Koira tappoi pikkupojan Elimäellä: tapaus on traaginen mutta ehkei sittenkään yllättävä.
Suuren koiran pitäminen lemmikkinä edellyttää vastuuta, jota pitää peräänkuuluttaa myös täällä Etelä-Karjalassa.
Koiratappelujen ja näiden satunnaisten tragedioiden lisäksi olemme esimerkiksi täällä piskuisessa Ylämaan kunnassa saaneet kuulla kuinka koiran kanssa on piinattu ja vainottu lapsiperheiden kotirauhaa... ja ihan systemaattisesti!
Pienten lasten pelottelu isohkolla koiralla on toki vain yksi esimerkki edesvastuuttomasta koiran omistamisesta.
Vastaaville koiran omistajille ei pitäisi suoda missään nimessä puudelia suurempaa lemmikkiä... tälläisissä tapauksissa ihan villakoirista olisi hyvä aloittaa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200803177398950_uu.shtml
Suuren koiran pitäminen lemmikkinä edellyttää vastuuta, jota pitää peräänkuuluttaa myös täällä Etelä-Karjalassa.
Koiratappelujen ja näiden satunnaisten tragedioiden lisäksi olemme esimerkiksi täällä piskuisessa Ylämaan kunnassa saaneet kuulla kuinka koiran kanssa on piinattu ja vainottu lapsiperheiden kotirauhaa... ja ihan systemaattisesti!
Pienten lasten pelottelu isohkolla koiralla on toki vain yksi esimerkki edesvastuuttomasta koiran omistamisesta.
Vastaaville koiran omistajille ei pitäisi suoda missään nimessä puudelia suurempaa lemmikkiä... tälläisissä tapauksissa ihan villakoirista olisi hyvä aloittaa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200803177398950_uu.shtml
Vastaukset 9
Vanhimmat
ja keiju luulet olevasi ??
mene lääkäriin ja koirakouluun sen jälkeen niin voisit kuulla jotakin totuuksia koirista jotka eivät ole kokoon sidottuja.
Eikö olekkin hienoa että enää ei elämänkatsomuksen tarvitse perustua pelkään monistettuun kuntatiedotteeseen tahi kivibaarin juoruihin... vaan ihan oikeisiin faktoihin!
..yritä esittää fiksua. Kirjoitustaitosi on loistavaa. Olit varmaan koulussa juuri se nipottaja--kympin oppilas kaikessa!
No kateus on osa Karjalaisuutta, koetetaan ymmärtää... koetetaan ymmärtää.
Mutta totuus lienee se että jotkut vaan ovat viisaampia kuin toiset, eikö se näin ole?
He eivät kuvittele itsestään mitään: joillakin vain on lahjakkuuksia mitä toisilla ei.
Ja sehän ketuttaa... suorastaan vituttaa: kuten tuossa itseään "vituksi" nimimerkillään leimannut tunteitaan ilmaisi.
Joidenkin asenteet ovat jumittuneet paikoilleen, kasvua sekä oppimista enää tapahdu.
He elävät menneisyydessä.
Mutta maailma muuttuu... Eskoseni.
Hieman avarakatseisuutta, please.
Monesti koira on isäntäänsä fixumpi: koiratappeluissa ja tuollaisissa tapauksissa voisi koiran hakea samantien parempaan huostaan.
Miehen ulkoiluttama saksanpaimenkoira kävi lehdenjakajan kimppuun Kontulassa viime torstaiaamuna.
Lehdenjakaja halusi selvitellä tapahtunutta, mutta koiran omistaja oli tähän haluton ja uhkaili koiran usuttamisella uudelleen jakajan kimppuun.
Just!!!
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Koira kävi lehdenjakajan kimppuun Kontulassa/1135234892164?ref=rss
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Koira kävi lehdenjakajan kimppuun Kontulassa/1135234892164?ref=rss
Toivottavasti tuo linkki toimii paremmin, ellei juttuun pääsee toki kopioimalla osoite.
Taas!
Tuorein tapaus sattui juuri Porissa, poliisi tutkii asiaa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200803187403490_uu.shtml
Todella harmillisia tapauksia nuo koiran hyökkäykset ja etenkin nyt kun menettiin pieni lapsi sellaisen seurauksena. Voimia perheelle jaksamiseen herätä uuteen päivään.
Itse uskon niin, että me ihmiset olemme jollakin tapaa saaneet nämä hyökkääjä koirat aikaan. En tarkoita, että koirien perheet kohtelisivat koiraa niin, että lopulta sen pinna menee. Vaan sitä, että olemme jalostaneet rodut liian pitkälle. Väkisin muovattu koiran luonnetta, yritetty vääntää palvelukoira rodusta perhekoiraa.
Luin jostakin, että kultainen noutaja on yleisin rotu joka on purrut eniten ihmisiä. MIksikö? Siksi kun koiraa pidetään lepsukkana rotuna joka sopii hyvin lapsiperheeseen ja kestää nujutusta.Liskäksi koira oli suosittu rotu tossa vuosia sitten ja varmaan joka viidennellä koiran omistavalla oli kultsikka.
Meillä itsellä pieni rotu apson ja cottonin risteytys. Rotua aikoinaan pidetty munkkien jalkojen lämmittimenä ja rottien pyydystäjänä. Rotu joka haluaa olla kaikessa mukana. Tarvitsee virikkeitä ja pitkiäkin lenkkejä. Koiraa hankkiessa tiesin mihin omat taidot ja voimavarat riittävät siksi meille valittiin kyseinen pieni rotu, iloinen vekkuli.