liikaa

Oon 15 vuotias tyttö, ollut masentunut puolitoista vuotta. Koulukiusattu oon ollut 8 vuotta, siihen on kyllä jo puututtu. Takana 3 itsemurhayritystä ja lääkityksenä Cipralex 10 mg ja tarvittavana Truxal 20 mg.
Sairaalassa oon ollut nuorisopsykiatrisella noin puoli vuotta, ei mitään hyötyä. Nyt oon avohoidossa. Kaikki vaan tuntuu liialliselta. Millään ei ole merkitystä. Vihaan kaikkia. En puhu kenellekään enää totta. En voi luottaa keneenkään, kaikki aina vaan rikkoo luottamuksensa.En ota lääkkeitäni. Vanhemmat penkoo tavaroita. Kotona esitetään että kaikki on hyvin, vaikkei niin todellakaan oo. Haluan vaan tappaa itseni. Lääkkeet on piilotettu, enkä niitä voi etsiä, koska äiti on sairaslomalla, yllätys yllätys, mun takiani. Kenelläkään mitään samanlaista? Elämä on lahja, jota arvostan, mutta millä en tee mitään enää. En jaksa yrittää parantua, enkä tiedä enää edes haluanko ja pystynkö.
4325
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Mikset puhu kenellekään totta?

Ja miksi ihmeessä et ota lääkkeitäsi?



>Elämä on lahja, jota arvostan, mutta millä en tee mitään enää.

Kaikille se elämä kuitenkaan ei ole mikään niin
mieluinen "lahja"..kuten varmaan hyvin tiedät..

Mutta mikset tee elämällä mitään enää?
Voit tehdä mitä haluat,voit muuttaa kaiken
elämässäsi paljon paremmaksi kun mitä se on nyt.


>En jaksa yrittää parantua, enkä tiedä enää edes haluanko ja pystynkö.

Sinun tarvitsee vaan jostain löytää se halu parantua.
Jos sen löydät niin pystyt parantumaan,pystyt muuttumaan.


Kirjoita minulle,osoitteeni on profiilissani.

Äänestä

SINÄ PYSTYT SIIHEN on varmaan sanat joita olet kuullut paljon.ota lääkkeesi ne helpottavat oloasi ja sit ajatukset selkenevät ja löydät sen elämän kultaisentien...minä olen sairastanut koko ikäni masennusta ja välillä on ollut hyviä ja välillä huonoja kausia.joskus olen kanssa valinnut sen tien etten koske lääkkeisiin mutta sitten tilanne meni todella huonoksi ja pakotin itseni ottamaan lääkkeet ja seuraavana päivänä voin jo paljon paremmmin.puhuminen auttaa

Äänestä

Sinä yksin valitset tien mitä haluat kulkea.
Tällä hetkellä ajatuksesi näyttävät olevan aika ristiriitaiset eli et ole valintaasi tehnyt.
Jätät lääkkeet syömättä ja kuitenkin haluat elää?
Miksi kiusaat itseäsi? Sinullahan on vielä elämänhalua koska elämä on sinulle arvokas asia.
Päätä valita juuri se tie, joka merkitsee sinulle jotain eli valitse elämä. Eihän kuolema merkitse mitään niin kauan kuin sinulla on pienikin halu elää. Kun olet tiesi valinnut, unohda sana kuolema tai sen ajattelu, sillä se tuottaa vain negatiivisia ajatuksia. Pakota itsesi ajattelemaan elämää sen kaikissa muodoissa, jos et mistään muusta saa aihetta elämään, seuraa luontoa, se kyllä opettaa ja kertoo miä elämä oikeasti on. Se on syntymistä, iloa ja surua ja taas uudenopettelemisen aikaa. Tärkeintä kaikessa on huolenpito ja ravinto. Jos et itse osaa itsestäsi huolta pitää anna vanhemmillesi siihen lupa. Niin kauan kun itse huijaat itseäsi, niin kauan et voi luottaa muihinkaan ja epäilet kaikkia kaikesta. Epäilethän itse itseäsi. Muista, että niin kuin sinä olet peilinä muille, olet sitä myös itsellesi. Muutos lähtee sinusta ja siitä hyväksynnästä ja anteeksiannosta, jonka suot itsellesi ja läheisillesi. Pieni askelin pitää lähteä liikkeelle, antaa itselle aikaa sopeutua.
Pääasia, että päätät elää. Niin paljon on onnea elämässä kun sen vain ymmärtää ja nousee ylös epätoivon suosta, antaa itselle mahdollisuuden nauttia ja luvan olla onnellinen. Ei kukaan ole tässä maailmassa yksin, pitää vain löytää keino päästä ihmisten luo, vaikka vain hetkeksi kerrallaan. Jos et muista seuraa löydä, katsele pihallasi lenteleviä lintuja tai hanki kissa - niin minä tein. Ihana ystävä, joka pitää huolta ja ymmärtää surut. Odottaa kotiin ja tervehtii ovella aina yhtä lämpimästi.

Pienestä se lähtee kunhan vain otat itse suunnan ja päätät lähteä. Sinusta kaikki riippuu - muut ei eivät voi ehdää puolestasi, mutta he voivat kyllä olla tukenasi.

Hyvää loppuelämää sinulle...

terveisin: masennuksesta elämään palannut.

Äänestä
  • Sinä yksin valitset tien mitä haluat kulkea.
    Tällä hetkellä ajatuksesi näyttävät olevan aika ristiriitaiset eli et ole valintaasi tehnyt.
    Jätät lääkkeet syömättä ja kuitenkin haluat elää? Miksi kiusaat itseäsi?

    Sinullahan on vielä elämänhalua, koska sanot, että elämä on sinulle arvokas asia.
    Päätä valita juuri se tie, joka merkitsee sinulle jotain eli valitse elämä. Eihän kuolema merkitse mitään niin kauan kuin sinulla on pienikin halu elää. Kun olet tiesi valinnut, unohda sana kuolema tai sen ajattelu, sillä se tuottaa vain negatiivisia ajatuksia. Pakota itsesi ajattelemaan elämää sen kaikissa muodoissa ja jos et mistään muusta saa aihetta elämään, seuraa luontoa, se kyllä opettaa ja kertoo mitä elämä oikeasti on. Se on syntymistä, iloa ja surua ja taas uudenopettelemista.

    Tärkeintä kaikessa on huolenpito ja ravinto. Jos et itse osaa itsestäsi huolta pitää, anna vanhemmillesi siihen lupa. Niin kauan kun itse huijaat itseäsi, niin kauan et voi luottaa muihinkaan ja epäilet kaikkia kaikesta. Epäilethän itsekin itseäsi. Muista, että niin kuin sinä olet peilinä muille, olet sitä myös itsellesi. Muutos lähtee sinusta ja siitä hyväksynnästä ja anteeksiannosta, jonka suot itsellesi ja läheisillesi. Pienin askelin pitää lähteä liikkeelle, antaa itselle aikaa sopeutua.
    Pääasia, että päätät elää.

    Niin paljon on onnea elämässä kun sen vain ymmärtää ja nousee ylös epätoivon suosta ja antaa itselle mahdollisuuden nauttia ja luvan olla onnellinen. Ei kukaan ole tässä maailmassa yksin, pitää vain löytää keino päästä ihmisten luo, vaikka vain hetkeksi kerrallaan. Jos et muista seuraa löydä, katsele pihallasi lenteleviä lintuja tai hanki kissa - niin minä tein. Ihana ystävä, joka pitää huolta ja ymmärtää surut. Odottaa kotiin ja tervehtii ovella aina yhtä lämpimästi.

    Pienestä se lähtee, kunhan vain otat itse suunnan ja päätät lähteä. Sinusta kaikki riippuu - muut ei eivät voi elää puolestasi, mutta he voivat kyllä olla tukenasi.

    Hyvää loppuelämää sinulle...

    terveisin: masennuksesta elämään palannut.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Nimetön kirjoitti:

Oon 15 vuotias tyttö, ollut masentunut puolitoista vuotta. Koulukiusattu oon ollut 8 vuotta, siihen on kyllä jo puututtu. Takana 3 itsemurhayritystä ja lääkityksenä Cipralex 10 mg ja tarvittavana Truxal 20 mg.
Sairaalassa oon ollut nuorisopsykiatrisella noin puoli vuotta, ei mitään hyötyä. Nyt oon avohoidossa. Kaikki vaan tuntuu liialliselta. Millään ei ole merkitystä. Vihaan kaikkia. En puhu kenellekään enää totta. En voi luottaa keneenkään, kaikki aina vaan rikkoo luottamuksensa.En ota lääkkeitäni. Vanhemmat penkoo tavaroita. Kotona esitetään että kaikki on hyvin, vaikkei niin todellakaan oo. Haluan vaan tappaa itseni. Lääkkeet on piilotettu, enkä niitä voi etsiä, koska äiti on sairaslomalla, yllätys yllätys, mun takiani. Kenelläkään mitään samanlaista? Elämä on lahja, jota arvostan, mutta millä en tee mitään enää. En jaksa yrittää parantua, enkä tiedä enää edes haluanko ja pystynkö.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu