maatalouspolitiikka kokonaan.On selväksi käynyt miten keski-euroopan suurtilatyhtiöt ajavat myös meidät samaan idiotismiin. Suomi ja myös koko pohjola on rakenteeltaan erilainen.Sen vahvuus on ollut ja toivottavasti tulee olemaan "perheviljely" pohjainen maatalous.Sillä on saavutettu elävä maaseutu ja mielekäs kokonaisuus niin luonnon kuin asutuksen kannalta.
Nyt on aika "meppien" ruveta tosissaan ajattelemaan pohjolan omaa politiikkaa ettei autioituisi enepää maaseutua. Tuotantohinnat ja tuet ovat vain pieniä ratkaistavia paperi asioita.
Tärkeintä on yhteiskunnan kehityksen ja mielekkyyden turvaaminen.
Nyt on aika "meppien" ruveta tosissaan ajattelemaan pohjolan omaa politiikkaa ettei autioituisi enepää maaseutua. Tuotantohinnat ja tuet ovat vain pieniä ratkaistavia paperi asioita.
Tärkeintä on yhteiskunnan kehityksen ja mielekkyyden turvaaminen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Katsos kun maatalous suomessa on dynaamisesti kasvava toimiala. Kasvu on ollut 5% vuosittain kautta historian ja tulee jatkumaan dynaamisena tulevaisuudessakin. Kehitys on havaittavissa maatilayritysten kokoluokan kasvuna. Haaveissa on että tulevaisuudessa korkeasti koulutetut maatalousyhtiöiden toimitusjohtajat harjoittavat korkealentoista, tutkimusta ja tuotekehitystä soveltavaa maataloutta myös napapiirillä.
sinun visiosi.
autioittannet maaseudun, kun ette myy tontteja edes sisaruksille, sillä varjolla, että maatilat "kokonaisina".
Suurtilat niin suuriksi, ettei tarvitse näitä
maisemanihailijoita, ilman ihmisiä, vielä yksinäisyyksiinsa ruokkia. Pystyvät rahoittamaan omat hommansa. Tervetuloa kaupunkien "helppouteen"
EU:n maatalous- ja maaseutupolitiikka rajoittuu maatalouteen, ja Suomen osalta maataloudenkin alasajoon leikkaamalla tukia vuosittain vuoteen 2020 asti (jos niinkään kauan).
Tämä EU:n aiheuttama ahneuden aika on johtanut tilakoon kasvuun ja sen mukaan vesistöjen rehevöitymiseen. Tosin maatalous ei ole ainoa, vaan myös metsätaloudella ja kotipuutarhoilla on osuutensa asiassa unohtamatta luonnon aiheuttamaa eroosiota.
Perinteinen "perheviljely" olisi hyvä palauttaa takaisin. Tuolloin oli elävä, elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu. Samoin kyläkaupat ja postit toimivat vielä tuolloin.
Olen varma, että "mepit" eivät osaa EU:n maatalous- ja maaseutupolitiikkaa. Nykyinen CAP-järjestelmä pitäisi muuttaa CARPE-järjestelmäksi, jotta mm. tuotantokiintiöt loppuisivat ja tiestö saataisiin kuntoon. Kun Suomen maatalous olisi täysin omavaraista (kuten aikanaan), voitaisiin puhua omasta maatalouspolitiikasta.
Viljelijöiden tuotantohinnat ja tuet ovat aivan liian alhaisia tuotantokustannuksiin verrattuna. Samoin maatalouden osuus kansantaloudesta laskee jatkuvasti. Jos oltaisiin irti EU:sta, emme olisi niin paljon maailmanmarkkinahintojen armoilla. Samoin ei tarvitsisi pelätä jatkuvaa tukien laskemista.
"Mepeille" ja kansanedustajille tärkeintä on oma etu, ei elinkeinojen ja hyvinvoinnin turvaaminen.
Englannissa on sanonta, että joka hommaan on omat hevoset ...
Suomalainen maatalous on liiankin keskittynyttä ja liiankin virkamiesjohdannaista.
Euroopassa on paljon enempi paikallista jalostusta ja pieniä tiloja, sekä kaikenlaista suoramyyntiä, tämä on tietenkin helpompaa kun kylissä asuu paljon muutakin väestöä, kuin maajusseja.
Saksassa on ihan yleistä, että paikallisen suoramyynti liikkeen lisäksi kylässä on oma teurastamo, meijeri, leipomo ja panimo.
Silti kukaan ei koskaan väitä, että Saksalaiset tunnetaan kansana tehottomuudestaan ...
Isoilla tiloilla on oma roolinsa, osana isojen jalostajien tuotantoketjuissa, pienillä tiloilla on tulevaisuudessa toisenlainen selviämis-strategia, eri asiakkaat ja jalostajat, jotka ovat erikoistuneet omiin eroistuotteisiin.
Sekä monenlaista muuta yritystoimintaa, matkailun ja palvelujen aloilta.