Arvostelua kauhusta

Alkuun olisi voinut panostaa enemmän kirjoittamalla senkin runomittaan.

Esim. näin:

*On keskyö*...... keskiyöhän on perinteisesti hetki, jolloin tapahtuu kummia, joten sen mainitseminen heti teksin alussa luo lukijalle tiettyjä mielikuvia mahdollisista tulevista kauhuista.

Seuraavalla rivillä olisi voinut jatkaa hetken tarkentamista *kello kahtatoista lyö*..... tällä saadaan jännitys tiivistymään ja lukija alkaa odottaa, mitä tapahtuu.

*Ovi narahtaa* on ihan ok.

*Veitsi välähtää* loisi kaameamman tunnelman kuin *vilahtaa*, mikä ilmaisu sopisi paremminkin vaikka intiimiruumiinosien paljastelun kuvaamiseksi. Tosin tässä versiossa joudutaan ottamaan runoilijan vapauksia loppusointujen suhteen. Narahtaa -> välähtää.

*Kurkku katkeaa* on hyvä ilmaisu.

Loppuhuipennuksen suorittajan sukupuolen voisi vaihtaa isäksi äidin sijaan. Isät ovat huomattavasti dramaattisimpiin tekoihin pystyviä kuin äidin. Tosin tästä voidaan kiistellä. Mutta jos pysytään dramatiikassa, väittisin, että *Kurkku katkeaa* - ilmaisun jälkeen tuleva sana *isä* luo enemmän odotuksia kuin käytetty *äiti*.

Mitä tulee *ja huoneesta kuuluu* osioon, sen olisi voinut jättää pois kokonaan.

Mutta ihan hyvää yritystä tässä kyllä näin. Jatka kirjoittamistasi.

vanha vitsi jo. Keksi jotain ihan omasta päästä, jookosta?

Näin sen kuuluu mennä.

On keskiyö, kello kaksitoista lyö.
Ovi narahti, veitsi välähti, kurkku katkesi ja kuului ääni...

Kurkkuvoileipä on valmis
_________________________

Kun kopioi toisen tekstiä on hyvin tärkeä että ilmoittaa alkuperäisen tekstin tekijän.

Toisaalta jos ajatellaan ettei tässä ole kyse plagioinnista, vaan lukija on sattumalta kirjoittanut jutun "omasta päästään" tietämättä tekstin joutuneen pään sisään ulkopuolelta, ei omista ajatuksista...

Asia on kimurantti, mutta jatka harjoittelua, kirjoittaminen kannattaa aina,

..aloitus.

Odotan ensi vuodelle vähintää Sinuhen kaltaista kirjoitelmaa.

Tai Raamatun. Myyntilukujen oletan kohoavan ohi Raamatun.