PAKKO

Mulla oli tollanen olo vuosi sitten.
Suututti ihan kaikki - ja mulla kans just sukulaisuus suhteet oli sillon menny. Ihmisiä pelkäsin. Herkkuja ahmin, miehelle huusin sillon harvon kun häntä kotona näin jne. jne. - mulla tosin vaan yksi lapsi.

Otin asiasta neuvolassa puhetta ja ohjasivat psykologille. No siellä löytykin mielen sopukoista paljon sinne painettua pahaa mieltä.

Vuoden olen nyt käynyt jutteleen sillon tällön ja tuntuu jo paljon paremmalta. Osaan nauttia lapsestanikin jo ihan erilailla ja hänelle kaveria yritetään. Suosittelen.

Heippa! Nyt vaan asiat ylösalaisin ja hommiin!!
Nyt päätät tällä istumalla (siis kun luet tätä), et huomenna aamulla, aamupalan jälkeen kaikki te kolme, tissität vauvan vaihdat kummallekkin kuivat vaipat ja puet ne ulkovaatteisiin! Ite laita vaikka pipo päähän korviin asti, ni ei tarvi tukkaa murehtia.. ;)
Jolkottelet johkuun puistoon hetkeksi, tiiä vaikka sun nuorimmainenkin viihtyy paremmin ulkona raittiissa nukkumassa.

Jos vauva alkaa äkistä heti, ota tuttipullo varuksi mukaan ja tuttelimammaa..ja ei muuta kun ääntä kohti! Mun poika huusi nälkäänsä saman kuuloisesti(puolen tunnin välein) ja annoin tuttelia aina välillä lisänä.

Voe maalima et on mukava tunne kun se pikku vaavi makaa unten mailla tunnin pidempään ja saat vaikka rakentaa palikoilla toisen ihanan lapsesi kanssa, muista että hänkin tarvitsee vähän huomiotasi.

Saatat olla väsynyt vauva rumbaan, mutta siihen ei tarvi jäädä ryytymään..ole vahva ja rohkea!

Unohda hetkeksi kaikki maaliman asiat ja yritä koota ajatuksesi eteenpäin pyrkimiseen ihanien lastesi kanssa..Ole päättäväinen..sinä määräät tahdin!!!Annoit lapsillesi tilaisuuden syntyä tähän maailmaan toivomalla heitä luoksesi..anna heille myöskin tilaisuus elää ja nauttia täällä olemisesta ja sinusta itsestäsi...jos sie et ressaa..ei lapsesikaan..

Perusjutut ensin ruoka, uni ja ulkoilu = ihan kiva, ehkä pirtee äiti ja ihanat pikku kakarat :)

PS:Ja se tyttösi saattaa olla juuri nyt sellaisessa pikkupiru iässä jota kauhulla aina itekkin muistelen..
Tekee kaikki mahdolliset ruojjuuet ja kiipeää joka paikkaan ja tappelee vastaan..(kuin mikäkin riivattu);)
Koita ainakin olla rauhallinen tytöllesi(Älä huuda,ei johda mihinkään) vaikkakin hän mustis kohtauksia järjestää..hän oli ihan äsken sinun iki ihana pikku tyttövauvasi eikä kukaan muu saanut sinun syliäsi..toisin on nyt..pikku-veli on jatkuvasti sylissäsi eikä äiti iloitse enää minusta, hän saattaa ajatella.

Kuuntele tyttöäsi tai ole kuuntelevinasi..samalla kun tissität poikaa..ole kiinnostunut mitä hän kertoo/höpöttää vaikkei siinä olisi päätä eikä häntää..tee sitä päivä päivältä enemmän..jos et jaksa aina vastata kyltymättömälle kysymystulvalle, yritä edes hymyillä ja hymähtää ääneen..."a-haa" tyyliin..
Voimia ja jaksamista sinulle hyvä äiti-ihminen siellä jossakin!!
-Voi miten haluaisin olla sinun tukenasi enemmän sillä olen ollut samassa tilanteessa itsekkin..

ulos vaan ilman lapsia, muuten uuvut

sellasta se on mullakin joskus enempi joskus vähempi.mies tekee melki kaiken kotona vaikka joskus skarppaan niin sit taas lässäshtää.
nyt vähän olen käynyt lasten kans jossain ja kaupassa.ja viikko sit koitin lenkkeillä et saisi itseensä puhtia mutta jäi kyllä 3:een lekki kertaan.
Pitäs tehdä enempi kotitöitä,enempi olla lastenkin kanssa,jotain omaakin tehdä,lekkeillä,jne...pitäs pitäs ja pitäs ja mitään ei saa äntiin.
sit huono omatunto kun ukko tekee kaiken.
ja kun ajattelee ee nyt teen jotakin alkaa vaan ahistaa ja väsyttää vieläkin enempi sit menee sänkyyn loikoo ja nukahtaa ja taas on kaikki mennyt mönkään.
voi tätä elämää se vaan menee ohi ja mä roikun perässä