hölmöläisten hommaa

kannanotostasi näkyy, että toimesi perustuu omiin kokemuksiisi ja sitä kautta taitoon voidella. Tietämys taitaa olla sitten siinä, mitä myyjät kertovat.Kyllä asia on niin, että jos haluat fluorin (percarbofluoridin, pulveri) suksesi pohjaan, niin huonoin tapa on raudoitus ja seuraavaksi huonoin kylmähankaus. Paras on sintraus. Tapahtuu siten, että levität vahan mattapinatisena. Sirottelet pulverin kuten alussa kerroin. Sitten ajat vahan kiiltäväksi poraharjalla ja fluori on kylmäpuristettuna pohjassa. Tulee yhdestä purkkista 100 paria suksia ja luistaa. Luiston kesto ei alene ekalla 50 km:llä, kun käytät oikeaa kiinnityvahaa.
Tämä ei perustu kokemukseen , vaan 800 km testeihin ja mittauksiin tänä talvena. Ja mikä parasta, aika koko hommaan kuluu, jos sukset ovat puhtaat täydet viisi minuuttia.
Näin vastarannankiiski.

tuosta partikkelikoosta. Jos mikä näkyy silmälle, on se jo niin iso, että valoaallon pituus taituu siitä ja partikkeli tuee näkyväksi.
Kun olen työni tehnyt aikanaan "pölyn" poistamiskeksi tai sen hyödyntämiseksi, niin tässä muutamia lukuja, joihin törmäät, mutta et näe niitä silmällä. Näissä luvuissa pöly on haitaksi tuotteelle.
Veripussimaterilissa sisäpinnalla saa olla 7 hiukkasta 30x30 cm alalla. Videoteipissä 9. Yhdessä A4 kopiopaerissa on 200.000 irtohiukkast pinnalla!
Ole vaan huoletta, kyllä fluoria on tarpeeksi, vaikka et näekkään yhtään partikkelia.

vp.k kirjoitti:

kannanotostasi näkyy, että toimesi perustuu omiin kokemuksiisi ja sitä kautta taitoon voidella. Tietämys taitaa olla sitten siinä, mitä myyjät kertovat.Kyllä asia on niin, että jos haluat fluorin (percarbofluoridin, pulveri) suksesi pohjaan, niin huonoin tapa on raudoitus ja seuraavaksi huonoin kylmähankaus. Paras on sintraus. Tapahtuu siten, että levität vahan mattapinatisena. Sirottelet pulverin kuten alussa kerroin. Sitten ajat vahan kiiltäväksi poraharjalla ja fluori on kylmäpuristettuna pohjassa. Tulee yhdestä purkkista 100 paria suksia ja luistaa. Luiston kesto ei alene ekalla 50 km:llä, kun käytät oikeaa kiinnityvahaa.
Tämä ei perustu kokemukseen , vaan 800 km testeihin ja mittauksiin tänä talvena. Ja mikä parasta, aika koko hommaan kuluu, jos sukset ovat puhtaat täydet viisi minuuttia.
Näin vastarannankiiski.

Lue lisää

käytännössä tapahtuu? Tarkoitatko koneharjalla ns. rotoharjaa? Niitä koneharjoja (tai rotoharjoja) on monenlaisia. Mikä harja on paras sintraukseen - nylon, korkki vai mikä? Eikö se siroteltu pulveri lennä heti taivaan tuuliin, kun laittaa sen harjan pyörimään? Vai millaista tekniikkaa siinä käytetään?

Millainen on oikeanlainen kiinnitysvaha, siis ilmeisesti alusvaha?

vp.k kirjoitti:

kannanotostasi näkyy, että toimesi perustuu omiin kokemuksiisi ja sitä kautta taitoon voidella. Tietämys taitaa olla sitten siinä, mitä myyjät kertovat.Kyllä asia on niin, että jos haluat fluorin (percarbofluoridin, pulveri) suksesi pohjaan, niin huonoin tapa on raudoitus ja seuraavaksi huonoin kylmähankaus. Paras on sintraus. Tapahtuu siten, että levität vahan mattapinatisena. Sirottelet pulverin kuten alussa kerroin. Sitten ajat vahan kiiltäväksi poraharjalla ja fluori on kylmäpuristettuna pohjassa. Tulee yhdestä purkkista 100 paria suksia ja luistaa. Luiston kesto ei alene ekalla 50 km:llä, kun käytät oikeaa kiinnityvahaa.
Tämä ei perustu kokemukseen , vaan 800 km testeihin ja mittauksiin tänä talvena. Ja mikä parasta, aika koko hommaan kuluu, jos sukset ovat puhtaat täydet viisi minuuttia.
Näin vastarannankiiski.

Lue lisää

toimiiko sama jos harjaa kovasti nylon harjalla, kun ei ole sellaista pora harjaa? ja käykö perus pehmeä voide pohjalle? voisitko vpk valaista.

vp.k kirjoitti:

tuosta partikkelikoosta. Jos mikä näkyy silmälle, on se jo niin iso, että valoaallon pituus taituu siitä ja partikkeli tuee näkyväksi.
Kun olen työni tehnyt aikanaan "pölyn" poistamiskeksi tai sen hyödyntämiseksi, niin tässä muutamia lukuja, joihin törmäät, mutta et näe niitä silmällä. Näissä luvuissa pöly on haitaksi tuotteelle.
Veripussimaterilissa sisäpinnalla saa olla 7 hiukkasta 30x30 cm alalla. Videoteipissä 9. Yhdessä A4 kopiopaerissa on 200.000 irtohiukkast pinnalla!
Ole vaan huoletta, kyllä fluoria on tarpeeksi, vaikka et näekkään yhtään partikkelia.

Lue lisää

Jos ensin laitat parafiinin, sitten ripottelet päälle pulverin ja ajat rotoharjalla(esim. nylon), niin pulveri ei kiinnity vahaan vaan lentää harjan heittämänä lattialle. Sehän täytyy ensin jotenkin kiinnittää vahaan, esim rotokorkilla hiertämällä.

sekavia.. kirjoitti:

Jos ensin laitat parafiinin, sitten ripottelet päälle pulverin ja ajat rotoharjalla(esim. nylon), niin pulveri ei kiinnity vahaan vaan lentää harjan heittämänä lattialle. Sehän täytyy ensin jotenkin kiinnittää vahaan, esim rotokorkilla hiertämällä.

Lue lisää

ymmärtää?mietihän asiaa ajatuksen kanssa,eli olet tusinavoitelija joka vaan voitelee ja taas voitelee ymmärtämättä mitä oikeastaan tekee.

tuo sintraus kirjoitti:

käytännössä tapahtuu? Tarkoitatko koneharjalla ns. rotoharjaa? Niitä koneharjoja (tai rotoharjoja) on monenlaisia. Mikä harja on paras sintraukseen - nylon, korkki vai mikä? Eikö se siroteltu pulveri lennä heti taivaan tuuliin, kun laittaa sen harjan pyörimään? Vai millaista tekniikkaa siinä käytetään?

Millainen on oikeanlainen kiinnitysvaha, siis ilmeisesti alusvaha?

Lue lisää

aluksi karkealla roto-nylonilla parikertaa yli luistoalueen ja sitten pehmeällä viimeistely.
Kierroksia pitää olla n. 900 vähintään ja kova paine alussa.
Ei se fluori lennä mihinkää, kun sen partikkelikoko on pieni. Tietysti jos sitä levietään kuin sokeria niin sitten lentää ja loppu ei kiinnity, kun harja likaantuu.

Alusvahan on EKO-luistonauha, jossa on yhdistetty pehmeä sidosvaha ja timantikova vahapöly. Tämä leviteään nauhasta suksen päälle yhdellä yhdensuuntaisella raudan vedolla ja kun levitykseen käytetttävä paperi vetäistään pois, jää pinta mataksi = huokosia täynnä.

ilman poraa kirjoitti:

toimiiko sama jos harjaa kovasti nylon harjalla, kun ei ole sellaista pora harjaa? ja käykö perus pehmeä voide pohjalle? voisitko vpk valaista.

on mennyt eniten aikaa. Ensinnäkin pehmeä vaha pohjalla lähtee harjatessa pois ja sen mukana muukin. Tätä hommaa kehitettiin yli kymmenen vuotta ja lopulta tulosta syntyi vain yhdistämällä kovat partikkelit pehmeään vahaan. Harjatessa pehmeä osa kuluu, mutta kovat osiot pysyvät ja suojaavat lisäaineita sekä mahdollistaa kinnittymisen. Nauhasta levitetty kerrospaaksuus on /- 0,5 % tarkkuudella samanpaksuinen yli koko suksen ja tämä takaa tasalaatuisuuen.
Käsiharjauksessa ei saada syntymään tarpeeksi lämpöä, jotta täydellinen sintraus tapahtuisi. Siksi roto-harjassa pitää olla tarpeeksi kierroksia, jolla siirretään energiaa = lämmitetään suksen pohjaa. Tällä ei niinkään ole tavoitteena vahan määrän poistaminen vaan pohjan lämmitys.

testimies.,., kirjoitti:

ymmärtää?mietihän asiaa ajatuksen kanssa,eli olet tusinavoitelija joka vaan voitelee ja taas voitelee ymmärtämättä mitä oikeastaan tekee.

olen suunnitellut ja toteuttanut Karhun suksitehtaalle automaattisen voitelulinjan, jolla kilpa-ja aktiivikuntoilijoiden sukset esivoidellaan. 12 m /min vauhdilla, mittaa sentin tarkkuudella pertsan suksista voidepesän ja jättää voitelematta automaattisesti.
Kultaa ei tullut nopeuslaskun SM-kisoista, mutta hopeaa kyllä, laskija horjahti toisessa laskussa.
Eniten lämmitti kuitenkin se, että oma tuote, vaikka silloin täysin keskeneräinen, oli 4 km tunnissa nopeampi kuin mikään kilpaileva sellainen.
Siinä sivussa syntyi myös Karhun Optigrip-suksi.Se pito sellainen. Jäi pahsti kesken minulta.
Kerroppa omat saavutuksesi ja miten olet toteuttanut.

sekavia.. kirjoitti:

Jos ensin laitat parafiinin, sitten ripottelet päälle pulverin ja ajat rotoharjalla(esim. nylon), niin pulveri ei kiinnity vahaan vaan lentää harjan heittämänä lattialle. Sehän täytyy ensin jotenkin kiinnittää vahaan, esim rotokorkilla hiertämällä.

Lue lisää

mutta kun isoisäni aikanaan sanoi, että meiltä pekoilta (hän oli myös Pekka) onnistuu kaikki, niin rohkenin kysyä miten kaljupäätä tukistetaan, niin vastaus tuli heti; ilmastointiteipillä!
Sen jälkeen on kaikki onnistunut.
Tässä hyvä keino vahan levitykseen; pistä vahaa pataan ja kun kiehuu, vie kylmä suksi padan yli - höyrystyy kivasti pohjaan ja voit kontrolloida kerrospaksuutta åströmin tarkkudella! nanomiehet tulee kaukana takana näillä mittayksiköillä.
Tämä lienee selvää tekstiä.

vp.k kirjoitti:

mutta kun isoisäni aikanaan sanoi, että meiltä pekoilta (hän oli myös Pekka) onnistuu kaikki, niin rohkenin kysyä miten kaljupäätä tukistetaan, niin vastaus tuli heti; ilmastointiteipillä!
Sen jälkeen on kaikki onnistunut.
Tässä hyvä keino vahan levitykseen; pistä vahaa pataan ja kun kiehuu, vie kylmä suksi padan yli - höyrystyy kivasti pohjaan ja voit kontrolloida kerrospaksuutta åströmin tarkkudella! nanomiehet tulee kaukana takana näillä mittayksiköillä.
Tämä lienee selvää tekstiä.

Lue lisää

nanometri= miljardisosa metriä

Ångström=kymmenmiljardisosa metriä

åström= ?


Melkoisen vaikea mitata kotikonstein tuolla tarkkuudella.

reetu kirjoitti:

nanometri= miljardisosa metriä

Ångström=kymmenmiljardisosa metriä

åström= ?


Melkoisen vaikea mitata kotikonstein tuolla tarkkuudella.

Lue lisää

se piti olla. Milläs niitä mittaa - ei millää, mutta mainoslauseissa tuntuu suosituilta.
Armeijassa meillä oli vääpeli, joka mittasi ps-vaunuja donneilla. Oli 35 donnin, 50 donnin ja niin edelleen. Kun kysyttiin mikä se donni on, niin se on yksikkö jolla mitataan panssarivaunuja.

vp.k kirjoitti:

se piti olla. Milläs niitä mittaa - ei millää, mutta mainoslauseissa tuntuu suosituilta.
Armeijassa meillä oli vääpeli, joka mittasi ps-vaunuja donneilla. Oli 35 donnin, 50 donnin ja niin edelleen. Kun kysyttiin mikä se donni on, niin se on yksikkö jolla mitataan panssarivaunuja.

Lue lisää

Eikös VPK se fluorikin onnistu parhaiten sukseen site että pannaan jauhe peltipurkkiin ja lämmitetään,että fluori haihtuu ja samalla purkin yli vedetään suksi.
Sitäkö tarkoitit.

reetu kirjoitti:

nanometri= miljardisosa metriä

Ångström=kymmenmiljardisosa metriä

åström= ?


Melkoisen vaikea mitata kotikonstein tuolla tarkkuudella.

Lue lisää

jokapaikassa on nano,ja kansa ostaa,suomalaiset menee kaikkeen halpaan HETI!
nanopohja,nanovoide,suksi ei luista nanoilla vaan rakenne ratkaisee ja voitelu on 10% lopputuloksesta.

jhggkhjklh kirjoitti:

Eikös VPK se fluorikin onnistu parhaiten sukseen site että pannaan jauhe peltipurkkiin ja lämmitetään,että fluori haihtuu ja samalla purkin yli vedetään suksi.
Sitäkö tarkoitit.

Lue lisää

tulee ruummiita. Muuten pyydäppä kauppiaaltasi fluorivoiteen käyttöturvallisuustiedoite, sellainen EU:n vaatima 13 kohtainen, niin jos sattuu jotain, olet varmalla pohjalla.
Meiltä löytyy kesto-ja kilpapidolle sellainen, japsit vaativat, enkä pidä minään huuhaana, eletäähän nyt aikaa, jolloin on viina, naisia ja tekstiviestejä, ennen ei ollut tekstareita, fortissimo!

vp.k kirjoitti:

aluksi karkealla roto-nylonilla parikertaa yli luistoalueen ja sitten pehmeällä viimeistely.
Kierroksia pitää olla n. 900 vähintään ja kova paine alussa.
Ei se fluori lennä mihinkää, kun sen partikkelikoko on pieni. Tietysti jos sitä levietään kuin sokeria niin sitten lentää ja loppu ei kiinnity, kun harja likaantuu.

Alusvahan on EKO-luistonauha, jossa on yhdistetty pehmeä sidosvaha ja timantikova vahapöly. Tämä leviteään nauhasta suksen päälle yhdellä yhdensuuntaisella raudan vedolla ja kun levitykseen käytetttävä paperi vetäistään pois, jää pinta mataksi = huokosia täynnä.

Lue lisää

Kenen valmistajan nauha on tämä eko-luistonauha?

käyttämäsi tekniikka eroaa lopputuloksen kannalta perinteisestä laiskan miehen konstista, jossa pulveri laitetaan pohjaan raudoitetun parafiinin päälle, raudoitetaan, siklataan, harjataan ja kiillotetaan.

miten.. kirjoitti:

käyttämäsi tekniikka eroaa lopputuloksen kannalta perinteisestä laiskan miehen konstista, jossa pulveri laitetaan pohjaan raudoitetun parafiinin päälle, raudoitetaan, siklataan, harjataan ja kiillotetaan.

Lue lisää

Ei pysty tällä tiedoilla sanomaan, millä tekniikalla saa parhaan lopputuloksen. Mutta itse saanut tästä parhaat tulokset ja yllätykseksi todella helpolla työllä!
Pulveria kuluu todella vähän, koska kaikki on suoraan kosketuksessa pihtaaseen pohjaan, eikä mitään tulee siiklattua pois.
Mitäs mieltä vpk tästä tekniikasta. Tässä ei raudoiteta suoraan pulveria vaan "paperin läpi parafiinia johon pulveri imeytyy melko matalassa lämpötilassa?

tekniikka kirjoitti:

Ei pysty tällä tiedoilla sanomaan, millä tekniikalla saa parhaan lopputuloksen. Mutta itse saanut tästä parhaat tulokset ja yllätykseksi todella helpolla työllä!
Pulveria kuluu todella vähän, koska kaikki on suoraan kosketuksessa pihtaaseen pohjaan, eikä mitään tulee siiklattua pois.
Mitäs mieltä vpk tästä tekniikasta. Tässä ei raudoiteta suoraan pulveria vaan "paperin läpi parafiinia johon pulveri imeytyy melko matalassa lämpötilassa?

Lue lisää

Puhdistatko pohjan voiteenpoistoaineella vai kuumavahamenetelmällä vai jotenkin muuten?

Sinänsä kuituliinan läpi pulverointi on tuttu menetelmä ainakin Startin ohjeissa. Erään toisen merkin voitelija ei suositellut kuituliinaa, koska se imee voidetta.

Pulverointi puhtaaseen pohjaan on käytössä myös huipputasolla.

tekniikka kirjoitti:

Ei pysty tällä tiedoilla sanomaan, millä tekniikalla saa parhaan lopputuloksen. Mutta itse saanut tästä parhaat tulokset ja yllätykseksi todella helpolla työllä!
Pulveria kuluu todella vähän, koska kaikki on suoraan kosketuksessa pihtaaseen pohjaan, eikä mitään tulee siiklattua pois.
Mitäs mieltä vpk tästä tekniikasta. Tässä ei raudoiteta suoraan pulveria vaan "paperin läpi parafiinia johon pulveri imeytyy melko matalassa lämpötilassa?

Lue lisää

toimii erittäin hyvin. Edellä mainitsemasi hiihtokilometrit saattaa tuplautua, ennekuin tarvitaan uutta luistoa. Raudoitettaessa suoraan vahan päälle fluori lähtee lähes heti pois, samoin kaikki luiston kannalta tärkeät lyhytketjuiset hiilivedyt. Kun fluori on puhtaassa suken pohjassa ja lämmitys luistonauhan läpi, niin pohjan lämpö nousee max. 42 C ja fluori on vahan suojassa. Harjaus ja homma selvä.KAIKEN TÄRKEIN; NAUHAN YLI SAA VETÄÄ VAIN YHDEN KERRAN JA YHTEEN SUUNTAAN,suunnalla ei ole väliä. Jos vedät toisen kerran, siirtyy pohjassa oleva vaha ja fluori takaisin nauhaan. Näin se on suunniteltu, jos tarvitaan puhdistaa pohjaa.
Mistä se luisto tulee, niin tässä pieni selvitys, sillä 90 % tämän palstan lukijoista on epävarma siitä, mikä luisto on. Tarjotaan profiilia ja 10 % voiteista ym..
Luisto on yksinkertaisesti hiihtäjän liike-energian muuttumista lämmöksi suksen pohjan alla. Lämpö syntyy epätasaisesta pohjasta ja pehmeästä voiteesta, joka pahentaa tilannetta lumikiteiden tunkeutuessa syvemmällee pehmeään voiteeseen. Jokainen katkennut kide hidastaa vauhtia ja hidastus muuttuu lämmöksi.
Fluorista on kaksi etua sinun laitamllasi tavalla; se täyttää pienet koloset, joita silmä ei näe ja kovettaa pohjan. Tällainen estää kiteiden tunkeutumista,kestää paremmin lämpöä ja siitä tulee luisto.
Niin hassulta kuin saattaa tuntua, hiihtoasennolla on melkein enemmän merkitystä luistoon kuin voitelulla!!!

vp.k kirjoitti:

toimii erittäin hyvin. Edellä mainitsemasi hiihtokilometrit saattaa tuplautua, ennekuin tarvitaan uutta luistoa. Raudoitettaessa suoraan vahan päälle fluori lähtee lähes heti pois, samoin kaikki luiston kannalta tärkeät lyhytketjuiset hiilivedyt. Kun fluori on puhtaassa suken pohjassa ja lämmitys luistonauhan läpi, niin pohjan lämpö nousee max. 42 C ja fluori on vahan suojassa. Harjaus ja homma selvä.KAIKEN TÄRKEIN; NAUHAN YLI SAA VETÄÄ VAIN YHDEN KERRAN JA YHTEEN SUUNTAAN,suunnalla ei ole väliä. Jos vedät toisen kerran, siirtyy pohjassa oleva vaha ja fluori takaisin nauhaan. Näin se on suunniteltu, jos tarvitaan puhdistaa pohjaa.
Mistä se luisto tulee, niin tässä pieni selvitys, sillä 90 % tämän palstan lukijoista on epävarma siitä, mikä luisto on. Tarjotaan profiilia ja 10 % voiteista ym..
Luisto on yksinkertaisesti hiihtäjän liike-energian muuttumista lämmöksi suksen pohjan alla. Lämpö syntyy epätasaisesta pohjasta ja pehmeästä voiteesta, joka pahentaa tilannetta lumikiteiden tunkeutuessa syvemmällee pehmeään voiteeseen. Jokainen katkennut kide hidastaa vauhtia ja hidastus muuttuu lämmöksi.
Fluorista on kaksi etua sinun laitamllasi tavalla; se täyttää pienet koloset, joita silmä ei näe ja kovettaa pohjan. Tällainen estää kiteiden tunkeutumista,kestää paremmin lämpöä ja siitä tulee luisto.
Niin hassulta kuin saattaa tuntua, hiihtoasennolla on melkein enemmän merkitystä luistoon kuin voitelulla!!!

Lue lisää

etteikö profiililla ole merkitystä..ootko vp.k iha tosissaa??
mutta toi hiihtoasento..siinä kyllä oot oikeessa..se vaikuttaa kyllä luistoon..tarkotat kai missä kulmassa paino ja(paine) kohdistuu sukseen ja sitä kautta lumeen>yhtenäinen vesipatja!

RS+ kirjoitti:

Puhdistatko pohjan voiteenpoistoaineella vai kuumavahamenetelmällä vai jotenkin muuten?

Sinänsä kuituliinan läpi pulverointi on tuttu menetelmä ainakin Startin ohjeissa. Erään toisen merkin voitelija ei suositellut kuituliinaa, koska se imee voidetta.

Pulverointi puhtaaseen pohjaan on käytössä myös huipputasolla.

Lue lisää

Ennen uuttaa voitelua puhdistan pohjan harjalla, jota käytän voiteenpoistoon/puhdistukseen.
Viimekauden lopuksi sulatin pohjaan kuumavahan, jonka kauden aluksi sitten siiklasin ja harjasin pois. Voiteenpoistoaineita en käytä luistopuolella ollenkaan, vaan jos sattuu kunnon moskat pohjaan, niin sitten kuumavahalla, jollei harjalla lähe, millä se kyllä on ainakin toistaiseksi hyvin lähtenyt.

....helpolta vaikuttaa. Kun käytät tätä ns. ainasamavoitelua niin mitä pulveria käytät ja onko se luisto tätä EKO-luistonauhaa. Tekis kyllä mieli kokeilla kans mutta taitaa jäädä ens talveen...

yrittänyt jengille kertoa, että kerrostaminen on myös hullun hommaa.

vpk sitäkin kirjoitti:

yrittänyt jengille kertoa, että kerrostaminen on myös hullun hommaa.

hommaa, tulos voi olla etupäässä korvien välissä. Tästä syystähän niin monet erilaiset vahat toimivat parhaiten usein kerroksina.
Kun menin tapaamaan vahanvalmistajaa, joka toimittaa peruvahaa kaikille skandinaavian voidevalmistajille, niin tätä asia käytiin läpi perusteeellisesti. Jokainen voi kokeilla kaatamalla sulatetun, jäähtyneen pohjustusvahaa päälle luistoa. Tarttuuko kiinni, vai napsahtaako irti? Irtoaako kerrokset hatjatessa? Mikä on luistopintana näiden kokeiden jälkeen. Voihan kerroksia lisätä useita, mutta taitaa se alin olla luiston kannalta tärkein, näin vahanvalmistaja määritti, ja kemiahaan homma on.
Yksinkertainen kotitesti; kylmää vettä kattilaan ja sinne pala pohjustusta ja pala luistoa. Kuumennus ja miten iso ero on sulamispisteiden välillä. Jos sulaa samaan aikaan, niin ero on vahojen välillä on yhtä iso kuin Seol:n ja Nesteen 95 bensojen.Eli myydään eri värin alla.