Proffa hei! :)

...ensin määritellä, mitä älykäs tarkoittaa... mutta vastaan nyt ihan miten itse asian ymmärrän. Vastuun jätän kuulijalle, koska vain Jumala puhuu Jumalan sanaa.

Autuaalla tarkoitan tässä nyt ensin sitä, että olisi "pelastunut" ts. olisi "Jumalan lapsi".

Autuaaksi pääseminen siinä merkityksessä on käsittääkseni avattu kaikille heille, jotka turvaavat Jeesukseen Kristukseen syntiensä anteeksi saamiseksi. Tuo usko, paradoksaalista kyllä, tunnutaan annettavan ihmiselle lahjana - toisaalta Jumala, joka on Rakkaus, ei tunnu pakottavan ihmistä yhteyteensä, joten ihmisellä tulee varmaankin olla tahto haluta saada syntinsä anteeksi ja turvata Jeesukseen, jotta näin tapahtuu... Asia on kyllä varsin mystinen, silti samalla äärimmäisen yksinkertainen, eikä ole täysin järjelläni selitettävissä - viisaammatkin menevät varmaankin vipuun. Toisaalta yksinkertainen lapsenomainen usko asiaan riittää - toisaalta, esim. oma lapseni ei edes ajattele olevansa "autuas" - hän on vain ihan luonnollisesti oma lapseni ja osa perhettäni, silloinkin, kun on tehnyt minua vastaan isänä (ja vähän luimistelee nurkan takana)... Minulle asia on luonnollinen asia ja olen saanut henk. koht. lahjaksi luottamuksen siihen, että JEesuksen työ kohdallani riittää autuuteeni.

Toinen merkitys sanalle "autuas" on se, onko ihminen onnellinen.

Varmaan tässä jälkimmäisessä merkityksessä sitten toiset tarvitsevat enemmän voltinheittämistä kuin toiset. Esim. oma lapseni voi olla joskus murheellinen, joskus vähän aralla mielelläkin, kun on tehnyt väärin ja minä olen ankaralla tuulella... Silti hän ei epäile olevansa lapseni.

Toisaalta, jos ei ole uskossa Jeesukseen, uskon että ihminen voi olla "onnellinen" - itse turvasin esim. käsitteeseen nimeltä "ikävänkarkoitus", joka toimi aikansa, ennen kuin HErra otti minusta kiinni.

Ehkäpä inhimillisessä mielessä hetkittäin voi kokea olevansa onnellisempi jos oikein kovasti uskoo olevansa oikeassa seurassa jne... esim. itselläni on kokemuksia siitä, että kun on samalla tavalla ajatteleva seurakunta ympärillä, ei aina tule ajatelleeksi kaikkia kipeitä asioita tai kohdattua omaa todellista syntisyyttään... Joskus sitten henkilökohtaiset kriisit ravistelevat liian kaavamaisista malleista eteenpäin.

Toisaalta, olen havainnut, että jos ihminen uskoo kovasti siihen, että hänen itsensä on puristettava usko siihen että on autuas, niin se voi aiheuttaa psyykkisia ongelmia. En siis usko sitä, että sen uskominen, että pitäisi uskoa olevansa autuas, olisi hyödyllistä autuaana olemiselle. Ehkä yksinkertaisempi lapsen usko siihen, että Isän sana siitä, että olen Hänen lapsensa (sen pohjalta, mitä Jeesus on edestäni tehnyt), riittää autuuteeni - tuntui minusta ajoittain sitten miltä tuntui.

...eli en tainnut osata sitten lopultakaan vastata tuohon vaikeaan kysymykseesi?

...kysyn, mitä itse ajattelet asiasta?

Onko asia sinua pohdituttanut viime aikoina, vai mikä oli motiivisi kysäistä juuri minulta?

Ehkäpä jotkut ylpeät ihmiset voivat kokea olevansa autuaita, jos uskovat omaksuvansa "sen oikean uskonnollisen teorian."

Se, kuuluuko Taivaan Isän perheeseen onkin sitten sellainen asia, että Jeesus on luvannut pitää omistaan huolta loppuun asti, eikä kadottaa yhtäkään heistä, jotka Isä hänelle antaa.

Itse vain yksinkertaisesti uskon Jeesuksen ristinkuoleman ansiosta siihen, että kuulun Taivaan Isän perheeseen. Tiedän, kuka on Isäni, enkä siis ole Raamatun vertausta käyttäen äpärälapsi.

Joskus olen surullinen, joskus vähän onnetonkin ja joskus iloinen. Joskus masentunut, joskus motivoitunut... Mutta ehkäpä se "autuus" on jotain muuta kuin tunnetila - ehkäpä se on sitä, että on "kotona".

Kuten Pietari vastasi Jeesukselle, joka kysyi (kun useat kuulijat pettyivät Jeesukseen ja lähtivät pois): "Herra, mihin me menisimme?" Mihin minäkään voisin kotoani lähteä, jossa olisin "enemmän autuas"?

Toisaalta Raamattu kehottaa uskomaan Jumalaan - ei omaan autuuteensa. Ts. uskomisen kohde ei ole se, onko itse autuas, vaan sen ymmärtäminen seuraa siitä, että uskon alkaja ja täyttäjä, Jeesus Kristus, saa olla elämässä ensi sijalla.

Mutta kysyisin siis - oletko ymmärtänyt samoin vai eri tavoin?