyhä ja puhdas kuin Hän! Kiitos Jeesus!

      • Aameen
        minäkin koen kirjoitti:

        Kyllä joutuu yhtenään synteihin. Sehän asuu meissä.

        Kristityllä synti tai paremminkin vihollinen, joka meissä asuu, ei saa hallita.

        Kun joudume synteihin, niin omatuntomme muistuttaa siitä. Se on elävän uskon tuntomerkki.

        On huolestuttavaa, että vanha aatami saa aivan yhtenään mellellastaa ja vahingoittaa lähimmäisiä.

        Meidän pitäisi hillitä sitä vanhaa aatamia tälläkin palstalla. Ainakin minun kirjoituksiin se pääsee joskus pujahtamaan mukaan.

        Saa hallita tai ei saa hallita, ja kuka saa hallita? Sinä syntinen ihminen et ole vastaus pelastukseen, vaan vastaus on USKO KRISTUKSEEN.

      • Aameen
        uskis kirjoitti:

        Kyllä minustakin kristityn kutsumus on se, ettei hän eläisi lihan mukaan TIETEN TAHTOEN. Ja HUOM! nyt en puhu vanhurskauttamisesta! Sillä, miten hyvin olen onnistunut hillitsemään lihani haluja EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ PELASTUKSENI KANSSA.

        Ajattelen, että sillä on tekemistä sen kanssa, miten minua ympäröivät ihmiset voivat. Niin sielun kuin ruumiin puolesta. Itse haluaisin toteuttaa Jeesuksen lähetyskäskyä, että muutakin saisivat kokea sitä rakkautta mitä itse olen kokenut ja ennen kaikkea, että muutkin pelastuisivat! Siksi yritän taistella esim. katkeruutta ja pitkävihaisuutta vastaan, joka minussa asuu sitkeästi.

        En minä sitä tietenkään pois saa itsestäni koskaan - en niin kauan kuin maan päällä asun. Mutta jos alkaisin herkuttelemaan katkeruuden ja vihan tunteilla ja pitäisin niitä oikeutettuina ja kohtelisin lähimmäisiäni sen mukaisestsai, luulen että se myrkyttäisi paitsi itseäni, myös minua ympäröiviä ihmisiä. Ja on myrkyttänytkin. Oman hyvinvointini ja minua ympäröivien ihmisten hyvinvoinnin takia tastelen näitä tunteita vastaan, en siksi että haluaisin sillä miellyttää Jumalaa. Jumalaa kun miellyttää vain täydellinen, ja minun paraskin tekoni jää aina vajaaksi. Siksi on vain yksi, joka kelpaa Jumalalle, Jeesus Kristus. Häneen turvautumalla minäkin olen yhtä pyhä ja puhdas kuin Hän! Kiitos Jeesus!

        Vähän väliä saamme törmätä täällä siihen kysymykseen kenen tahto hallitsee syntiä.
        Joka päivä näytämme pysähtyneen samaan kysymykseen, onko ihmisellä VAPAA TAHTO, valita hyvän ja pahan välillä?

        Ja yllättävän moni on eksynyt oman vanhurskauden kalkkaan, kuvuttelemaan itsestään mahdottomia!!??

        Omavanhurskaus viettelee ihmisen kuvittelemaan hallitsevansa hyvän ja pahan, ja tällaisella konstilla vihollinen on saanut eksyttää syntisen POIS KRISTUKSESTA.

        Ettekö millään voi uskoa, vaikka hyvin itsekin tiedätte ja tunnette, ettei teistä ole synnin voittajaksi? Vai ettekö tunne itseänne?? Jotta voitee pelastua tarvitaan Jeesus Kristus.

        Usko Kristukseen pelastaa, eivät ihmisteot ja kuvitelmat omasta onnistumisesta kilvoituksessa.

        Näyttää siltä että moni ei ole sisäistänyt sitä, mita USKO KRISTUKSEEN on. Tätä sokeutta olen saanut hämmästellä täällä.

      • uskis
        Aameen kirjoitti:

        Saa hallita tai ei saa hallita, ja kuka saa hallita? Sinä syntinen ihminen et ole vastaus pelastukseen, vaan vastaus on USKO KRISTUKSEEN.

        väittänyt olevani vastaus pelastukseen? Olenko??

      • Synti on jotain muuta
        kuullut kirjoitti:

        sellaista, että on eri asia päättää tietoisesti tehdä syntä ja

        joutua syntiin?

        Jos päätät hyväksyä itsellesi jonku tai joitakin syntejä esim. valehtelemisen tai pikkuvarkauden, (näpistys), niin se on kadottavainen synti niin kauan, kun kannat sitä mieltä, että sinulla on uskovaisena oikeus sellaiseen.

        Jossain kohtaa Raamatussa sanotaan: "Joka syntiä tekee, ei ole minua, (Jeesusta), kuullut eikä nähnyt" Näin sanoo Hän, joka rakastaa syntisiä ihmisiä niin paljon, että on mennyt kuolemaan saakka heidän puolestaan.

        Sinä olet Jumalan edessä syntinen ja kadotettu, vaikka et tekisi yhtään "kadottavaista syntiä".

        Minä tunnen tuon perinneopetuksen, joka on aivan Raamatun vastainen.
        Syntisyys on jotain muuta kuin tekemistä.

        Helppo se on oman siveyden voimalla vältellä "pikkuvarkauksia" ja kuvitella olevansa sen ansiosta pyhä ja pelastettu.

      • uskis
        Aameen kirjoitti:

        Vähän väliä saamme törmätä täällä siihen kysymykseen kenen tahto hallitsee syntiä.
        Joka päivä näytämme pysähtyneen samaan kysymykseen, onko ihmisellä VAPAA TAHTO, valita hyvän ja pahan välillä?

        Ja yllättävän moni on eksynyt oman vanhurskauden kalkkaan, kuvuttelemaan itsestään mahdottomia!!??

        Omavanhurskaus viettelee ihmisen kuvittelemaan hallitsevansa hyvän ja pahan, ja tällaisella konstilla vihollinen on saanut eksyttää syntisen POIS KRISTUKSESTA.

        Ettekö millään voi uskoa, vaikka hyvin itsekin tiedätte ja tunnette, ettei teistä ole synnin voittajaksi? Vai ettekö tunne itseänne?? Jotta voitee pelastua tarvitaan Jeesus Kristus.

        Usko Kristukseen pelastaa, eivät ihmisteot ja kuvitelmat omasta onnistumisesta kilvoituksessa.

        Näyttää siltä että moni ei ole sisäistänyt sitä, mita USKO KRISTUKSEEN on. Tätä sokeutta olen saanut hämmästellä täällä.

        minulla EI ole synnitöntä tahtoa, enkä ole sellaista yrittänyt koskaan väittääkään.

        Minusta tuntuu että puhumme eri asioista. Sinä puhut ihmisen vanhusrkauttamisesta, minä JO VANHURSKAUTETUN ihmissen kutsumuksesta toteuttaa Jeesuksen lähetyskäskyä. Sitä Jumalan lapsi saa teotuttaa vapain ja iloisin sydämin, ilman helvetin pelkoa.

        En jaksa enää väitellä kanssasi. Tuomitsevat puheenvuorosi saavat minut susurlliseksi.

      • Totuuden perässä juokseva
        Aameen kirjoitti:

        Tuo nimittäin että armo pitää ansaita teoillaan, eikä sitä saa omistaa USKOLLA, niin kuin Raamattu opettaa. Samaa asiaa tukee väärä opetus pyhästä Kasteesta. Kielletään vastoin selvää Jumalan Kasteessa USKON KAUTTA tapahtuva syntien anteeksiantamus.

        Ja paljon paljon muuta vääräoppisuutta löytyy lestadiolaisesta opetuksesta kautta linjan. Siis eri lestadiolaisryhmissä.

        oikea oppi tiedossasi ja erehtymättömyyden leima otsassasi. Onpa hyvä, että sentään löytyy edes yksi täydellisyyden kantava ihminen maan päältä.Anna osoitteesi julki, niin me erehtyväiset voisimme tulla luoksesi absoluuttista totuuttasi oppimaan.

      • Aameen
        uskis kirjoitti:

        väittänyt olevani vastaus pelastukseen? Olenko??

        Haluan kuulla enemmän nimenomaan USKOSTASI.

        Täällä on paljon puhuttu siitä, että syntiä ei saa tehdä tahallaan ja tarkoituksellisesti.

        Valitettavasti totuus on kuitenkin se, että jokainen meistä tekee miljoona syntiä päivässä tietämättä lainkaa tekevänsä syntiä. Muutama "hurskas" leikkii niin pyhää, että on jo pätevöitynyt elävien ja kulleiden tuomariksikin.

        Mutta kun seuraa näiden "hurskaiden" juttuja, niin käy ilmi etteivät he tunne lainkaan Jeesusta. He eivät tarvitse Vapahtajaa muuhun kun oman kunnian oman vanhurskautensa ja ylpeytensä takuumieheksi.

        Raamattu todistaa kuitenkin että Jeesus on tullut SYNTISIÄ PELASTAMAAN. "Terveet" eivät tarvitse parantajaa.

        Siinä kyllä riittää valvomista, nimenomaan Jeesuksen ristin juurella, ettei meistä tulisi niitä parantumattomasti terveitä, jotka halveksivat Jumalan rakkautta ja hänen lahjaksi tarjoamaansa armoa.

        Näistä paisuneista "terveistä", omavoimaisista kristityistä, on tullut tylyjä ja kamalia Jeesuksen pilkaajia, ja Jumalan lasten tuomitsijoita.

      • Aameen
        Synti on jotain muuta kirjoitti:

        Sinä olet Jumalan edessä syntinen ja kadotettu, vaikka et tekisi yhtään "kadottavaista syntiä".

        Minä tunnen tuon perinneopetuksen, joka on aivan Raamatun vastainen.
        Syntisyys on jotain muuta kuin tekemistä.

        Helppo se on oman siveyden voimalla vältellä "pikkuvarkauksia" ja kuvitella olevansa sen ansiosta pyhä ja pelastettu.

        Takuulla eivät pääse sisälle ne, jotka omiin tekoihinsa ja tekemisiinsä luottaen pyrkivät Jumalan valtakuntaan. Jeesus on ovi, muita ovia ei ole. Joka muualta pyrkii sisälle lammastarhaan, on VARAS JA RYÖVÄRI.

      • Aameen
        Totuuden perässä juokseva kirjoitti:

        oikea oppi tiedossasi ja erehtymättömyyden leima otsassasi. Onpa hyvä, että sentään löytyy edes yksi täydellisyyden kantava ihminen maan päältä.Anna osoitteesi julki, niin me erehtyväiset voisimme tulla luoksesi absoluuttista totuuttasi oppimaan.

        Muuta tietä ei ole taivaaseen, herra pilkkaaja.

        Muista että Jeesus on ainoa tie totuus ja elämä! Tee siis parannus ja usko evankeliumi, äläkä keskity Jumalan lasten ja Jumalan armon pilkkaamiseen.

      • vapaan tahdon
        Aameen kirjoitti:

        Vähän väliä saamme törmätä täällä siihen kysymykseen kenen tahto hallitsee syntiä.
        Joka päivä näytämme pysähtyneen samaan kysymykseen, onko ihmisellä VAPAA TAHTO, valita hyvän ja pahan välillä?

        Ja yllättävän moni on eksynyt oman vanhurskauden kalkkaan, kuvuttelemaan itsestään mahdottomia!!??

        Omavanhurskaus viettelee ihmisen kuvittelemaan hallitsevansa hyvän ja pahan, ja tällaisella konstilla vihollinen on saanut eksyttää syntisen POIS KRISTUKSESTA.

        Ettekö millään voi uskoa, vaikka hyvin itsekin tiedätte ja tunnette, ettei teistä ole synnin voittajaksi? Vai ettekö tunne itseänne?? Jotta voitee pelastua tarvitaan Jeesus Kristus.

        Usko Kristukseen pelastaa, eivät ihmisteot ja kuvitelmat omasta onnistumisesta kilvoituksessa.

        Näyttää siltä että moni ei ole sisäistänyt sitä, mita USKO KRISTUKSEEN on. Tätä sokeutta olen saanut hämmästellä täällä.

        merkitys?

        Kun Pyhä Henki muistuttaa, että tuo asia, minkä aiot sanoa tai kirjoittaa ei ole aivan totta. Sitä ei ole sopivaa tuoda julki. Onko tämä nyt sitten vääränlaista kilvoittelua, että kuuntelee tuota ääntä eikä toteuta vihollisen tarkoitusta tuoda asia väärässä valossa tai muuten valheellisesti esille?

        Vai tuleeko ajatella, että kun kuitenkin olen kokonaan syntinen, niin kyllä minä voin pöläyttää ilmoille tuon lähimmäistä loukkaavan ja väärän todistuksen antavan kommentin. Siitäpähän saa mokomakin omavanhurskas, ym., ym.

      • uskis
        Aameen kirjoitti:

        Haluan kuulla enemmän nimenomaan USKOSTASI.

        Täällä on paljon puhuttu siitä, että syntiä ei saa tehdä tahallaan ja tarkoituksellisesti.

        Valitettavasti totuus on kuitenkin se, että jokainen meistä tekee miljoona syntiä päivässä tietämättä lainkaa tekevänsä syntiä. Muutama "hurskas" leikkii niin pyhää, että on jo pätevöitynyt elävien ja kulleiden tuomariksikin.

        Mutta kun seuraa näiden "hurskaiden" juttuja, niin käy ilmi etteivät he tunne lainkaan Jeesusta. He eivät tarvitse Vapahtajaa muuhun kun oman kunnian oman vanhurskautensa ja ylpeytensä takuumieheksi.

        Raamattu todistaa kuitenkin että Jeesus on tullut SYNTISIÄ PELASTAMAAN. "Terveet" eivät tarvitse parantajaa.

        Siinä kyllä riittää valvomista, nimenomaan Jeesuksen ristin juurella, ettei meistä tulisi niitä parantumattomasti terveitä, jotka halveksivat Jumalan rakkautta ja hänen lahjaksi tarjoamaansa armoa.

        Näistä paisuneista "terveistä", omavoimaisista kristityistä, on tullut tylyjä ja kamalia Jeesuksen pilkaajia, ja Jumalan lasten tuomitsijoita.

        uskostani, jos joku viitsii lukea ;)

        Olen lapsesta asti kasvanut esikoisletadiolaisuuden piirissä. Joskus teini-iän kynnyksellä seuroja kuunnellessa koin yhtäkkiä olevani syntinen. Silloin minua kehotettiin nostamaan pääni ja katsomaan keskimmäiselle ristille. Se sai ilon aikaan sydämessäni ja lauloin sydämessäni kiitosta Herralle.

        Myöhemmin sitten iski päälle hirveä ahdistus ja epäilykset. Olen myöhemmin tajunnut, että ehkä silloin aloin tajuta jotakin totaalisesta syntiturmeluksestani. Etupäässä epäilykset liittyivät siihen, ettei minulla ole katumusta. Jonkin virren sanat viilsivät syvältä. En muista sanamuotoa tarkalleen, mutta siinä sanottiin, että se sydän on kivestä, joka ei murru Golgatalla. Tunsin olevani juuri sellainen kivisydän ja ajattelin, että minulla ei kerta kaikkiaan ole mitään asiaa Jeesuksen luokse.

        Pyristelin kauan vastaan, kunnes viimein tajusin että minulla oli tasan yksi vaihtoehto: uskoa Jeesukseen juuri sellaisena kuin olen, tai sitten mennä kadotukseen.

        Turvallinen luottamus Jeesukseen syntyi vähitellen ja tänäänkin koko uskoni lepää sen varassa, että Hän on tehnyt kaiken valmiiksi. Että Jumala katsoo yksin Häntä, eikä minun mustaa sydäntäni. Ja kun Jumala katsoo Poikaansa, hän näkee minut yhtä puhtaana. Oikeastaan uskossa on kysymys siitä, tarvitseeko ihminen Vapahtajaa, vai ottaako itse vastuun itsestään. Minä TARVITSEN, todella tarvitsen Vapahtajaa!!!!

        Silloin ajattelin, että uskoni muuttui jotenkin huonommaksi. Ja niin se muuttuikin - mutta samalla luottamus omaan itseen, ihmisiin, ihmisyhteisöihin ja kaikkeen ihmislähtöiseen väheni ja tilalle tuli luottamus Jeesukseen. Enää en luota omiin tunteisiini, enkä siihen mitä sydämeni sanoo, vaan Jeesukseen.

        Olen kuunnellut Radioraamattukoulun ohjelmia ja lukenut jonkin verran Lutheria. Nuo Radioraamattukoulun ohjelmat ovat avanneet koko Raamatun ihan uudella tavalla.

        Tässä nyt jota kuinkin lyhyesti uskostani. Jos haluat tietää lisää, kysy pois.

      • Aameen
        uskis kirjoitti:

        minulla EI ole synnitöntä tahtoa, enkä ole sellaista yrittänyt koskaan väittääkään.

        Minusta tuntuu että puhumme eri asioista. Sinä puhut ihmisen vanhusrkauttamisesta, minä JO VANHURSKAUTETUN ihmissen kutsumuksesta toteuttaa Jeesuksen lähetyskäskyä. Sitä Jumalan lapsi saa teotuttaa vapain ja iloisin sydämin, ilman helvetin pelkoa.

        En jaksa enää väitellä kanssasi. Tuomitsevat puheenvuorosi saavat minut susurlliseksi.

        Vapahtaja Jeesus Kristus vapahtaa tuomitun.

        JEESUKSESTA TULEE VOIMA VAELLUKSEEN, - USKON KAUTTA.

        Se ei tule käskyistä ja kielloista, "sinä et saa", "sinun täytyy".

        Puhumme aivan samasta asiasta. Minä puhun siitä, että Jumalan lapsena vaeltamiseen ei tule VOIMAA mistään muusta, kun ELÄMÄN PUUSTA, Jeesuksesta Kristuksesta. Rakkaus, ilo, rauha, jne..., ne ovt Hengen hedelmiä.

        Vanhurskauttaminen on koko uskon elämän perustus ja pohja, veli hyvä. Perustus ei ole erillinen osa rakennnusta, vai kuinka? Perustus on TÄRKEIN osa rakennusta, - ja sen pitää olla kalliolla, eikä hikalla.

        Mitä se kertoo sinusta, kun viestissäsi sanot minun puhuvan eri asiasta? Onko siis vanhurskauttaminen on eri asia kun: -lainaus- "... JO VANHURSKAUTETUN ihmissen kutsumuksesta toteuttaa Jeesuksen lähetyskäskyä."

        Sinulla näyttää vanhurskauttaminen olevan eri asia kun vanhurskaana eläminen, vai miten on?

      • Aameen
        vapaan tahdon kirjoitti:

        merkitys?

        Kun Pyhä Henki muistuttaa, että tuo asia, minkä aiot sanoa tai kirjoittaa ei ole aivan totta. Sitä ei ole sopivaa tuoda julki. Onko tämä nyt sitten vääränlaista kilvoittelua, että kuuntelee tuota ääntä eikä toteuta vihollisen tarkoitusta tuoda asia väärässä valossa tai muuten valheellisesti esille?

        Vai tuleeko ajatella, että kun kuitenkin olen kokonaan syntinen, niin kyllä minä voin pöläyttää ilmoille tuon lähimmäistä loukkaavan ja väärän todistuksen antavan kommentin. Siitäpähän saa mokomakin omavanhurskas, ym., ym.

        Viestisi on pääosin pahantahtoista tulkintaa ja oman ylpeytesi puolustelemista.

        Omavanhurskaudesta kun ei saisi mielestäsi saarnata parannusta, ja Jeesuksen pitäisi pysyä syntisen matkasauvan osassa. Tällainen oppi ei ole Jumalasta. Olet lakihenkinen kristitty, joka riiput Mooseksen laissa kiinni, - vielä vanhurskautettunakin! Kaltaisiasi on valitettavasti paljon liikkeessämme. Täysi-ik'set Kristityt ovat Kristuksessa vapaita, mutta lakihenkiset elävät vielä kasvattajaorjan alaisuudessa, josta veljemme Paavali opettaa meille hyvin kirkkaasti.

        Seuraavassa tekstissä näemme että UUSI liitto on erilainen liitto, kun se VANHA jonka Jumala teki Mooseksen kanssa, - jossa te syntikytät ja toisten syntipoliisit riiputte vieläkin kiinni.

        Hepr. 8:7   Sillä jos ensimmäinen liitto olisi ollut moitteeton, ei olisi etsitty sijaa toiselle.
        Hepr. 8:8   Sillä moittien heitä hän sanoo: "Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton,
        Hepr. 8:9   en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta. Sillä he eivät pysyneet minun liitossani, ja niin en minäkään heistä huolinut, sanoo Herra.
        Hepr. 8:10   Sillä tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa näiden päivien jälkeen, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän mieleensä, ja kirjoitan ne heidän sydämiinsä, ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.
        Hepr. 8:11   Ja silloin ei enää kukaan opeta kansalaistaan eikä veli veljeään sanoen: 'Tunne Herra'; sillä he kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut.
        Hepr. 8:12   Sillä minä annan anteeksi heidän vääryytensä enkä enää muista heidän syntejänsä."
        ------

        Jeesus tahtoo tulla sinunkin sydämesi Herraksi ja sinun Vapahtajaksesi. Ota vastaan Jeesus syntiesi sovittajana ja sinun vapahtajanasi, niin tulet vapaaksi Jumalan lapseksi, eikä tarvitse enää naukua toistenkaan syntien perään.

      • uskis
        Aameen kirjoitti:

        Vapahtaja Jeesus Kristus vapahtaa tuomitun.

        JEESUKSESTA TULEE VOIMA VAELLUKSEEN, - USKON KAUTTA.

        Se ei tule käskyistä ja kielloista, "sinä et saa", "sinun täytyy".

        Puhumme aivan samasta asiasta. Minä puhun siitä, että Jumalan lapsena vaeltamiseen ei tule VOIMAA mistään muusta, kun ELÄMÄN PUUSTA, Jeesuksesta Kristuksesta. Rakkaus, ilo, rauha, jne..., ne ovt Hengen hedelmiä.

        Vanhurskauttaminen on koko uskon elämän perustus ja pohja, veli hyvä. Perustus ei ole erillinen osa rakennnusta, vai kuinka? Perustus on TÄRKEIN osa rakennusta, - ja sen pitää olla kalliolla, eikä hikalla.

        Mitä se kertoo sinusta, kun viestissäsi sanot minun puhuvan eri asiasta? Onko siis vanhurskauttaminen on eri asia kun: -lainaus- "... JO VANHURSKAUTETUN ihmissen kutsumuksesta toteuttaa Jeesuksen lähetyskäskyä."

        Sinulla näyttää vanhurskauttaminen olevan eri asia kun vanhurskaana eläminen, vai miten on?

        selittää, mitä tarkoitan.

        Tulkitset heti viestini niin, että tarkoitan kristityn taistelun tapahtuvan "sinä et saa", tai "sinun täytyy" - hengessä.

        Kristitty siis joutuu taistelemaan eli valvomaan. Olemmeko tästä yhtä mieltä?

        Mitä tämä valvominen käytännössä on? Se on kiinnittymistä Kristukseen Jumalan sanan tutkimisen ja rukouksen kautta. Ei tarvitse taistella omalla voimalla, kun on Kristus kilpenä.

      • Aameen
        uskis kirjoitti:

        uskostani, jos joku viitsii lukea ;)

        Olen lapsesta asti kasvanut esikoisletadiolaisuuden piirissä. Joskus teini-iän kynnyksellä seuroja kuunnellessa koin yhtäkkiä olevani syntinen. Silloin minua kehotettiin nostamaan pääni ja katsomaan keskimmäiselle ristille. Se sai ilon aikaan sydämessäni ja lauloin sydämessäni kiitosta Herralle.

        Myöhemmin sitten iski päälle hirveä ahdistus ja epäilykset. Olen myöhemmin tajunnut, että ehkä silloin aloin tajuta jotakin totaalisesta syntiturmeluksestani. Etupäässä epäilykset liittyivät siihen, ettei minulla ole katumusta. Jonkin virren sanat viilsivät syvältä. En muista sanamuotoa tarkalleen, mutta siinä sanottiin, että se sydän on kivestä, joka ei murru Golgatalla. Tunsin olevani juuri sellainen kivisydän ja ajattelin, että minulla ei kerta kaikkiaan ole mitään asiaa Jeesuksen luokse.

        Pyristelin kauan vastaan, kunnes viimein tajusin että minulla oli tasan yksi vaihtoehto: uskoa Jeesukseen juuri sellaisena kuin olen, tai sitten mennä kadotukseen.

        Turvallinen luottamus Jeesukseen syntyi vähitellen ja tänäänkin koko uskoni lepää sen varassa, että Hän on tehnyt kaiken valmiiksi. Että Jumala katsoo yksin Häntä, eikä minun mustaa sydäntäni. Ja kun Jumala katsoo Poikaansa, hän näkee minut yhtä puhtaana. Oikeastaan uskossa on kysymys siitä, tarvitseeko ihminen Vapahtajaa, vai ottaako itse vastuun itsestään. Minä TARVITSEN, todella tarvitsen Vapahtajaa!!!!

        Silloin ajattelin, että uskoni muuttui jotenkin huonommaksi. Ja niin se muuttuikin - mutta samalla luottamus omaan itseen, ihmisiin, ihmisyhteisöihin ja kaikkeen ihmislähtöiseen väheni ja tilalle tuli luottamus Jeesukseen. Enää en luota omiin tunteisiini, enkä siihen mitä sydämeni sanoo, vaan Jeesukseen.

        Olen kuunnellut Radioraamattukoulun ohjelmia ja lukenut jonkin verran Lutheria. Nuo Radioraamattukoulun ohjelmat ovat avanneet koko Raamatun ihan uudella tavalla.

        Tässä nyt jota kuinkin lyhyesti uskostani. Jos haluat tietää lisää, kysy pois.

        Iloitkaa Herrassa. Hallelujaa, kiitos Jeesus.

        Olen kyllä havainnut monista kirjoituksistasi sen, että sinulla on usko Kristukseen.

        Puutuin vain tuohon "vapaa tahto"/"tahto" kysymykseen siitä syystä, ettet edelleenkään alkaisi etsimään - itsestäsi - voimaa myöskään elämän pyhitykseen. Jeesuksesta vuotaa voima Jumalan KAIKKEEN lapsen elämään. Jeesukselta tulee lahjana myöskin taito erottaa Kristuksen Henki muista vallitsevista hengistä.

      • pitää saarnata
        Aameen kirjoitti:

        Viestisi on pääosin pahantahtoista tulkintaa ja oman ylpeytesi puolustelemista.

        Omavanhurskaudesta kun ei saisi mielestäsi saarnata parannusta, ja Jeesuksen pitäisi pysyä syntisen matkasauvan osassa. Tällainen oppi ei ole Jumalasta. Olet lakihenkinen kristitty, joka riiput Mooseksen laissa kiinni, - vielä vanhurskautettunakin! Kaltaisiasi on valitettavasti paljon liikkeessämme. Täysi-ik'set Kristityt ovat Kristuksessa vapaita, mutta lakihenkiset elävät vielä kasvattajaorjan alaisuudessa, josta veljemme Paavali opettaa meille hyvin kirkkaasti.

        Seuraavassa tekstissä näemme että UUSI liitto on erilainen liitto, kun se VANHA jonka Jumala teki Mooseksen kanssa, - jossa te syntikytät ja toisten syntipoliisit riiputte vieläkin kiinni.

        Hepr. 8:7   Sillä jos ensimmäinen liitto olisi ollut moitteeton, ei olisi etsitty sijaa toiselle.
        Hepr. 8:8   Sillä moittien heitä hän sanoo: "Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton,
        Hepr. 8:9   en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta. Sillä he eivät pysyneet minun liitossani, ja niin en minäkään heistä huolinut, sanoo Herra.
        Hepr. 8:10   Sillä tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa näiden päivien jälkeen, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän mieleensä, ja kirjoitan ne heidän sydämiinsä, ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.
        Hepr. 8:11   Ja silloin ei enää kukaan opeta kansalaistaan eikä veli veljeään sanoen: 'Tunne Herra'; sillä he kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut.
        Hepr. 8:12   Sillä minä annan anteeksi heidän vääryytensä enkä enää muista heidän syntejänsä."
        ------

        Jeesus tahtoo tulla sinunkin sydämesi Herraksi ja sinun Vapahtajaksesi. Ota vastaan Jeesus syntiesi sovittajana ja sinun vapahtajanasi, niin tulet vapaaksi Jumalan lapseksi, eikä tarvitse enää naukua toistenkaan syntien perään.

        omasta vanhurskaudesta parannusta!

        Mutta miksi kiertelet tuota kysymystäni ja pidät sitä pahantahtoisena? Eikö valehtelemisesta ja väärän todistuksen antamisesta sitten saisi puhua?

        Toki omasta vanhurskaudesta ja ylpeydestäkin pitää, mutta eikö muista sitten saa mainitakaan kristityille?

      • uskis
        Aameen kirjoitti:

        Iloitkaa Herrassa. Hallelujaa, kiitos Jeesus.

        Olen kyllä havainnut monista kirjoituksistasi sen, että sinulla on usko Kristukseen.

        Puutuin vain tuohon "vapaa tahto"/"tahto" kysymykseen siitä syystä, ettet edelleenkään alkaisi etsimään - itsestäsi - voimaa myöskään elämän pyhitykseen. Jeesuksesta vuotaa voima Jumalan KAIKKEEN lapsen elämään. Jeesukselta tulee lahjana myöskin taito erottaa Kristuksen Henki muista vallitsevista hengistä.

        kehoituksen sanoista! Siunausta sinulle.

      • uskis
        uskis kirjoitti:

        kehoituksen sanoista! Siunausta sinulle.

        muistutuksen sanoista :) Tulee oltua aina vähän hätäinen ennen kuin painaa "lähetä"-nappulaa.

        Se on totta, että helposti alkaa etsiä voimaa itsestä, vaikka voima tulee yksin Kristuksesta Jeesuksesta.

      • Aameen
        uskis kirjoitti:

        selittää, mitä tarkoitan.

        Tulkitset heti viestini niin, että tarkoitan kristityn taistelun tapahtuvan "sinä et saa", tai "sinun täytyy" - hengessä.

        Kristitty siis joutuu taistelemaan eli valvomaan. Olemmeko tästä yhtä mieltä?

        Mitä tämä valvominen käytännössä on? Se on kiinnittymistä Kristukseen Jumalan sanan tutkimisen ja rukouksen kautta. Ei tarvitse taistella omalla voimalla, kun on Kristus kilpenä.

        .. saatanan sinkoamia tulisia nuolia vastaan.

        Vihollinen on pelottavan monikasvoinen. Erityisen vaarallinen hän on, lähestyessään kristittyä totuuden saarnaajana.

        Hän saattaa hyökätä voimallisesti jonkun tutun mutta lakihenkisen kristytyn suun kautta. Se kysyy rohkeutta sanoa tutuus myöskin tutuille ja rakkaille ihmisille.

        Jeesuksessa Kristuksessa on syntisten ainoa toivo. Sitä toivoa ei voi omanvanhurskauden perkele antaa. Silti moni uskova keukkuu hänen kelkassaan, ja saa paljon pahaa aikaan seurakunnan keskellä.

        Mitä pahaa?

        Hän johtaa ihmisiä POIS, USKOSTA KRISTUKSEEN.

        Hän johdattelee ihmisiä etsimään pelastusta jostakin muusta, kun Jeesuksesta Kristuksesta.

        Esimerkkinä vääristä pelastuksen teistä voisi mainita vaikkapa hartaiden ihmisten perinteet. Tai erityisen hartaiden ihmisten muodostamat, muista ihmisistä eristäytyneet yhteisöt, joiden todellinen perusta on tekojen "nuhteettomuus" Jumalan edessä, ja harras ahkera armon "kerjäläisenä" esiintyminen.

        Todellinen armonkerjäläinen ei pärjää ahkeruudella ja esiintymisellä, koska hän syntisenä ihmisenä tarvitsee kokonaisen Jumalan armon ja Kristuksen täydellisen vanhurskauden,
        ilman omia ansioitaan.

      • Aameen
        uskis kirjoitti:

        muistutuksen sanoista :) Tulee oltua aina vähän hätäinen ennen kuin painaa "lähetä"-nappulaa.

        Se on totta, että helposti alkaa etsiä voimaa itsestä, vaikka voima tulee yksin Kristuksesta Jeesuksesta.

        Ymmärrän sinua hyvin. Me olemme erehtyviä syntisiä ihmisiä. Mutta meillä jotka Jeesukseen uskomme on ARMO, jonka kautta me palvelemme elävää Jumalaa. Me katselemme sitä kirkkautta joka loistaa Kristuksen kasvoista.

        Siksi kehoitan sinua veli/sisar, rohkaise sydämesi uskomaan. Kaikki synnit ja viat on annettu anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

        Siksi saat katsoa itseäsi Kristuksen rakastavin silmin. Kristuksen rakkaus omakohtaisesti koettuna nostaa sydämeen sanomattoman suuren ilon ja vapauden, sekä ylistyshuudon Kristukselle. Hallelujaa kiitos sinulle Jeesus!!!

      • Aameen
        pitää saarnata kirjoitti:

        omasta vanhurskaudesta parannusta!

        Mutta miksi kiertelet tuota kysymystäni ja pidät sitä pahantahtoisena? Eikö valehtelemisesta ja väärän todistuksen antamisesta sitten saisi puhua?

        Toki omasta vanhurskaudesta ja ylpeydestäkin pitää, mutta eikö muista sitten saa mainitakaan kristityille?

        Jyristele pois vaan, sinä joka Siinain vuorella asut, jos sillä uskot pelastuvasi. :-))))

        Toivottavasti koittaa sinullekin se ihana päivä, että Kristus ilmestyy sinulle Vapahtajaksi ja sinun syntiesi sovittajaksi.

        Sen verran sanon, että se päivä ei tule ennen, kun sinustakin tulee SUURI syntinen. Kaikista SUURIN syntinen.

        Siivo- syntisille ja osa-syntisille ei loista se kirkkaus, joka loistaa Kristuksen kasvoista. Tämä on minun henkilökohtainen kokemukseni.

        Jeesus ei suostu osa-vapahtajaksi, eikä hän jakele osa-synninpäästöä, - kerjäämisen palkaksi.

        Kiitos Jeesus sinulle siitä että SINÄ tulit minun elämäni Herraksi ja minun Vapahtajakseni. Hallelujaa!!! Kirkasta Jeesus itsesi niille kaikille, jotka erilaisilla poluilla harhaillen etsivät tietä iankaikkiseen elämään.

      • Aameen
        pitää saarnata kirjoitti:

        omasta vanhurskaudesta parannusta!

        Mutta miksi kiertelet tuota kysymystäni ja pidät sitä pahantahtoisena? Eikö valehtelemisesta ja väärän todistuksen antamisesta sitten saisi puhua?

        Toki omasta vanhurskaudesta ja ylpeydestäkin pitää, mutta eikö muista sitten saa mainitakaan kristityille?

        Jokaiselle uudestisyntyneelle Jumalan lapselle, Pyhä Henki ilmoittaa synnit aivan henkilökohtaisesti.

        Sinunkin pitää tajuta se, että on synnin himoa ja orjuutta valvoa toisten synneissä. On syntiä nalkuttaa muille sellaisita synneistä, joissa itse elää vapaana synnin tekijänä.

        JUMALAN sana on meidän jokaisen tuomarimme, eivät suinkaan pelokkaat häpeävät kateelliset
        ja omahyväiset itsetyytyväiset ihmiset.

      • vain omista kiusauksistani
        Aameen kirjoitti:

        Jokaiselle uudestisyntyneelle Jumalan lapselle, Pyhä Henki ilmoittaa synnit aivan henkilökohtaisesti.

        Sinunkin pitää tajuta se, että on synnin himoa ja orjuutta valvoa toisten synneissä. On syntiä nalkuttaa muille sellaisita synneistä, joissa itse elää vapaana synnin tekijänä.

        JUMALAN sana on meidän jokaisen tuomarimme, eivät suinkaan pelokkaat häpeävät kateelliset
        ja omahyväiset itsetyytyväiset ihmiset.

        Olis niin houkuttelevaa vastata joihinkin viesteihin perin sopimattomalla tavalla.

        Olenkin sortunut siihen usein.

        Oikein hyvää pääsiäisviikkoa !

      • on tullut
        Aameen kirjoitti:

        Jyristele pois vaan, sinä joka Siinain vuorella asut, jos sillä uskot pelastuvasi. :-))))

        Toivottavasti koittaa sinullekin se ihana päivä, että Kristus ilmestyy sinulle Vapahtajaksi ja sinun syntiesi sovittajaksi.

        Sen verran sanon, että se päivä ei tule ennen, kun sinustakin tulee SUURI syntinen. Kaikista SUURIN syntinen.

        Siivo- syntisille ja osa-syntisille ei loista se kirkkaus, joka loistaa Kristuksen kasvoista. Tämä on minun henkilökohtainen kokemukseni.

        Jeesus ei suostu osa-vapahtajaksi, eikä hän jakele osa-synninpäästöä, - kerjäämisen palkaksi.

        Kiitos Jeesus sinulle siitä että SINÄ tulit minun elämäni Herraksi ja minun Vapahtajakseni. Hallelujaa!!! Kirkasta Jeesus itsesi niille kaikille, jotka erilaisilla poluilla harhaillen etsivät tietä iankaikkiseen elämään.

        SUURI syntinen,niin SUURI että ei kestä kuulla pienimmästäkään synnistä sanaakaan omalle kohdalle kun jo heti hermostuu...sinä olet kiukutteleva pikkulapsi,kasva jo aikuiseksi kohtaa todellisuus.

      • yx neuvo
        uskis kirjoitti:

        väittänyt olevani vastaus pelastukseen? Olenko??

        kanssa ei kannata lähteä väittelyyn mukaan siitä ei loppua tule...

      • teutatess
        uskis kirjoitti:

        Kyllä minustakin kristityn kutsumus on se, ettei hän eläisi lihan mukaan TIETEN TAHTOEN. Ja HUOM! nyt en puhu vanhurskauttamisesta! Sillä, miten hyvin olen onnistunut hillitsemään lihani haluja EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ PELASTUKSENI KANSSA.

        Ajattelen, että sillä on tekemistä sen kanssa, miten minua ympäröivät ihmiset voivat. Niin sielun kuin ruumiin puolesta. Itse haluaisin toteuttaa Jeesuksen lähetyskäskyä, että muutakin saisivat kokea sitä rakkautta mitä itse olen kokenut ja ennen kaikkea, että muutkin pelastuisivat! Siksi yritän taistella esim. katkeruutta ja pitkävihaisuutta vastaan, joka minussa asuu sitkeästi.

        En minä sitä tietenkään pois saa itsestäni koskaan - en niin kauan kuin maan päällä asun. Mutta jos alkaisin herkuttelemaan katkeruuden ja vihan tunteilla ja pitäisin niitä oikeutettuina ja kohtelisin lähimmäisiäni sen mukaisestsai, luulen että se myrkyttäisi paitsi itseäni, myös minua ympäröiviä ihmisiä. Ja on myrkyttänytkin. Oman hyvinvointini ja minua ympäröivien ihmisten hyvinvoinnin takia tastelen näitä tunteita vastaan, en siksi että haluaisin sillä miellyttää Jumalaa. Jumalaa kun miellyttää vain täydellinen, ja minun paraskin tekoni jää aina vajaaksi. Siksi on vain yksi, joka kelpaa Jumalalle, Jeesus Kristus. Häneen turvautumalla minäkin olen yhtä pyhä ja puhdas kuin Hän! Kiitos Jeesus!

        Uskon samallatavalla kun sinä .

      • Tottako
        uskis kirjoitti:

        uskostani, jos joku viitsii lukea ;)

        Olen lapsesta asti kasvanut esikoisletadiolaisuuden piirissä. Joskus teini-iän kynnyksellä seuroja kuunnellessa koin yhtäkkiä olevani syntinen. Silloin minua kehotettiin nostamaan pääni ja katsomaan keskimmäiselle ristille. Se sai ilon aikaan sydämessäni ja lauloin sydämessäni kiitosta Herralle.

        Myöhemmin sitten iski päälle hirveä ahdistus ja epäilykset. Olen myöhemmin tajunnut, että ehkä silloin aloin tajuta jotakin totaalisesta syntiturmeluksestani. Etupäässä epäilykset liittyivät siihen, ettei minulla ole katumusta. Jonkin virren sanat viilsivät syvältä. En muista sanamuotoa tarkalleen, mutta siinä sanottiin, että se sydän on kivestä, joka ei murru Golgatalla. Tunsin olevani juuri sellainen kivisydän ja ajattelin, että minulla ei kerta kaikkiaan ole mitään asiaa Jeesuksen luokse.

        Pyristelin kauan vastaan, kunnes viimein tajusin että minulla oli tasan yksi vaihtoehto: uskoa Jeesukseen juuri sellaisena kuin olen, tai sitten mennä kadotukseen.

        Turvallinen luottamus Jeesukseen syntyi vähitellen ja tänäänkin koko uskoni lepää sen varassa, että Hän on tehnyt kaiken valmiiksi. Että Jumala katsoo yksin Häntä, eikä minun mustaa sydäntäni. Ja kun Jumala katsoo Poikaansa, hän näkee minut yhtä puhtaana. Oikeastaan uskossa on kysymys siitä, tarvitseeko ihminen Vapahtajaa, vai ottaako itse vastuun itsestään. Minä TARVITSEN, todella tarvitsen Vapahtajaa!!!!

        Silloin ajattelin, että uskoni muuttui jotenkin huonommaksi. Ja niin se muuttuikin - mutta samalla luottamus omaan itseen, ihmisiin, ihmisyhteisöihin ja kaikkeen ihmislähtöiseen väheni ja tilalle tuli luottamus Jeesukseen. Enää en luota omiin tunteisiini, enkä siihen mitä sydämeni sanoo, vaan Jeesukseen.

        Olen kuunnellut Radioraamattukoulun ohjelmia ja lukenut jonkin verran Lutheria. Nuo Radioraamattukoulun ohjelmat ovat avanneet koko Raamatun ihan uudella tavalla.

        Tässä nyt jota kuinkin lyhyesti uskostani. Jos haluat tietää lisää, kysy pois.

        Silloin ajattelin, että uskoni muuttui jotenkin huonommaksi. Ja niin se muuttuikin - mutta samalla luottamus omaan itseen, ihmisiin, ihmisyhteisöihin ja kaikkeen ihmislähtöiseen väheni ja tilalle tuli luottamus Jeesukseen. Enää en luota omiin tunteisiini, enkä siihen mitä sydämeni sanoo, vaan Jeesukseen.

        Taitaa olla kaarneenpoikien ja Abin veljiä, hehän eivät tarvitse seurakuntaa. Näistä Lestadius sanoo saarnassaan heidän olevan surkuteltavinpia.

      • kaarneenpoikkii
        Tottako kirjoitti:

        Silloin ajattelin, että uskoni muuttui jotenkin huonommaksi. Ja niin se muuttuikin - mutta samalla luottamus omaan itseen, ihmisiin, ihmisyhteisöihin ja kaikkeen ihmislähtöiseen väheni ja tilalle tuli luottamus Jeesukseen. Enää en luota omiin tunteisiini, enkä siihen mitä sydämeni sanoo, vaan Jeesukseen.

        Taitaa olla kaarneenpoikien ja Abin veljiä, hehän eivät tarvitse seurakuntaa. Näistä Lestadius sanoo saarnassaan heidän olevan surkuteltavinpia.

        jotka kilpailee kuka on SUURIN taivaanvaltakunnassa...pahasti tulevat pettymään kun todellisuus koittaa.

      • ihmeellinen .
        kaarneenpoikkii kirjoitti:

        jotka kilpailee kuka on SUURIN taivaanvaltakunnassa...pahasti tulevat pettymään kun todellisuus koittaa.

        Kuningas Josian aikana ei tulla tarvitsemaan kaarneita. Se on varmaa.

      • samanmielinen
        Tottako kirjoitti:

        Silloin ajattelin, että uskoni muuttui jotenkin huonommaksi. Ja niin se muuttuikin - mutta samalla luottamus omaan itseen, ihmisiin, ihmisyhteisöihin ja kaikkeen ihmislähtöiseen väheni ja tilalle tuli luottamus Jeesukseen. Enää en luota omiin tunteisiini, enkä siihen mitä sydämeni sanoo, vaan Jeesukseen.

        Taitaa olla kaarneenpoikien ja Abin veljiä, hehän eivät tarvitse seurakuntaa. Näistä Lestadius sanoo saarnassaan heidän olevan surkuteltavinpia.

        nimittäin se, ettei luterilaisen kirkon jäsen, joka kuuntelee luterilaista pappia tarvitse muka seurakuntaa? Ja jos tämä luterilainen pappi selittää Raamattua ja kirkastaa siinä Raamatun totuutta, onko kuuntelija seurakunnan ja Jumalan sanan halveksija?

        Käsittääkseni lestadiolaiset ovat luterilaisia kuten oli myöskin rovasti Laestadius.

      • mitä kirjoittelet!
        yx neuvo kirjoitti:

        kanssa ei kannata lähteä väittelyyn mukaan siitä ei loppua tule...

        Nimittely ei ole kaunista ensiksikään ja toiseksi on peräti inhottavaa halveksia ihmisiä heidän sairauksiensa takia.

        Toivottavasti et tarkoittanut mitä sanoit!

      • Aameen
        Tottako kirjoitti:

        Silloin ajattelin, että uskoni muuttui jotenkin huonommaksi. Ja niin se muuttuikin - mutta samalla luottamus omaan itseen, ihmisiin, ihmisyhteisöihin ja kaikkeen ihmislähtöiseen väheni ja tilalle tuli luottamus Jeesukseen. Enää en luota omiin tunteisiini, enkä siihen mitä sydämeni sanoo, vaan Jeesukseen.

        Taitaa olla kaarneenpoikien ja Abin veljiä, hehän eivät tarvitse seurakuntaa. Näistä Lestadius sanoo saarnassaan heidän olevan surkuteltavinpia.

        Täysin perättömiä kirjoituksia!

        Olet saatanan uskollinen aputyömies, työntämässä pois Jeesuksesta Kristuksesta ja hänen seurakunnastaan, ja siksi sinun tiesi on vaivaan vievä, ellei parannusta tule.

        Miksi Jumalan armo ja syntiesi anteeksiantamus ei tavoita sinua? Voitko vastata rehellisesti?

        Nimittäin noin törkeät valheet julkisilla palstoilla eivät mene ilman Jumalan tuomiota.
        Sinua ei ole nimittäin asetettu Jumalan lasten tuomariksi, mutta tällä teollasi sinä tuomitsit itsesi nyt?

      • Aameen
        vain omista kiusauksistani kirjoitti:

        Olis niin houkuttelevaa vastata joihinkin viesteihin perin sopimattomalla tavalla.

        Olenkin sortunut siihen usein.

        Oikein hyvää pääsiäisviikkoa !

        Sinun olisi parempi olla enää pois selittelemättä omia syntejäsi. Jää aina vain pahempi maku sinun kirjoituksistasi. Kyttänä ja asiattomana arvostelijana sinä olet toiminut täällä muille paitsi itsellesi, eikö se olisi nyt jo hyvä tunnustaa koska se on näin!!

        Vie sinäkin suuret syntisi Jeesuksen ristin juurelle, ja ano KAIKKIEN syntiesi anteeksiantamusta. Rukoile että saisit Jeesukselta uskon Jumalan antamiin armolupauksiin joka ei horju koettelemuksissa.

      • Aameen
        on tullut kirjoitti:

        SUURI syntinen,niin SUURI että ei kestä kuulla pienimmästäkään synnistä sanaakaan omalle kohdalle kun jo heti hermostuu...sinä olet kiukutteleva pikkulapsi,kasva jo aikuiseksi kohtaa todellisuus.

        ... kokosyntinen ihminen.

        Jumala on minut armahtanut ja HÄN on lahjoittanut minulle vanhurskautensa. Olen Jeesuksessa Kristuksessa vanhurskas pyhä ja puhdas. Jumalalle ei vähempi riitäkään. Sinulle ei näytä riittävän Kristuksen vanhurskauskaan, kuinkahan sinun lopulta käy jos ei Jumalan armo ala kelpaamaan sinulle? Herää nyt hyvä ihminen jo tajiuamaan se, ettei sinustakaan ole lain täyttäjäksi.

        Miksi sinä vuodesta toiseen epäilet julkisesti internetissä, ettei Pyhä Henki ilmoita minulle MINUN syntejäni? Eikö sinua kiinnosta päästä taivaaseen, niin että tekisitkin parannusta omista synneistäsi. Ja ottaisit Jumalan armon vastaan USKOLLA.

        Kyllä Pyhä Henki ilmoittaa minulle tuhansista synneitä joka päivä, mutta Jumala on kirkastanut minulle Kristuksen, hän on minun vanhurskauteni. Hallelujaa kiitos Jeesus!

        Rukoile Kristusta kirkastamaan sinulle itsensä, silloin ei tarvitse riippua toisten synneissä, eikä omissaankaan, vaan saa iloita Jumalan armosta ja anteeksiantamuksesta joka hetki.

        Nyt on tilanne se, että riiput kiinni toisten synneissä. Onhan se tavattoman törkeätä touhua sinun uhrejasi kohtaan!

        Voisimmeko nyt sopia tässä että mikä on anteeksi annettu se on iankaikkisella unhoituksella anteeksi annettu. Jeesuksen veri puhdistaa kaikista synneistä.

        Mutta oma vanhurskaus ei ketään pelasta, siksi siitä saarnataan joka päivä parannusta, - säästelemättä.

      • Aameen
        yx neuvo kirjoitti:

        kanssa ei kannata lähteä väittelyyn mukaan siitä ei loppua tule...

        Mene mielenterveystoimistoon apua saamaan.

      • teutatess
        samanmielinen kirjoitti:

        mutta millä tavoin määritellään tuo katumus? Milloin sitä on tarpeeksi? Milloin se on oikeaa? Onko se tarpeeksi syvää?

        Olen kuullut myös sanottavan, että katumus on armon ehto.

        Sitä en voi ymmärtää! Mikä on armo, jolla on ehtoja? Eikö Jeesus Kristus kuollut kaksituhatta vuotta sitten? Eikö se lunastustyö ole riittävä minullekin? Eikö se ole LAHJA, jonka saan ottamalla sen vastaan?

        Ymmärrän sen, että minussa on täytynyt herätä tieto siitä, että olen läpikotaisin syntinen. Eihän muuten millään armolla olisi tietysti merkitystäkään! Miksi sitä tarvitsisin, miksi sitä kyselisin, miksi turvautuisin Jeesukseen Kristukseen?

        Katua voin asioita, joilla ei ole mitään tekemistä koko uskonasian kanssa. Katumukseni voi olla syvää ja kaikenkattavaa (kuten Juudas Iskariotilla), voin jopa tunnustaa syntini ja myöntää tehneeni väärin (kuten Juudas Iskariot) eikä minulla ole yhtään mitään muuta kuin epätoivo ja kuolema edessäni, kuten Luther sanoo (omasta kokemuksestaan myös).

        Mutta en saakaan katsella itseäni, vaan tuota Rauhan Ruhtinasta, joka on tehnyt kaiken puolestani! Ei Jeesus asettanut mitään ehtoja ensimmäisille ehtoollisvierailleen - hän itse pesi näiden jalat kyllä.

        Minusta tuo Laestadiuksen saarna oli kummallinen ja vaativa eikä mitenkään rohkaise ketään, vaikka hän sitä lopussa yrittääkin - aina on sama vaatimus, että JOTAIN sieltä omasta itsestä on esiin tongittava ja myös esille tuotava!

        Täytyy muistaa , että LLL. valmisteli päivä JUMALANPALVELUKSEEN eri saarnan kuin kristyille, se on jumalattomille , sitten ilta saarna oli kristityille . Tästä johtuu em. seikka että se tuntuu kuin vielä pitäisi tonkia jotain, se taas johtuu siitä että halutaan luettaa, niitä saarnoja jo parannuksen tehneille kristityille .

        Siis saarnaaja haluaa, en minäkään usko että seurakunta näin haluaa . Tämä sama asia toistuu, vielä pahemmin kun lapin miehet täällä käyvät ja luettaa itselleen , jyrkkiä LLL. saarnoja ja puhuvat siitä samasta , ei puhettakaan , että me olemme parannuksen tehneitä kristittyjä . Vaan suureen ääneen HERÄTYSTÄ VAIKKA OLEMME HERÄNNEITÄ JO .

        HEILLÄ EI TAIDA OLLA SANAA ARMO.

        Olet ymmärtänyt uskon ihan oikein, voin vakuuttaa sen sinulle, oikeassa on myös se seikka, ettei Jeesuskaan asettanut ehtoja ensimmäisille ehtoollisvieraille .

        JUMALAKAAN ei aseta ehtoja . Vain vihaa syntiä kohtaan , ei kristittyä kohtaan , koska jalkojen peso riittää uskovaiselle , usko nyt kaikki synnit on anteeksi annettu -33 pp Golgatalla ja maailman loppuun asti , se meidän tulee uskoa .

      • neuvonantaja täälä
        Aameen kirjoitti:

        Täysin perättömiä kirjoituksia!

        Olet saatanan uskollinen aputyömies, työntämässä pois Jeesuksesta Kristuksesta ja hänen seurakunnastaan, ja siksi sinun tiesi on vaivaan vievä, ellei parannusta tule.

        Miksi Jumalan armo ja syntiesi anteeksiantamus ei tavoita sinua? Voitko vastata rehellisesti?

        Nimittäin noin törkeät valheet julkisilla palstoilla eivät mene ilman Jumalan tuomiota.
        Sinua ei ole nimittäin asetettu Jumalan lasten tuomariksi, mutta tällä teollasi sinä tuomitsit itsesi nyt?

        peilineteen mars ja suu kiinni!

      • sattui taas
        Aameen kirjoitti:

        Sinun olisi parempi olla enää pois selittelemättä omia syntejäsi. Jää aina vain pahempi maku sinun kirjoituksistasi. Kyttänä ja asiattomana arvostelijana sinä olet toiminut täällä muille paitsi itsellesi, eikö se olisi nyt jo hyvä tunnustaa koska se on näin!!

        Vie sinäkin suuret syntisi Jeesuksen ristin juurelle, ja ano KAIKKIEN syntiesi anteeksiantamusta. Rukoile että saisit Jeesukselta uskon Jumalan antamiin armolupauksiin joka ei horju koettelemuksissa.

        niin, että projisoit kirjoituksiani omiin tunteisiisi ja koit, että olisin kirjoittanut juuri sinulle.

        Kyllä minua harmittaa ja kaduttaa usein oma impulssiivisuuteni ja tapani vastata joskus hyvin terävästi ja ilkeästikin toisille. Tunnen, että se on syntiä.

        Ei minullakaan ole muuta mahdollisuutta, kun luottaa anteeksiantamuksen armoon niin tässä, kuin muissakin synneissäni.

        Ahkeroin kuitenkin hillitä itseäni, etten kirjoittaisi sopimattomasti.

        Hyvää pääsiäistä!

        "Näin syntisenä, Herra, mun täytyy vaeltaa..."

      • teutatess
        vihne kirjoitti:

        Olen ollut läsnä, kun tuosta saarnasta on keskusteltu parikin eri kertaa.

        Eräs ajatus oli senkaltainen, että uudenheräyksen ihmiset olisivat päässeet käsittelemään näitä saarnakarttoja ja sieltä olisi tullut tuo lausahdus.

        Sitten on ollut toinen ajatus.
        Tämä ajatus liittuu Matt 5. kohtaan: Autuaita ovat rauhantekijät...

        Meille ei kai ole kovin vierasta sellainen uskonharjoitus, että vieraillaan pöytäin takana ahkerasti, mutta säännöllisesti kierretään sellainen henkilö, jonka kanssa pitäisi rakentaa rauhaa.

        Joo tai sellaisia, jotka lähtevät lappiin . Tekemään tätä samaa , ja syntikumppanit ovat täällä Etelässä .

      • ????
        teutatess kirjoitti:

        Täytyy muistaa , että LLL. valmisteli päivä JUMALANPALVELUKSEEN eri saarnan kuin kristyille, se on jumalattomille , sitten ilta saarna oli kristityille . Tästä johtuu em. seikka että se tuntuu kuin vielä pitäisi tonkia jotain, se taas johtuu siitä että halutaan luettaa, niitä saarnoja jo parannuksen tehneille kristityille .

        Siis saarnaaja haluaa, en minäkään usko että seurakunta näin haluaa . Tämä sama asia toistuu, vielä pahemmin kun lapin miehet täällä käyvät ja luettaa itselleen , jyrkkiä LLL. saarnoja ja puhuvat siitä samasta , ei puhettakaan , että me olemme parannuksen tehneitä kristittyjä . Vaan suureen ääneen HERÄTYSTÄ VAIKKA OLEMME HERÄNNEITÄ JO .

        HEILLÄ EI TAIDA OLLA SANAA ARMO.

        Olet ymmärtänyt uskon ihan oikein, voin vakuuttaa sen sinulle, oikeassa on myös se seikka, ettei Jeesuskaan asettanut ehtoja ensimmäisille ehtoollisvieraille .

        JUMALAKAAN ei aseta ehtoja . Vain vihaa syntiä kohtaan , ei kristittyä kohtaan , koska jalkojen peso riittää uskovaiselle , usko nyt kaikki synnit on anteeksi annettu -33 pp Golgatalla ja maailman loppuun asti , se meidän tulee uskoa .

        Eihän se nyt sentään niin ollut, että Jumalattomat olisivat kokoontuneet päiväjumalanpalveluksiin??!!
        Kamalaa puhetta!

        Miksi sinulla on noin jyrkkä asenne?
        Ihmeellisiä mysteerioita ja satujuttuja elää yhä Lestadiuksen ajoilta. Tietämättömyys tosiasioista suorastaan huutaa, niin että mikään totuuden siemen ei tahdo sen huudon ylitse kuulua. Kyllä totuus on se että lestadiolaiset ovat vain promillen tuhannesosia kristikunnan uskovien määrästä, jos sitäkään. Tämä siksi että edes hieman pysyttäisiin totuudessa.

        Ihmisinä meidän on pidättäydyttävä Jumalan valtakunnan rajojen määrittelemisestä kokonaan.
        Se ei ole ollenkaan ihmisen tehtävä. Tämä synti on ehkä pahin niistä synneistä missä lestadiolaisuus rypee edelleen, ja syvällä.

      • samanmielinen
        ???? kirjoitti:

        Eihän se nyt sentään niin ollut, että Jumalattomat olisivat kokoontuneet päiväjumalanpalveluksiin??!!
        Kamalaa puhetta!

        Miksi sinulla on noin jyrkkä asenne?
        Ihmeellisiä mysteerioita ja satujuttuja elää yhä Lestadiuksen ajoilta. Tietämättömyys tosiasioista suorastaan huutaa, niin että mikään totuuden siemen ei tahdo sen huudon ylitse kuulua. Kyllä totuus on se että lestadiolaiset ovat vain promillen tuhannesosia kristikunnan uskovien määrästä, jos sitäkään. Tämä siksi että edes hieman pysyttäisiin totuudessa.

        Ihmisinä meidän on pidättäydyttävä Jumalan valtakunnan rajojen määrittelemisestä kokonaan.
        Se ei ole ollenkaan ihmisen tehtävä. Tämä synti on ehkä pahin niistä synneistä missä lestadiolaisuus rypee edelleen, ja syvällä.

        teutatekselle vastauksesta!

        Toiseksi tiedän kyllä, että Laestadiuksen aikana pidettiin kaksi jumalanpalvelusta, koska ihmiset häiriintyivät heränneitten liikutuksista - illalla alettiin pitää sovun säilyttämiseksi (niin luulisin?) toinen jumalanpalvelus, jonka saarnat siis on kirjoitettu heränneille. Päiväjumalanpalvelus oli kaikelle kirkkokansalle tarkoitettu. Mainitsemani saarna oli "ehtoosaarna" ja lainattu kappale osoitettu juuri heränneille (kristityille?).

        En usko, että tässä on kysymyksessä teutateksen jyrkkä asenne - sanavalinta oli vähän huono kyllä.

        Minä uskon, että Jeesuksen Kristuksen kirkon rajat ovat näkymättömät ja sen kirkon Herra itse tietää kyllä, ketkä ovat hänen omiaan.

      • samanmielinen
        samanmielinen kirjoitti:

        teutatekselle vastauksesta!

        Toiseksi tiedän kyllä, että Laestadiuksen aikana pidettiin kaksi jumalanpalvelusta, koska ihmiset häiriintyivät heränneitten liikutuksista - illalla alettiin pitää sovun säilyttämiseksi (niin luulisin?) toinen jumalanpalvelus, jonka saarnat siis on kirjoitettu heränneille. Päiväjumalanpalvelus oli kaikelle kirkkokansalle tarkoitettu. Mainitsemani saarna oli "ehtoosaarna" ja lainattu kappale osoitettu juuri heränneille (kristityille?).

        En usko, että tässä on kysymyksessä teutateksen jyrkkä asenne - sanavalinta oli vähän huono kyllä.

        Minä uskon, että Jeesuksen Kristuksen kirkon rajat ovat näkymättömät ja sen kirkon Herra itse tietää kyllä, ketkä ovat hänen omiaan.

        mielessä teutatess on oikeassa puhuessaan jumalattomista kirkkovieraista, että tuohon aikaan oli kaikkien käytävä kirkossa halusivat he sitä tai eivät - eiköhän siellä ollut paljon sellaisia kirkkovieraita, joilla ei ollut mitään kysymystä koko asiassa. Ja olihan kirkkokansa vajonnut aika syvälle silloin, niin että herätystyö oli välttämätöntä.

        Nykyään kirkoissa istuvat tulevat sinne vapaaehtoisesti. Eiköhän se ole vähän eri asia?

      • samanmielinen
        on sitä kirjoitti:

        että synti alkaa tulemaan vaivaksi. Synnistä nauttiva ihminen ei ole katuvainen.

        katuminen sinänsä ei ole merkki mistään. Voinhan katua jotakin asiaa (syntiä?) ja silti nauttia jostakin synnistä! Tarkoitan, että katua voi muitakin asioita kuin syntejä!

        Ja mitä järkeä on katua esimerkiksi tätä loputonta syntiturmelusta? Enhän voi sille yhtään mitään! Se on minussa ja pysyy niin kauan kuin elän. Minusta on eri asia KATUA ja sitten TUNTEA tai TIETÄÄ se, että olen täysin syntinen ja kadotuksen oma ilman Jeesuksen tekemää sovitustyötä!

        Eikö tässä ole se suuri ihmeellisyys ja lahja, eikö juuri tämä paljasta Isän sydämen pohjattoman rakkauden, että Hän on tullut ihmiseksi pelastaakseen meidät! Saan sen lahjan ottaa vastaan ilman mitään omia ansioitani, ilman mitään vastalahjaa, minä vain uskon sen ja se on minun!

        Jos sanotaan, että "katumus on armon ehto", minä vien katumukseni Hänelle ja saan sitten paluupostissa armon. En tarkoita sitä, ettei voi tai yleensä tarvitse katua, mutta ei se mikään ehto ole! Ja toki pitääkin katua pahoja tekojaan ja laiminlyöntejään ja niitä pyytää anteeksi, mutta sitähän tehdään kaikissa uskonnoissa! Eikä siinä välttämättä ole mitään uskonnollista edes!

      • Aameen
        sattui taas kirjoitti:

        niin, että projisoit kirjoituksiani omiin tunteisiisi ja koit, että olisin kirjoittanut juuri sinulle.

        Kyllä minua harmittaa ja kaduttaa usein oma impulssiivisuuteni ja tapani vastata joskus hyvin terävästi ja ilkeästikin toisille. Tunnen, että se on syntiä.

        Ei minullakaan ole muuta mahdollisuutta, kun luottaa anteeksiantamuksen armoon niin tässä, kuin muissakin synneissäni.

        Ahkeroin kuitenkin hillitä itseäni, etten kirjoittaisi sopimattomasti.

        Hyvää pääsiäistä!

        "Näin syntisenä, Herra, mun täytyy vaeltaa..."

        Älä todellakaan yritä selittää pois sitä minkä teit. Olet tehnyt tätä samaa jo hyvin pitkään.

        Tyylisi hyökätä etusormi pystyssä Jeesuksen verellä puhtaaksi pestyjen Jumalan lasten kimppuun, on halveksittavaa kieroilua. Se on piilotettua ylpeyttä ja itsekehua jonka kaltaista en ole usein havainnut.

        Keskity jatkossa siihen mitä sinulla ITSELLÄSI on, ja usko Kristuksen tähden KAIKKI suuret syntisi anteeksi. Siitä se lähtee tie jolla anteeksianto on mahdollista myöskin toisille, - heidän synneistään.

        Kyllä armahdettu syntinen armahtaa toisiakin ja MIELELLÄÄN, se on nähty.

        Mutta lain alla elävä pingoittelija, joka lepyttelee vihaista Jumalaa töin ja toimin, on jatkuvasti etusormi pystyssä, vahtaamassa mitä toiset tekevät, ja vertaamassa itseään toisiin.

        Pluffisi ei mene lävitse. kiitos kuitenkin tarjouksesta, mutta Jeesus on minun Herrani ja Vapahtajani.

        Mene vihdoinkin itseesi ja totea totuus: Olet itse kokosyntinen ihminen, joka ei ilman Jumalan armoa pelastu.

        Ja armahdettu armahtaa toisiakin. Hän näkee maailman ihmiset aivan uusin silmin, Kristuksen silmin. Aamen!

        Hallelujaa kiitos Jeesus sinun armostasi, rakkaudestasi ja anteeksiantamuksestasi. Johdata ihmisiä tuntemaan sinut, henkilökohtaisena Vapahtajanaan.

      • Aameen
        Aameen kirjoitti:

        Täysin perättömiä kirjoituksia!

        Olet saatanan uskollinen aputyömies, työntämässä pois Jeesuksesta Kristuksesta ja hänen seurakunnastaan, ja siksi sinun tiesi on vaivaan vievä, ellei parannusta tule.

        Miksi Jumalan armo ja syntiesi anteeksiantamus ei tavoita sinua? Voitko vastata rehellisesti?

        Nimittäin noin törkeät valheet julkisilla palstoilla eivät mene ilman Jumalan tuomiota.
        Sinua ei ole nimittäin asetettu Jumalan lasten tuomariksi, mutta tällä teollasi sinä tuomitsit itsesi nyt?

        Näitä "parhaita kristittyjä" riittää joka lähtöön. Heidän ilkeydellään ei ole mitään rajoja, hengellinen viha Jeesuksen lunastamia Jumalan lapsia kohtaan on julmaa.

        Väärä hengellisyys jota lestadiolaisuuden sisällä näkyy olevan hämmästyttävän paljon, on paljon julmempaa Jeesuksen verellä puhtaaksi pestyjä Jumalan lapsia kohtaan, kun konsanaan niin sanotut tavalliset ihmiset ovat.

      • ????
        samanmielinen kirjoitti:

        mielessä teutatess on oikeassa puhuessaan jumalattomista kirkkovieraista, että tuohon aikaan oli kaikkien käytävä kirkossa halusivat he sitä tai eivät - eiköhän siellä ollut paljon sellaisia kirkkovieraita, joilla ei ollut mitään kysymystä koko asiassa. Ja olihan kirkkokansa vajonnut aika syvälle silloin, niin että herätystyö oli välttämätöntä.

        Nykyään kirkoissa istuvat tulevat sinne vapaaehtoisesti. Eiköhän se ole vähän eri asia?

        Eivät päiväjumalanpalvelukset olleet PELKÄSTÄÄN jumalattomia varten.

        Jos kirkossa on joku jumalaton kuulija, niin eikö hän silloin ole parhaassa mahdollisessa paikassa. Kristuksen käskyn mukaisesti pitäisi saarnata KAIKILLE pelastavaa evankeliumia HÄNESTÄ!!! NIIN KIRKOISSA, KUIN TEILLÄ JA AITOVIERILLÄKIN.

        Vihaan uskovissa eniten juuri halveksivaa ja ylimielistä asennetta ja puheita uskosta osattomia kohtaan. Jeesus on tullut syntisiä pelastamaan, ei tuomitsemaan, koska ilman Kristusta olemme kaikki kuolemaan tuomittuja jo valmiiksi.

      • vastauksesta
        Aameen kirjoitti:

        Älä todellakaan yritä selittää pois sitä minkä teit. Olet tehnyt tätä samaa jo hyvin pitkään.

        Tyylisi hyökätä etusormi pystyssä Jeesuksen verellä puhtaaksi pestyjen Jumalan lasten kimppuun, on halveksittavaa kieroilua. Se on piilotettua ylpeyttä ja itsekehua jonka kaltaista en ole usein havainnut.

        Keskity jatkossa siihen mitä sinulla ITSELLÄSI on, ja usko Kristuksen tähden KAIKKI suuret syntisi anteeksi. Siitä se lähtee tie jolla anteeksianto on mahdollista myöskin toisille, - heidän synneistään.

        Kyllä armahdettu syntinen armahtaa toisiakin ja MIELELLÄÄN, se on nähty.

        Mutta lain alla elävä pingoittelija, joka lepyttelee vihaista Jumalaa töin ja toimin, on jatkuvasti etusormi pystyssä, vahtaamassa mitä toiset tekevät, ja vertaamassa itseään toisiin.

        Pluffisi ei mene lävitse. kiitos kuitenkin tarjouksesta, mutta Jeesus on minun Herrani ja Vapahtajani.

        Mene vihdoinkin itseesi ja totea totuus: Olet itse kokosyntinen ihminen, joka ei ilman Jumalan armoa pelastu.

        Ja armahdettu armahtaa toisiakin. Hän näkee maailman ihmiset aivan uusin silmin, Kristuksen silmin. Aamen!

        Hallelujaa kiitos Jeesus sinun armostasi, rakkaudestasi ja anteeksiantamuksestasi. Johdata ihmisiä tuntemaan sinut, henkilökohtaisena Vapahtajanaan.

        :((

        Hyvää Pääsiäistä! Pyydän anteeksiantavaa mieltä!
        Hiljennytään vain pääsiäisen viettoon ja kuunnellaan Kevätesikoita!

      • valhetelko rovastista
        samanmielinen kirjoitti:

        nimittäin se, ettei luterilaisen kirkon jäsen, joka kuuntelee luterilaista pappia tarvitse muka seurakuntaa? Ja jos tämä luterilainen pappi selittää Raamattua ja kirkastaa siinä Raamatun totuutta, onko kuuntelija seurakunnan ja Jumalan sanan halveksija?

        Käsittääkseni lestadiolaiset ovat luterilaisia kuten oli myöskin rovasti Laestadius.

        Laestadiuksen ulkoinen seurakunta oli tietysti kirkko. Ilman sakramentteja ei mitään seurakuntaa ole olemassakaan.
        Lutherkin sanoo, että "hurmahenkienkin seurakunta on pyhä, kunhan eivät hylkää sakramentteja".
        Kannattaa ihan rauhassa miettiä, mitä tämä seikka tarkoittaa.

        Sitten oli "todellisista kristityistä" muodostunut pieni joukko, joka oli hänen oman saarnastuolinsa ympärillä. Hän ei kuitenkaan rajannut todellisten kristittyjen joukkoa tähän, vaan armonjärjestyksen kokeminen muodosti hänen mielessään sen rajan, joka erottaa. Näin kristittyjä oli Laestadiuksen mielestä muuallakin, Suomessakin jo kauan ennen kuin siellä oli yhtään lestadiolaista.
        Laestadius hyväksyi siis muutkin tuon ajan ns. herätysliikkeet, hedbergiläisiä, metodisteja ja baptisteja myöten.
        Laestadius ei missään tapauksessa halunnut hylätä ulkonaista seurakuntaa. Siellähän on Jumalan sana ja sakramentit. Ilman sakramentteja ei ole seurakuntaakaan.
        Laestadiuksen kirkkokritiikin tavoitteena oli se, että Jumalan sana saisi vaikuttaa kirkossa pappien työn kautta kuulijoissa heräystä "todelliseen kristillisyyteen".

        Kun Laestadius käyttää sanaa "tämä kristillisyys", puhuu hän omasta heränneiden joukostaan. Ei hän kuitenkaan tarkoittanut, että siinä nyt olisi ollut koko Ruotsin kristillisyys - saatika koko maapallon, kuten jotkut luonnollisesti yksinkertaiset kuvittelevat.
        Heräyksiä oli muitakin. Monet Ruotsin maallikkojohtoiset liikkeet menivät opillisesti metsään ja hajaannuksiin. Laestadius olisi tahtonut, että papit olisivat ottaneet nämä heräykset johtoonsa.

      • Aameen
        samanmielinen kirjoitti:

        katuminen sinänsä ei ole merkki mistään. Voinhan katua jotakin asiaa (syntiä?) ja silti nauttia jostakin synnistä! Tarkoitan, että katua voi muitakin asioita kuin syntejä!

        Ja mitä järkeä on katua esimerkiksi tätä loputonta syntiturmelusta? Enhän voi sille yhtään mitään! Se on minussa ja pysyy niin kauan kuin elän. Minusta on eri asia KATUA ja sitten TUNTEA tai TIETÄÄ se, että olen täysin syntinen ja kadotuksen oma ilman Jeesuksen tekemää sovitustyötä!

        Eikö tässä ole se suuri ihmeellisyys ja lahja, eikö juuri tämä paljasta Isän sydämen pohjattoman rakkauden, että Hän on tullut ihmiseksi pelastaakseen meidät! Saan sen lahjan ottaa vastaan ilman mitään omia ansioitani, ilman mitään vastalahjaa, minä vain uskon sen ja se on minun!

        Jos sanotaan, että "katumus on armon ehto", minä vien katumukseni Hänelle ja saan sitten paluupostissa armon. En tarkoita sitä, ettei voi tai yleensä tarvitse katua, mutta ei se mikään ehto ole! Ja toki pitääkin katua pahoja tekojaan ja laiminlyöntejään ja niitä pyytää anteeksi, mutta sitähän tehdään kaikissa uskonnoissa! Eikä siinä välttämättä ole mitään uskonnollista edes!

        Tuota ei sinulle ilmoittanut liha ja veri.

        Pidä veli/sisar kalliina tuo mittaamattoman kallis aarre joka sinulla on. Usko Kristukseen.

        Hallelujaa kiitos Jeesus sinun sanastasi.

        Pyhä kolmiyhteinen Jumala, Isä poika ja Pyhä Henki kiitos iankaikkisen elämän lahjasta, jonka me saamme Poikasi Jeesuksen Kristuksen ansion perusteella. - Lahjana ilman omia ansioitamme.

      • Aameen
        Aameen kirjoitti:

        Älä todellakaan yritä selittää pois sitä minkä teit. Olet tehnyt tätä samaa jo hyvin pitkään.

        Tyylisi hyökätä etusormi pystyssä Jeesuksen verellä puhtaaksi pestyjen Jumalan lasten kimppuun, on halveksittavaa kieroilua. Se on piilotettua ylpeyttä ja itsekehua jonka kaltaista en ole usein havainnut.

        Keskity jatkossa siihen mitä sinulla ITSELLÄSI on, ja usko Kristuksen tähden KAIKKI suuret syntisi anteeksi. Siitä se lähtee tie jolla anteeksianto on mahdollista myöskin toisille, - heidän synneistään.

        Kyllä armahdettu syntinen armahtaa toisiakin ja MIELELLÄÄN, se on nähty.

        Mutta lain alla elävä pingoittelija, joka lepyttelee vihaista Jumalaa töin ja toimin, on jatkuvasti etusormi pystyssä, vahtaamassa mitä toiset tekevät, ja vertaamassa itseään toisiin.

        Pluffisi ei mene lävitse. kiitos kuitenkin tarjouksesta, mutta Jeesus on minun Herrani ja Vapahtajani.

        Mene vihdoinkin itseesi ja totea totuus: Olet itse kokosyntinen ihminen, joka ei ilman Jumalan armoa pelastu.

        Ja armahdettu armahtaa toisiakin. Hän näkee maailman ihmiset aivan uusin silmin, Kristuksen silmin. Aamen!

        Hallelujaa kiitos Jeesus sinun armostasi, rakkaudestasi ja anteeksiantamuksestasi. Johdata ihmisiä tuntemaan sinut, henkilökohtaisena Vapahtajanaan.

        Jumala sinua johdattakoon perille taivaaseen, nimensä kunniaksi.

      • jonkunlainen ylituomari
        Aameen kirjoitti:

        Täysin perättömiä kirjoituksia!

        Olet saatanan uskollinen aputyömies, työntämässä pois Jeesuksesta Kristuksesta ja hänen seurakunnastaan, ja siksi sinun tiesi on vaivaan vievä, ellei parannusta tule.

        Miksi Jumalan armo ja syntiesi anteeksiantamus ei tavoita sinua? Voitko vastata rehellisesti?

        Nimittäin noin törkeät valheet julkisilla palstoilla eivät mene ilman Jumalan tuomiota.
        Sinua ei ole nimittäin asetettu Jumalan lasten tuomariksi, mutta tällä teollasi sinä tuomitsit itsesi nyt?

        tällä palstalla, kun hän häärii joka aloituksessa ja
        esiintyy kaikkitietävänä fariseuksena?
        Vai onko itsetunto ja usko niin heikkoa, ettei
        kestä kuulla totuutta?

      • Kevätesikoiden
        Aameen kirjoitti:

        Älä todellakaan yritä selittää pois sitä minkä teit. Olet tehnyt tätä samaa jo hyvin pitkään.

        Tyylisi hyökätä etusormi pystyssä Jeesuksen verellä puhtaaksi pestyjen Jumalan lasten kimppuun, on halveksittavaa kieroilua. Se on piilotettua ylpeyttä ja itsekehua jonka kaltaista en ole usein havainnut.

        Keskity jatkossa siihen mitä sinulla ITSELLÄSI on, ja usko Kristuksen tähden KAIKKI suuret syntisi anteeksi. Siitä se lähtee tie jolla anteeksianto on mahdollista myöskin toisille, - heidän synneistään.

        Kyllä armahdettu syntinen armahtaa toisiakin ja MIELELLÄÄN, se on nähty.

        Mutta lain alla elävä pingoittelija, joka lepyttelee vihaista Jumalaa töin ja toimin, on jatkuvasti etusormi pystyssä, vahtaamassa mitä toiset tekevät, ja vertaamassa itseään toisiin.

        Pluffisi ei mene lävitse. kiitos kuitenkin tarjouksesta, mutta Jeesus on minun Herrani ja Vapahtajani.

        Mene vihdoinkin itseesi ja totea totuus: Olet itse kokosyntinen ihminen, joka ei ilman Jumalan armoa pelastu.

        Ja armahdettu armahtaa toisiakin. Hän näkee maailman ihmiset aivan uusin silmin, Kristuksen silmin. Aamen!

        Hallelujaa kiitos Jeesus sinun armostasi, rakkaudestasi ja anteeksiantamuksestasi. Johdata ihmisiä tuntemaan sinut, henkilökohtaisena Vapahtajanaan.

        CD:n ja aion jatkaa sen kuuntelua illalla.

        Jää Jumalan Rauhaan ystäväni.

      • AAAAmeeeen
        jonkunlainen ylituomari kirjoitti:

        tällä palstalla, kun hän häärii joka aloituksessa ja
        esiintyy kaikkitietävänä fariseuksena?
        Vai onko itsetunto ja usko niin heikkoa, ettei
        kestä kuulla totuutta?

        minkälainen Jumalan sanan totuus sinulla on esittää, jos helvetintuomioita ei oteta lukuun?

      • on todella
        Aameen kirjoitti:

        Näitä "parhaita kristittyjä" riittää joka lähtöön. Heidän ilkeydellään ei ole mitään rajoja, hengellinen viha Jeesuksen lunastamia Jumalan lapsia kohtaan on julmaa.

        Väärä hengellisyys jota lestadiolaisuuden sisällä näkyy olevan hämmästyttävän paljon, on paljon julmempaa Jeesuksen verellä puhtaaksi pestyjä Jumalan lapsia kohtaan, kun konsanaan niin sanotut tavalliset ihmiset ovat.

        hälyttävässä tilassa.

      • KUOLLEEN
        jonkunlainen ylituomari kirjoitti:

        tällä palstalla, kun hän häärii joka aloituksessa ja
        esiintyy kaikkitietävänä fariseuksena?
        Vai onko itsetunto ja usko niin heikkoa, ettei
        kestä kuulla totuutta?

        uskon hedelmiä...

      • LIHA
        Aameen kirjoitti:

        Tuota ei sinulle ilmoittanut liha ja veri.

        Pidä veli/sisar kalliina tuo mittaamattoman kallis aarre joka sinulla on. Usko Kristukseen.

        Hallelujaa kiitos Jeesus sinun sanastasi.

        Pyhä kolmiyhteinen Jumala, Isä poika ja Pyhä Henki kiitos iankaikkisen elämän lahjasta, jonka me saamme Poikasi Jeesuksen Kristuksen ansion perusteella. - Lahjana ilman omia ansioitamme.

        kiittää lihan sanaa ja nautiskelee siitä,mutta mitäpä muuta kuollut voisikaan tehdä?!

      • Näin on tosi
        samanmielinen kirjoitti:

        katuminen sinänsä ei ole merkki mistään. Voinhan katua jotakin asiaa (syntiä?) ja silti nauttia jostakin synnistä! Tarkoitan, että katua voi muitakin asioita kuin syntejä!

        Ja mitä järkeä on katua esimerkiksi tätä loputonta syntiturmelusta? Enhän voi sille yhtään mitään! Se on minussa ja pysyy niin kauan kuin elän. Minusta on eri asia KATUA ja sitten TUNTEA tai TIETÄÄ se, että olen täysin syntinen ja kadotuksen oma ilman Jeesuksen tekemää sovitustyötä!

        Eikö tässä ole se suuri ihmeellisyys ja lahja, eikö juuri tämä paljasta Isän sydämen pohjattoman rakkauden, että Hän on tullut ihmiseksi pelastaakseen meidät! Saan sen lahjan ottaa vastaan ilman mitään omia ansioitani, ilman mitään vastalahjaa, minä vain uskon sen ja se on minun!

        Jos sanotaan, että "katumus on armon ehto", minä vien katumukseni Hänelle ja saan sitten paluupostissa armon. En tarkoita sitä, ettei voi tai yleensä tarvitse katua, mutta ei se mikään ehto ole! Ja toki pitääkin katua pahoja tekojaan ja laiminlyöntejään ja niitä pyytää anteeksi, mutta sitähän tehdään kaikissa uskonnoissa! Eikä siinä välttämättä ole mitään uskonnollista edes!

        "Vain katuvaiset ja särjetyllä sydämellä olevat syntiset saavat omistaa Jumalan armolupaukset".
        :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
        Mitä ihmettä sellainen tekee armolla joka ei tunne rikkoneen tai tehneensä syntiä Jumalaa vastaan.

        Usko on se käsi jolla armo otetaan vastaan.

        Varas ja ryöväri etsii kaikenlaisia omia selityksiä jottei tarvitsisi tulla synnin tuntoon eikä näin ollen edes katua syntisyyttään tai luopua syntielämästään.

        Kirjoitus on hiukan tätä uusliberalismia eli perinneoppia. Usko miten uskot tee mitä lystäät.

      • samanmielinen
        ???? kirjoitti:

        Eivät päiväjumalanpalvelukset olleet PELKÄSTÄÄN jumalattomia varten.

        Jos kirkossa on joku jumalaton kuulija, niin eikö hän silloin ole parhaassa mahdollisessa paikassa. Kristuksen käskyn mukaisesti pitäisi saarnata KAIKILLE pelastavaa evankeliumia HÄNESTÄ!!! NIIN KIRKOISSA, KUIN TEILLÄ JA AITOVIERILLÄKIN.

        Vihaan uskovissa eniten juuri halveksivaa ja ylimielistä asennetta ja puheita uskosta osattomia kohtaan. Jeesus on tullut syntisiä pelastamaan, ei tuomitsemaan, koska ilman Kristusta olemme kaikki kuolemaan tuomittuja jo valmiiksi.

        mutta oli kysymys noista vanhoista ajoista, jolloin ihmisten oli vastoin tahtoaankin mentävä kirkkoon - se ei liene paras mahdollinen tapa lähestyä ketään? Tietääkseni en sanonut, että päiväjumalanpalvelukset olisivat olleet jumalattomia varten, vaan KAIKELLE KANSALLE eli jokaiselle tarkoitettuja!

        On näköjään paras lopettaa tältä erää, tämä näkyy menevän kauas alkuperäisestä asiasta.

        Hyvää illanjatkoa!

      • samanmielinen
        Näin on tosi kirjoitti:

        "Vain katuvaiset ja särjetyllä sydämellä olevat syntiset saavat omistaa Jumalan armolupaukset".
        :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
        Mitä ihmettä sellainen tekee armolla joka ei tunne rikkoneen tai tehneensä syntiä Jumalaa vastaan.

        Usko on se käsi jolla armo otetaan vastaan.

        Varas ja ryöväri etsii kaikenlaisia omia selityksiä jottei tarvitsisi tulla synnin tuntoon eikä näin ollen edes katua syntisyyttään tai luopua syntielämästään.

        Kirjoitus on hiukan tätä uusliberalismia eli perinneoppia. Usko miten uskot tee mitä lystäät.

        käsityksen sait - mutta mitäpä siitä!

        Et tunne minua enkä minä sinua, mutta onneksi on Joku, joka tuntee meidät molemmat!

        Jää rauhaan!

      • samanmielinen
        samanmielinen kirjoitti:

        käsityksen sait - mutta mitäpä siitä!

        Et tunne minua enkä minä sinua, mutta onneksi on Joku, joka tuntee meidät molemmat!

        Jää rauhaan!

        sen Jonkun lisäksi minulla on mies, joka myös tuntee minut - hän ei kyllä todellakaan ole kanssasi samaa mieltä!

        Mutta kuten sanottu: jää rauhaan!

      • Aameen
        jonkunlainen ylituomari kirjoitti:

        tällä palstalla, kun hän häärii joka aloituksessa ja
        esiintyy kaikkitietävänä fariseuksena?
        Vai onko itsetunto ja usko niin heikkoa, ettei
        kestä kuulla totuutta?

        Tietenkin siksi koska sinä olet fariseus.

        Minä elän toytuudessa ja saan kuulla häntä päivät pitkät. Totuus on todella ihana, kaikki synnit on anteeksi annettu iankaikkisella unhoituksella. Ylistetty olkoon Herrani Jeesus Kristus! Hallelujaa!

        Eikö sinunkin pitäisi laskea jäljellä olevat elinpäiväsi paremmin, kun niin hyvin viihdyt täällä pilkkaamassa julkisesti Jeesuksen opetuslapsia. Tee parannus ja usko evankeliumi, kyllä kirjoitukset muuttuvat sen jälkeen, sen tiedän omasta kokemuksesta.

      • ????
        Näin on tosi kirjoitti:

        "Vain katuvaiset ja särjetyllä sydämellä olevat syntiset saavat omistaa Jumalan armolupaukset".
        :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
        Mitä ihmettä sellainen tekee armolla joka ei tunne rikkoneen tai tehneensä syntiä Jumalaa vastaan.

        Usko on se käsi jolla armo otetaan vastaan.

        Varas ja ryöväri etsii kaikenlaisia omia selityksiä jottei tarvitsisi tulla synnin tuntoon eikä näin ollen edes katua syntisyyttään tai luopua syntielämästään.

        Kirjoitus on hiukan tätä uusliberalismia eli perinneoppia. Usko miten uskot tee mitä lystäät.

        Tarvitaanko pelastukseen jonkun yli sata vuotta sitten kuolleen pietisti- vainajan lupa.

      • ????
        samanmielinen kirjoitti:

        mutta oli kysymys noista vanhoista ajoista, jolloin ihmisten oli vastoin tahtoaankin mentävä kirkkoon - se ei liene paras mahdollinen tapa lähestyä ketään? Tietääkseni en sanonut, että päiväjumalanpalvelukset olisivat olleet jumalattomia varten, vaan KAIKELLE KANSALLE eli jokaiselle tarkoitettuja!

        On näköjään paras lopettaa tältä erää, tämä näkyy menevän kauas alkuperäisestä asiasta.

        Hyvää illanjatkoa!

        Lue viestiketju alusta asti.

      • nauramatta
        Aameen kirjoitti:

        Tietenkin siksi koska sinä olet fariseus.

        Minä elän toytuudessa ja saan kuulla häntä päivät pitkät. Totuus on todella ihana, kaikki synnit on anteeksi annettu iankaikkisella unhoituksella. Ylistetty olkoon Herrani Jeesus Kristus! Hallelujaa!

        Eikö sinunkin pitäisi laskea jäljellä olevat elinpäiväsi paremmin, kun niin hyvin viihdyt täällä pilkkaamassa julkisesti Jeesuksen opetuslapsia. Tee parannus ja usko evankeliumi, kyllä kirjoitukset muuttuvat sen jälkeen, sen tiedän omasta kokemuksesta.

        enää lukea sinua,siis uskotko itsekin höpinöihisi : )))))))))))))) ?

      • teutatess
        jonkunlainen ylituomari kirjoitti:

        tällä palstalla, kun hän häärii joka aloituksessa ja
        esiintyy kaikkitietävänä fariseuksena?
        Vai onko itsetunto ja usko niin heikkoa, ettei
        kestä kuulla totuutta?

        EI minusta, Hänen itsetunto kestää . Siitä ei voiolla kyse . Ja pidän häntä aitona kristittynä. Ja kestää kyllä kuulla totuutta , mutta valhetta hän ei kestä .

      • teutatess
        AAAAmeeeen kirjoitti:

        minkälainen Jumalan sanan totuus sinulla on esittää, jos helvetintuomioita ei oteta lukuun?

        Sanon Amenen puolesta, se on Raamatullinen .

      • teutatess
        kaarneenpoikkii kirjoitti:

        jotka kilpailee kuka on SUURIN taivaanvaltakunnassa...pahasti tulevat pettymään kun todellisuus koittaa.

        Minun tietääkseni he ei kilpaile suuruudesta taivaassa. Mistä sinä olet tommosta päähäsi saanut. Pettymyksestä, olisi paras pitää omat asiat kunnossa jos voi, ei siihenkään omat voimat riitä .

      • Omaa muttei toisten
        teutatess kirjoitti:

        EI minusta, Hänen itsetunto kestää . Siitä ei voiolla kyse . Ja pidän häntä aitona kristittynä. Ja kestää kyllä kuulla totuutta , mutta valhetta hän ei kestä .

        Tässä juuri on se viisastenkivi. Kun rietas kääntää silmät nurinpäin. Totuus muuttuu valheeksi ja valhe totuudeksi.

      • samanmielinen
        valhetelko rovastista kirjoitti:

        Laestadiuksen ulkoinen seurakunta oli tietysti kirkko. Ilman sakramentteja ei mitään seurakuntaa ole olemassakaan.
        Lutherkin sanoo, että "hurmahenkienkin seurakunta on pyhä, kunhan eivät hylkää sakramentteja".
        Kannattaa ihan rauhassa miettiä, mitä tämä seikka tarkoittaa.

        Sitten oli "todellisista kristityistä" muodostunut pieni joukko, joka oli hänen oman saarnastuolinsa ympärillä. Hän ei kuitenkaan rajannut todellisten kristittyjen joukkoa tähän, vaan armonjärjestyksen kokeminen muodosti hänen mielessään sen rajan, joka erottaa. Näin kristittyjä oli Laestadiuksen mielestä muuallakin, Suomessakin jo kauan ennen kuin siellä oli yhtään lestadiolaista.
        Laestadius hyväksyi siis muutkin tuon ajan ns. herätysliikkeet, hedbergiläisiä, metodisteja ja baptisteja myöten.
        Laestadius ei missään tapauksessa halunnut hylätä ulkonaista seurakuntaa. Siellähän on Jumalan sana ja sakramentit. Ilman sakramentteja ei ole seurakuntaakaan.
        Laestadiuksen kirkkokritiikin tavoitteena oli se, että Jumalan sana saisi vaikuttaa kirkossa pappien työn kautta kuulijoissa heräystä "todelliseen kristillisyyteen".

        Kun Laestadius käyttää sanaa "tämä kristillisyys", puhuu hän omasta heränneiden joukostaan. Ei hän kuitenkaan tarkoittanut, että siinä nyt olisi ollut koko Ruotsin kristillisyys - saatika koko maapallon, kuten jotkut luonnollisesti yksinkertaiset kuvittelevat.
        Heräyksiä oli muitakin. Monet Ruotsin maallikkojohtoiset liikkeet menivät opillisesti metsään ja hajaannuksiin. Laestadius olisi tahtonut, että papit olisivat ottaneet nämä heräykset johtoonsa.

        huomannut tätä vastausta aikaisemmin!

        Aivan oikein, niinhän asian olen ymmärtänyt - olen vain saanut kuulla yhtä ja toista kuunneltuani papin välittämää sanomaa - se on heti leimattu kuolleen uskon sanaksi ja saarnaksi! Minun on myös ajateltu jättäneen koko "oikean" seurakunnan sen takia. Siksi ihmettelin tuota aiempaa kirjoitusta, jossa sanotaan, etteivät kaikki tarvitse seurakuntaa ollenkaan. Ketä sillä tarkoitetaan?

        En ymmärrä sitä kauheaa pelkoa, joka on esikoislestadiolaisilla kaikkea ulkopuolella olevaa kohtaan! Ymmärrän sen, että on olemassa kaikenlaisia seurakuntia ja niissä voi olla monenlaisia puheita ja tarpeettomia ja vääriä opetuksia, mutta että Lutherin opetuksen mukaista sanaa ei saisi kuunnella - sitä en ymmärrä! Eivätkä nuo arvostelijat edes ole tutustuneet asioihin, joita kärkkäästi ovat valmiita tuomitsemaan. Mutta turhaa tämä kai on tänne kirjoittelu - eihän se mitään muuta.

      • tarvii
        uskis kirjoitti:

        uskostani, jos joku viitsii lukea ;)

        Olen lapsesta asti kasvanut esikoisletadiolaisuuden piirissä. Joskus teini-iän kynnyksellä seuroja kuunnellessa koin yhtäkkiä olevani syntinen. Silloin minua kehotettiin nostamaan pääni ja katsomaan keskimmäiselle ristille. Se sai ilon aikaan sydämessäni ja lauloin sydämessäni kiitosta Herralle.

        Myöhemmin sitten iski päälle hirveä ahdistus ja epäilykset. Olen myöhemmin tajunnut, että ehkä silloin aloin tajuta jotakin totaalisesta syntiturmeluksestani. Etupäässä epäilykset liittyivät siihen, ettei minulla ole katumusta. Jonkin virren sanat viilsivät syvältä. En muista sanamuotoa tarkalleen, mutta siinä sanottiin, että se sydän on kivestä, joka ei murru Golgatalla. Tunsin olevani juuri sellainen kivisydän ja ajattelin, että minulla ei kerta kaikkiaan ole mitään asiaa Jeesuksen luokse.

        Pyristelin kauan vastaan, kunnes viimein tajusin että minulla oli tasan yksi vaihtoehto: uskoa Jeesukseen juuri sellaisena kuin olen, tai sitten mennä kadotukseen.

        Turvallinen luottamus Jeesukseen syntyi vähitellen ja tänäänkin koko uskoni lepää sen varassa, että Hän on tehnyt kaiken valmiiksi. Että Jumala katsoo yksin Häntä, eikä minun mustaa sydäntäni. Ja kun Jumala katsoo Poikaansa, hän näkee minut yhtä puhtaana. Oikeastaan uskossa on kysymys siitä, tarvitseeko ihminen Vapahtajaa, vai ottaako itse vastuun itsestään. Minä TARVITSEN, todella tarvitsen Vapahtajaa!!!!

        Silloin ajattelin, että uskoni muuttui jotenkin huonommaksi. Ja niin se muuttuikin - mutta samalla luottamus omaan itseen, ihmisiin, ihmisyhteisöihin ja kaikkeen ihmislähtöiseen väheni ja tilalle tuli luottamus Jeesukseen. Enää en luota omiin tunteisiini, enkä siihen mitä sydämeni sanoo, vaan Jeesukseen.

        Olen kuunnellut Radioraamattukoulun ohjelmia ja lukenut jonkin verran Lutheria. Nuo Radioraamattukoulun ohjelmat ovat avanneet koko Raamatun ihan uudella tavalla.

        Tässä nyt jota kuinkin lyhyesti uskostani. Jos haluat tietää lisää, kysy pois.

        Jos parisuhteessa toinen on helluntailainen ja toinen esikoislestadiolainen..mitkä ongelmat ovat sinun mielestä odottettavissa siinä suhteessa tahi avioliitossa??

      • teutatess
        teutatess kirjoitti:

        Täytyy muistaa , että LLL. valmisteli päivä JUMALANPALVELUKSEEN eri saarnan kuin kristyille, se on jumalattomille , sitten ilta saarna oli kristityille . Tästä johtuu em. seikka että se tuntuu kuin vielä pitäisi tonkia jotain, se taas johtuu siitä että halutaan luettaa, niitä saarnoja jo parannuksen tehneille kristityille .

        Siis saarnaaja haluaa, en minäkään usko että seurakunta näin haluaa . Tämä sama asia toistuu, vielä pahemmin kun lapin miehet täällä käyvät ja luettaa itselleen , jyrkkiä LLL. saarnoja ja puhuvat siitä samasta , ei puhettakaan , että me olemme parannuksen tehneitä kristittyjä . Vaan suureen ääneen HERÄTYSTÄ VAIKKA OLEMME HERÄNNEITÄ JO .

        HEILLÄ EI TAIDA OLLA SANAA ARMO.

        Olet ymmärtänyt uskon ihan oikein, voin vakuuttaa sen sinulle, oikeassa on myös se seikka, ettei Jeesuskaan asettanut ehtoja ensimmäisille ehtoollisvieraille .

        JUMALAKAAN ei aseta ehtoja . Vain vihaa syntiä kohtaan , ei kristittyä kohtaan , koska jalkojen peso riittää uskovaiselle , usko nyt kaikki synnit on anteeksi annettu -33 pp Golgatalla ja maailman loppuun asti , se meidän tulee uskoa .

        Että vieläkin ihmettelen kuinka, Jumaloidaan tietyjä henkilöitä, suorastaan vaaditaan luottamusta heille, kenelle ? ihmisille, ja melkein unhotetaan Jumala ja Jeesus, sitten Kristus on joutunut keppi mieheksi, koska hän on tehty matkasauvaksi .
        Miten on .

      • teutatess
        teutatess kirjoitti:

        Täytyy muistaa , että LLL. valmisteli päivä JUMALANPALVELUKSEEN eri saarnan kuin kristyille, se on jumalattomille , sitten ilta saarna oli kristityille . Tästä johtuu em. seikka että se tuntuu kuin vielä pitäisi tonkia jotain, se taas johtuu siitä että halutaan luettaa, niitä saarnoja jo parannuksen tehneille kristityille .

        Siis saarnaaja haluaa, en minäkään usko että seurakunta näin haluaa . Tämä sama asia toistuu, vielä pahemmin kun lapin miehet täällä käyvät ja luettaa itselleen , jyrkkiä LLL. saarnoja ja puhuvat siitä samasta , ei puhettakaan , että me olemme parannuksen tehneitä kristittyjä . Vaan suureen ääneen HERÄTYSTÄ VAIKKA OLEMME HERÄNNEITÄ JO .

        HEILLÄ EI TAIDA OLLA SANAA ARMO.

        Olet ymmärtänyt uskon ihan oikein, voin vakuuttaa sen sinulle, oikeassa on myös se seikka, ettei Jeesuskaan asettanut ehtoja ensimmäisille ehtoollisvieraille .

        JUMALAKAAN ei aseta ehtoja . Vain vihaa syntiä kohtaan , ei kristittyä kohtaan , koska jalkojen peso riittää uskovaiselle , usko nyt kaikki synnit on anteeksi annettu -33 pp Golgatalla ja maailman loppuun asti , se meidän tulee uskoa .

        Että vieläkin ihmettelen kuinka, Jumaloidaan tietyjä henkilöitä, suorastaan vaaditaan luottamusta heille, kenelle ? ihmisille, ja melkein unhotetaan Jumala ja Jeesus, sitten Kristus on joutunut keppi mieheksi, koska hän on tehty matkasauvaksi .
        Miten on .

    • TosiUskova

      eikä hänen tarvitse miettiä noita elämänsä vaiheita; hän on heittänyt kaikki Herransa huomaan, joka on ne jo valmiiksi miettinyt. Ei siis turhaa päänvaivaa kristityillä. Mikä helpotus !

      • pitää istua mitään ajattele...

        ja laskea vain tiilenpäitä alttarin takana.
        Ihan hullua on ajatella ja ihmetellä ja itse mitään tutkia ja lukea, ihan siis vain ilman ajatuksia siellä seuroissa pitää istua.
        Kun on jo kristitty, ei siis enää tarvi ajatella mitään.

        Ja on pitänyt ihan pienestä lapsesta saakka istua hiljaa paikallaan, ei saanut juosta, niinkuin tämän päivän lapset seuroissa, saavat huutaa ja kiljua siellä saarnankin aikana.
        Minä olen todella kuunnellut les-saarnoja ihan liian paljon ja nyt on tullut toppi, en niitä lue, enkä kuuntele.
        Pärjään paremmin, kun luen Lutteria.
        Ja tietysti Raamattua.

      • Wittenbergistä
        pitää istua mitään ajattele... kirjoitti:

        ja laskea vain tiilenpäitä alttarin takana.
        Ihan hullua on ajatella ja ihmetellä ja itse mitään tutkia ja lukea, ihan siis vain ilman ajatuksia siellä seuroissa pitää istua.
        Kun on jo kristitty, ei siis enää tarvi ajatella mitään.

        Ja on pitänyt ihan pienestä lapsesta saakka istua hiljaa paikallaan, ei saanut juosta, niinkuin tämän päivän lapset seuroissa, saavat huutaa ja kiljua siellä saarnankin aikana.
        Minä olen todella kuunnellut les-saarnoja ihan liian paljon ja nyt on tullut toppi, en niitä lue, enkä kuuntele.
        Pärjään paremmin, kun luen Lutteria.
        Ja tietysti Raamattua.

        lukeminen tule sulle ihmistyöksi ja siis omaksivanhurskaudeksi, kun luet sitä niin paljon. Muista,että et itse saa hankkia mitään; kaikkihan on jo valmista. Noin on jo käynyt monelle, jotka ovat alkaneet pää höyryssä tutkia ja lukea Martti-tohtorin saarnoja !

      • töööööööttt
        Wittenbergistä kirjoitti:

        lukeminen tule sulle ihmistyöksi ja siis omaksivanhurskaudeksi, kun luet sitä niin paljon. Muista,että et itse saa hankkia mitään; kaikkihan on jo valmista. Noin on jo käynyt monelle, jotka ovat alkaneet pää höyryssä tutkia ja lukea Martti-tohtorin saarnoja !

        Sopisko teosofi Matti Simonahon lukea vain omia valkoisen kiven lorujaan.

    • uskis

      Luin Lutherin "Mannaa Jumalan lapsille"-kirjasta selityksen kohdasta Jaak. 2:26: "Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.". Tämä jotenkin taas aukaisi tätä asiaa minulle itselleni taas enemmän. Laitan selityksen tähän:

      "On ihmisiä, jotka kuullesaan evankeliumia ja sitä, mitä uskosta sanotaan, kohta taipuvat siihen sanoen uskoksi sitä, mitä itse luulevat. He kuvittelevat kuitenkin uskon vain joksikin sellaiseksi, joka heillä on muka valta ottaa tai jättää, ikään kuin se olisi jotain luonnollista, inhimillistä. Kun he siis sydämessään voivat päästä niin pitkälle, että ajattelevat: varmaan tämä oppi on oikea, ja minä uskon asian niin olevan, he pitävät tätä uskona. Kun he sitten eivät havaitse itsessään eivätkä muissa hyvien tekojen seuraavan, he arvelevat, ettei usko riitä, vaan vaaditaan jotain muuta ja syvällisempää.
      Oikea usko ei kuitenkaan ole suinkaan tuolla tavoin ajatuksiemme sepitettävissä, vaan se on kokonaan Jumalan teko meissä, ilman mitään omaa vaikutustamme. Siksi se onkin voimallinen ja vaikuttava, milloinkaan lepäämätön. Heti se uudistaa ihmisen ja vie hänet aivan uuteen elämään ja oloon. On mahdotonta, ettei hän aina tekisi hyvää. Niin kuin näet puu itsestään kantaa hedelmää, samoin samoin hyvät teotkin seuraavat luonnonmukaisesti uskoa. Turha löspöttelijä on se, jolla ei ole tällaista uskoa. Hän osaa tosin puhua uskosta ja hyvistä teoista. Hän ei kuitenkaan tiedä, mitä on usko ja mitä hyvät teot, koska hänellä ei ole kumpaakaan".

      Minulle taas uudestaan valaistui se asia, että niin kuin uskokin on Jumalan lahjaa, niin myös kaikki hyvät teot ovat Jumalan suurta armoa ja lahjaa. Minulla on ainakin kiusauksena alkaa kaivaa itsestäni näitä hyviä tekoja tai sitten voimaa taisteluun ja valvomiseen. Näin joudun opettelemaan ihan näitä uskon perusasioita yhä uudestaan ja uudestsaan. Mutta onneksi saan luottaa siihen, että Jeesus ei hylkää minua, vaikka niin usein kompuroin ja haparoin:

      Sinä Jeesus tiedät
      kaikki harhatiet.
      Silti meitä siedät,
      varjelet ja viet.
      Ei oma voima riitä
      oikein elämään.
      Usko alkaa siitä,
      käsiisi kun jään.

      Aamen: minulla olisi sinulle yksi kysymys, sinulla kun näyttää olevan ymmärrystä näihin asioihin. Missä tietää, missä menee raja uskosta lähtevän kilvoittelun ja omanvanhurskaudesta lähtevän synnin välttelemisen välillä? Minun on toisinaan voikeaa erottaa sitä. Muutkin saa toki vastata :)

      • puhetta sulta

        Usein jätämme pois laskuista poijjes sen, että on heikko, ahdistunut, hedelmiä aikaasaamatonkin hentoinen usko - ei sitä voi uskottomuudeksi kieltää. Kukaan todellinen kristitty ei voi sanoa, ettei hänkään olisi nukahtanut Getsemansessa.

        Mitä lohtua sellaiselle voi tuoda lihan pyhityksen profeetta saarnapalstallaan? "Ala puhumaan kielillä, pistä usko toimimaan..". Aivan järkyttävää tohtorointia! Kertoo siitä, ettei asioita ole lainkaan koettu.
        Kristus on a ja o, alkaja ja päättäjä, Hänen hyvän tahtonsa jälkeen.

        "Herra, lisää meille uskoa", on oikea pyyntö, eikä jonkun sisäisen napin painaminen, josta sitten alkaa heti omistaa täydellisesti kaiken hyvän, mitä raamattu ikinä lupaa.
        Lihan pyhittäjä ei ole koskaan nukahtanut Getsemanessa, hän rakensi itselleen majan kirkastusvuorelle ja tahtoo astua sieltä pyhänä taivaaseen. T

      • teutatess

        PITÄÄ MUISTAA , että hyvät työt/hedelmät , ovat niitä joita me emme metsätä, vaan teemme huomaamatta , Herra milloin me näitä teimme ?

        Omanvanhurskauden päälle tehty työ on ansisidonnainen , mitään ei tehdä jos mitään ei saada .
        USKOSTA LÄHTEVÄÄN KILVOITTELUUN , ei mitään töitä tarvita , eikä saa tehdä , Jos jotain tehdään, ne ovat niitä uskon hyviä töitä, joista emme palkkaakaan saa, jos saisimme olisimme ansiosidonnaisia / omavanhurskaita .

        Jeesus ei hylkää yhtäkään , vaikka kiusaaja niin tahtoo uskotella .

        Tahdon tuoda sinulle esiin, Äitini lempi laulun

        Koska valaissee kointähtönen mua köyhää kerjääjää
        koska päättyy ,matka yöllinen on yhä hämärää.
        Taivalle nostan yhtenään mä katseen kaipaavan
        Valoa jos en näekään , sen tiedän loistavan

        Kun mä kerran pääsen tuntemaa voimaa sun veresi
        en mä enää jouda tuhlaamaan kallista lahjaasi
        Tee minut kaipaavaiseksi tyhjäksi kokonaan
        ARMOA kerjääväiseksi , armosi että saan .

        Virsi 361

      • uskis
        teutatess kirjoitti:

        PITÄÄ MUISTAA , että hyvät työt/hedelmät , ovat niitä joita me emme metsätä, vaan teemme huomaamatta , Herra milloin me näitä teimme ?

        Omanvanhurskauden päälle tehty työ on ansisidonnainen , mitään ei tehdä jos mitään ei saada .
        USKOSTA LÄHTEVÄÄN KILVOITTELUUN , ei mitään töitä tarvita , eikä saa tehdä , Jos jotain tehdään, ne ovat niitä uskon hyviä töitä, joista emme palkkaakaan saa, jos saisimme olisimme ansiosidonnaisia / omavanhurskaita .

        Jeesus ei hylkää yhtäkään , vaikka kiusaaja niin tahtoo uskotella .

        Tahdon tuoda sinulle esiin, Äitini lempi laulun

        Koska valaissee kointähtönen mua köyhää kerjääjää
        koska päättyy ,matka yöllinen on yhä hämärää.
        Taivalle nostan yhtenään mä katseen kaipaavan
        Valoa jos en näekään , sen tiedän loistavan

        Kun mä kerran pääsen tuntemaa voimaa sun veresi
        en mä enää jouda tuhlaamaan kallista lahjaasi
        Tee minut kaipaavaiseksi tyhjäksi kokonaan
        ARMOA kerjääväiseksi , armosi että saan .

        Virsi 361

        teille molemmille! Siunattua pääsiäistä teille! Eilen oli ihanaa käydä Herran Pyhällä Ehtoollisella, se vapautti kaikista suorituspaineista.

      • samanmielinen
        uskis kirjoitti:

        teille molemmille! Siunattua pääsiäistä teille! Eilen oli ihanaa käydä Herran Pyhällä Ehtoollisella, se vapautti kaikista suorituspaineista.

        erästä asiaa? Haa, kysyn kuitenkin: oletko lukenut Lutherin Galatalaiskirjeen selityksen?

        Minulle kehuttiin sitä vuosikausia ja vasta nyt ikiaikojen päästä olen tutustunut siihen. Se on mahtava teos! Siitä löydät varmasti vastauksia moniin kysymyksiin...

        Minäkin olin kirkossa eilen. Tunsin sisimmästäni asti kumpuaviksi sanat:"Herra, armahda meitä! Kristus, armahda meitä! Herra, armahda meitä!" Ei todellakaan jää muuta vaihtoehtoa kuin ottaa vastaan ansaitsematon armo!

      • uskis
        samanmielinen kirjoitti:

        erästä asiaa? Haa, kysyn kuitenkin: oletko lukenut Lutherin Galatalaiskirjeen selityksen?

        Minulle kehuttiin sitä vuosikausia ja vasta nyt ikiaikojen päästä olen tutustunut siihen. Se on mahtava teos! Siitä löydät varmasti vastauksia moniin kysymyksiin...

        Minäkin olin kirkossa eilen. Tunsin sisimmästäni asti kumpuaviksi sanat:"Herra, armahda meitä! Kristus, armahda meitä! Herra, armahda meitä!" Ei todellakaan jää muuta vaihtoehtoa kuin ottaa vastaan ansaitsematon armo!

        En ole lukenut Galatalaiskirjeen selitystä - vielä. Mutta aion kyllä lukea :)

        Tuntuu, että minulla on kausia, jolloin asiat tuntuvat selviltä kuin pläkki. Silloin on rauhallista ja seesteistä, ja kiitos soi aina sydämessä.

        Sitten joskus taas usko on heikompaa ja sitä huomaa kipuilevansa aina samojen asioiden kanssa. Toisaalta uskon, että Jumala antaa välillä heikompia kausia, ettei ylpistyisi ja alkaisi luottamaan omiin teitoihinsa. Varmaan Jumala myös tällä keinolla pitää meidät riippuvaisina Hänen Sanastaan - että ahkerammin tutkisimme sitä ja kiinnittyisimme siihen.

        Mutta tosiaan, luen kyllä Galatalaiskirjeen selityksen heti kun siihen on mahdollisuus. Kiitos vinkistä ;)

        Minua taas eilen myös kosketti syvältä sanat: "Jumalan Karitsa, joka kannat maailman, synnit armahda meitä..." Se nousee aina syvältä sydämestä asti.

      • teutatess
        uskis kirjoitti:

        En ole lukenut Galatalaiskirjeen selitystä - vielä. Mutta aion kyllä lukea :)

        Tuntuu, että minulla on kausia, jolloin asiat tuntuvat selviltä kuin pläkki. Silloin on rauhallista ja seesteistä, ja kiitos soi aina sydämessä.

        Sitten joskus taas usko on heikompaa ja sitä huomaa kipuilevansa aina samojen asioiden kanssa. Toisaalta uskon, että Jumala antaa välillä heikompia kausia, ettei ylpistyisi ja alkaisi luottamaan omiin teitoihinsa. Varmaan Jumala myös tällä keinolla pitää meidät riippuvaisina Hänen Sanastaan - että ahkerammin tutkisimme sitä ja kiinnittyisimme siihen.

        Mutta tosiaan, luen kyllä Galatalaiskirjeen selityksen heti kun siihen on mahdollisuus. Kiitos vinkistä ;)

        Minua taas eilen myös kosketti syvältä sanat: "Jumalan Karitsa, joka kannat maailman, synnit armahda meitä..." Se nousee aina syvältä sydämestä asti.

        Minä nostan sulle hattua vieläkin .

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Milloin ajattelit

      Nähdä minut? Onko jotain odotuksia?
      Ikävä
      161
      2327

    2. Yksi mies ajatteli hyvin pitkään

      ja hänen kaipauksensa menetti kiinnostuksensa häneen…
      Ikävä
      126
      1791

    3. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      97
      1687

    4. Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?

      Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia
      Maailman menoa
      99
      1505

    5. Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle

      Miten Suomessa vastataan Venäjän uhkaan sotilaallisesti
      Maailman menoa
      227
      1349

    6. Ihastuin sun kaksoisolentoon

      Kaipaan sitä nyt tästä eteenpäin. Joskus käy näin. 👋🏻
      Ikävä
      169
      1342

    7. Ketä kaivattusi mielestäsi muistuttaa

      ulkonäöllisesti?
      Ikävä
      58
      1303

    8. Minä vaan masennun yksinäni

      Viettäkää mukava perjantai ilta ja kiva viikonloppu. 🌃🌞🐺💤
      Ikävä
      212
      1257

    9. Hyvää yötä naiselle.

      Olitko sä taas lihonut? Hyh Hyh mieheltä jonka tunnet
      Ikävä
      99
      1151

    10. Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä

      "Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht
      Maailman menoa
      252
      996
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt