Onko totta, että Suomessa ei voi tehdä viranomaisen virheistä rikosilmoitusta, vaan on lähetettävä muutospyyntö johonkin hevon lautakuntaan, joka käsittelee asiaa vuoden pari, sitten hallinto-oikeudessa vuosi-pari ja viranomainen saa vain huomautuksen? Eikö voi tehdä suoraan rikosilmoitusta poliisille?
Onko Suomi oikeusvaltio?
paluumuuttaja
13560
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Eihän rikosilmoituksen tekoa ole keneltäkään kielletty.
Yleensä ihmiset eivät nyt niin kovin herkästi tee rikosilmoitusta viranomaisista, koka viranomaiset tuntevat oman alansa lainsäädännön tarkkaan, tällöin hyvin helposti rikosilmoituksen tekijä häviää jutun ja joutuu itse leivättömään pöytään vastaamaan väärästä ilmiannosta tai jostain muusta rikoslaissa mainitusta rikoksesta.
Tohin eppäillä viranomaisten laintuntemusta. Heillä tosin on etuna, että valtio palkkaa veronmaksajien rahoilla heille parhaat juristit. Ja täytyy muistaa, että tuomaritkin ovat valtion virkamiehiä. Ei korppi korpin silmää noki. Olen vain hämmästyksellä todennut, että Suomessa on vaikeampi saada oikeutta viranomaisia vastaan kuin Venäjällä, jossa vietin komennuksella viisi vuotta. Ihmetyttääkin suomalaisessa lehdistössä ja televisiossa jatkuvasti esille tulevat epäilyt Venäjän oikeuslaitoksesta ja sananvapaudesta. Minulla alkaa olla kohta se kuva, että täällä Suomessahan ne ongelmat vasta suuret ovatkin. Omista ongelmista ei kerrota mediassa, sen sijaan arvostellaan Venäjää. Skitsofrenista touhua. Tulee Neuvostoliitto mieleen...
Poliisi ja syyttäjä eivät käsittele viranomaisista tehtyä rikosilmoitusta, jos siitä on mahdollista valittaa johonkin "lautakuntaan". Vasta sitten, kun valitustie on käyty läpi, voi tehdä rikosilmoituksen. Valitus korkeimpiin asteisiin kestää yleensä sen viisi vuotta, jossa ajassa rikos vanhenee.
Missä ihmeen tynnörissä olet elämäsi oikein viettänyt?
Jokaisessa viranomaisorganisaatiossa on juristeja niin paljon, että päät yhteen kolkkaa. Loput ovat jos jonkin alan maistereita jne. Jos he nyt eivät oman alansa lainsäädäntöä tunne, niin ketkä sitten, ei ainakaan tuulipukukansa, joka ei ole koskaan lakikirjaa avannutkaan, mutta silti heistä kantelee.
Jos tuulipukukansaan kuuluva putkiasentaja vääntää jotain mutteria 30 vuotta, niin kyllä hän sen homman jo osaa. Niin myös osaavat oman työnsä yhtä kauan alalla olleet virkamiehetkin.
ollut???????
Virkamiehet itse eivät tiedä mitään, he toimivat kuin opetetut koirat.
mutta Suomessa ei. Poliisien oikeudet ovat menneet liian pitkälle siitä syystä, että laki ei ole pysynyt nykymenetelmien perässä. Eikä korppi korpin silmää noki!
Täysin potaskaa kuten olen jo aiemmin kertonut kuten myös nimimerkki dfasdfa'sdl e.
Rikossyytteellä ja muutoksenhaulla ei periaateessa (prosessuaalisesti) ole mitään tekemistä toistensa kanssa samoin kuin lopputuloskin on aivain toinen. Vain muutoksenhaulla voi päätökseen saada muutosta.
Jos haluat muutosta viranomaisen päätökseen, sinun tulee hakea siihen muutosta. Sen käsittely valitettavasti kestää.
Jos haluat tehdä viranomaisesta rikosilmoituksen, voit tehdä sen. Se ei kuitenkaan muuta viranomaisen päätöstä. Kannattaa hahmottaa itselleen, mitä oikein haluaa ja mikä olisi mahdollinen rikos, josta virkamiestä syyttää. Se että hakemukseesi ei suostuta niin kuin sinä haluat, ei aina välttämättä ole rikos.
Edellinen vastaaja on päätynyt juuri asian ytimeen joka muuten tässä keskustelussa on päässyt vähän hakoteille.
On eri asia syyttää viranomaista rikollisesta toiminnasta kuin vaatia muutosta viranomaisen päätökseen. Varsinkin lopputulos on täysin erilainen
Jos virkamies on tehnyt niin väärin päätöksen että on tehnyt rikoksen (esim virkavelvollisuuden rikkominen) niin tämän käsittely menee poliisin kautta (rikosilmoitus jne.) mutta vaikka lopulta virkamies tuomittaisiinkin virkavelvollisuuden rikkomisesta niin tämä ei kuitenkaan muuta mitenkään viranomaisen tekemää virheellistä päätöstä. Enintään virheellisen päätöksen aiheuttamasta vahingosta voi saada korvauksia vahingorvauslainsäädännön mukaisesti.
Mutta jos haluaa saada muutoksen viranomaisen tekemeään (omasta mielestä väärään) päätökseen niin tämä tulee tapahtua siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta viranomaisen päätökseen laissa säädetään eli yleensä johonkin lautakuntaan josta sitten hallinto-oikeuteen ja lopulta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Nämä linjat eivät ole toisiaan poissulkevia vaan samaan aikaan voi hakea muutosta viranomaisen päätökseen kun laitta rikosilmoituksen viranomaisesta poliisille.
Pitää aina miettiä mitä oikein haluaa. Haluaako saada virkamiehen tilille teoistaan vai muutoksen viranomaisen päätökseen. Yleensä kai ensin halutaan jälkimmäistä ja sitten riippuen oikeuden päätöksistä niin nostetaan sitten se virkarikoskanne.
Kyllä "paluumuuttaja" on valitettavasti oikeassa. Tosin muutkin ovat sinänsä oikeassa, että rikosilmoituksen VOI tehdä, mutta oikeus ei sitä käsittele, jos muutoksenhaku kyseisessä asiassa on kesken. Muutostahan haetaan useimmiten lainvastaisiksi koettuihin päätöksiin.
"Onko totta, että Suomessa ei voi tehdä viranomaisen virheistä rikosilmoitusta"
Ei ole, vaan väite on täyttä puppua. Tietenkin että rikosilmoitus johtaisi johonkin pitäisi ilmoittajan pystyä vielä osoittamaan se rikos, josta viranomaista tai yksittäistä viranhaltijaa voidaan epäillä. Eli viranomaisen kohdalla yleensä ajatellaan julkisen vallan käytön yhteydessä juuri näitä virkarikoksia. Tyypilliset virkarikokset liittyvät lahjuksiin, salassapitoon, virka-aseman väärinkäyttöön tai virkavelvollisuuksien rikkomiseen.
Kyllä nämä yleensä tutkitaan varsin terhakkaasti poliisin toimesta, jos vaan pystyy tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen tueksi antamaan jotain konkreettisia ja selviä perusteita rikoksista.
Viranhaltija ei kuitenkaan syyllisty rikokseen, jos hän hänellä olevan harkintavallan rajoissa tekee asiakkaalle kielteisen päätöksen, joka tuntuu asiakkaan näkökulmasta väärältä.
Tällöin asiakkaalla on oikeus hakea muutosta annettuun päätökseen/lausuntoon/jne. valitusviranomaisilta.
Jos oikein yksinkertaistetaan, niin periaatteessa kaikki viranomaispäätökset perustuvat joko sidottuun harkintaan tai vapaaseen harkintaan. Sidotussa harkinnassa virkamiehen on annettava positiivinen päätös hakijalle, mikäli hän täyttää laissa tai ohjeissa annetut edellytykset.
Vapaassa harkinnassa lopullisen päätöksen tekee viranomainen harkintavaltansa rajoissa, eli päätös voi olla kielteinen vaikka edellytykset voivat muuten täyttyä, jos esim. sisäisissä viranomaisten omissa ohjeissa on annettu tarkempia kriteerejä positiivisen päätöksen edellytyksille tai jos edellytetään ettei positiivista päätöstä saa tehdä, mikäli päätökselle ja sen toteuttamiseen ei ole budjetoitu varoja. Vapaassa harkinnassa huomioidaan siis lainsäädännön lisäksi nämä annetut poliittis-hallinnolliset ja taloudelliset tavoitteet.
Lisäksi kysymys voi toisinaan olla siitä, että viranomainen näkee ja tulkitsee päätöksen perusteina olevat tosiasiat toisin kuin hakija, niin tällöin voi tietenkin lähes aina valittaa annetusta ratkaisusta. Eri aloilla on eri valitusasteita, joissakin operatiivisissa viranomaisissa voidaan valittaa suoraan ylemmälle viranomaiselle, mutta yleensä tavallisissa viranomaisissa valitustie on joko ensin jokin lautakunta tai suoraan hallinto-oikeuteen. Jos on tyytymätön hallinto-oikeuden päätökseen, voi hakea valituslupaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja saada valitusluvan hyväksynnän jälkeen asia lopullisesti käsitellyksi siellä.
Jos viranomainen on asiakkaan mielestä tehnyt pienemmän rikkomuksen, ei kuitenkaan ihan rikosta, tällöin asiasta voi valittaa tavallisella hallintokantelulla hänen esimiehelleen. Jos katsoo ettei tämä ole riittävää, niin asiasta voi kannella myös muulle viranomaista valvovalle ylemmälle viranomaiselle esim. lääninhallitukseen, tai ministeriöön. Lisäksi aina voi kannella oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille.
Se miksi viranomaisia vastaan nostetut virkarikos-, vahingonkorvaus- ja muut kantelut eivät menesty kovin hyvin, johtuu siitä että virkamiehet ovat yleensä oman alansa ja lainsäädännön asiantuntijoita. Tällöin käy niin, ettei edes asiakkaan oman yleislakimiehen osaaminen välttämättä riitä jollain erityisalalla, jolloin usein jää näyttämättä jopa se, onko edes menetelty väärin, puhumattakaan siitä että pystyttäisiin näyttämään että teon taustalla olisi kyse virkarikoksen kohdalla edellytyksenä olevasta tahallisuudesta tai tuottamuksellisuudesta.
"sitten hallinto-oikeudessa vuosi-pari ja viranomainen saa vain huomautuksen?"
Huomautus voi tulla vain siitä, että on tehnyt selvän virheen asian käsittelyssä, se että asia on mennyt hallinto-oikeuteen, ei vielä kerro mitään siitä että menettely olisi jotenkin ollut virheellinen, vaan eräillä aloilla pääsääntöisesti valtaosasta päätöksistä käydään koko valitusrumba läpi, jos vaikka jokin sattuisi saamaan jonkin päätöksen kohdan lievemmäksi.
Menee vuosi-pari siksi, että ihmiset vievät sinne mitä käsittämättömämpiä juttuja. Muutaman kerran oikeudenkäyntiä seuranneena voin kertoa että aika mitättömistä asioista ihmisen sinne menee kitisemään.
Varsinkin hallintopuolella vingutaan usein siitä, että päätös on ollut itselle kielteinen, vaikka sinänsä juridisesti oikea - näin joku täällä jo kirjoittikin. Samaten olen samaa mieltä siitä, että viranomaisissa on sen verran juridista asiantuntemusta että kyllä siellä jutut osataan lain mukaan ratkaista, on se sitten ihme jos koulutuksen ja työkokemuksen pohjalta ei osaa lakia soveltaa, mutta sitten jokus peruspena ammattikoulupohjalta muka tietäisi miten juttu olisi oikein mennyt. Jos peruspena on oikein panostanut, hän on saattanut lukea yhdestä juttuaan koskevasta laista pienen pätkän ja perustaa kantansa siihen. Peruspena ei kuitenkaan ehkä tiedä kuinka jumalaton määrä lakeja ja asetuksia suomessa on, osa ristiriitaisia ja siltä varalta on etusijasäännöt. Lisäksi oikeustieteen tuntemus tieteenalana on joitan, jota juristivirkamiehella on mutta penalta puuttuu.