Kuinkas pian "pätevä" opettaja voi toivoa saavansa viran/ jatkuvan toimen? hakijoita on pilvin pimein ja osalla hirveästi työkokemusta, mikä painaa työnantajan vaakakupissa? Voiko vasta pari vuotta työelämässä ollut haaveillakkaan pysyvästä virasta?
Kuinka pian virka?
UusiOpe
176587
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
havittelet.... takahikiältä vai jostain suositusta kaupungista... Takahikiälle pääsee tietty helpommin... suurissa kaupungeissa voit siitä vain unelmoida.
Virka tai jatkuva toimi ei arkihommassa paljoa eroa toisistaan, varsinkin kun opettajan työn luonne on vaikeutumassa entisestään. Toisaalta voi sanoa, että kunnat eivät halua laittaa virkoja auki, vaan peluuttavat ihmisiä määräaikaisina ja/tai epäpätevinä, mikä vain nimellisesti tulee kunnalle edullisemmaksi. Tietääkseni tällainen "kepulaisuus" ei ole enää lainvastaistakaan. Joten unohda haaveet opettajan työstä vakinaisena työnä, vaan valmistaudu siihen, että hommasi on keikkaa toisen jälkeen, sekä mahdollisesti jopa joudut kehittelemään itsellesi jonkin sivubisneksen henkesi pitimiksi, ellet jo ole vaikkapa yrittäjä tai maanviljelijä. Opettajan työn palkkataso laahaa noin 20 vuotta jäljessä ja romahtaa entisestään tulevaisuudessa.
Niin ja opettele hitsaamaan tai ajamaan trukilla. Noillahan taidoilla saa töitä, joissa tienaa (laillisestikin) enemmän kuin opettajana. Ja toisaalta kaikenlaiset sivubisnekset ja -taidot tukevat sinua opehommissa.
Kyse on pitkälti tuuristakin.
Jos saat tuntiopettajuuden ja sinut hyväksi havaitaan, sinulla on erinomaiset mahdollisuudet saada koulussa mahdollisesti myöhemmin aukeava virka, vaikkei sinulla olisikaan vuosikausien kokemusta. Monen lähtijän paikkahan täytetään ensin tuntiopettajuutena tai sijaisuutena ja virka pannaan auki vasta myöhemmin. Useimmiten rehtorit mielellään suosivat tuttuja, talon tavat tuntevia tyyppejä, koska uudesta ihmisestä ei välttämättä papereiden ja haastattelun perusteella voi sanoa mitään varmaa; ikäviä yllätyksiä voi olla edessä. Itse sain viran tällä tavalla pari vuotta opena työskenneltyäni.
Huono puoli työn etsijän kannalta tässä on se, että virallisesti auki oleva virka saattaa olla jo käytännössä täytetty - sillä opettajalla, joka on sitä tuntiopena hoitanut.
Mutta ei siis kannata masentua, vaikka tiedossa olisi lyhyempikin pätkä; niillä on tapana poikia lisää.
perkele että opettajille pitää kaikki olla niin vakaata ja pysyvää. Menkää oikeisiin töihin muualle kuin kunnnalle ja valtiolle niin huomaatte ettei mikään ole pysyvää.
Vituttaa toi teidään itkeminen.
Tehkää joskus jotain tuottavaa, verorahoilla teitä hyysätään.
Opet kiertoon ja virat määräaikaisiksi!!!!!!!!!!!
"...perkele että opettajille pitää kaikki olla niin vakaata ja pysyvää...."
Onko Sinulla itselläsi jotakin mahdollista pysyvää työpaikkaa vastaan? Ei ole vain tainnut vielä kohdalle sattua.
"Menkää oikeisiin töihin muualle kuin kunnnalle ja valtiolle niin huomaatte ettei mikään ole pysyvää."
Eikö kunnalla (kirjoitetaan kahdella N:llä) ja valtiolla olekaan "oikeita töitä"? Niin, eihän opettajan työ tuota suoraan kvartaalin aikana voittoa, mutta sentään aika kohtuullisesti Sinäkin, ystäväni, kirjoitat, vaikka se opettajasi joskus olikin aivan turha ihminen. Nykyisin rahaa osakkeenomistajille tuottamattomat työt eivät ole niin kauhean seksikkäitä, mutta niitäkään töitä ei pysty Suomessa tekemään ilman muutamia perustaitoja. Jossain muualla pääsee liukuhihnalle tai plantaasille vähän vähemmälläkin koulutuksella, oikein tuottavaan työhön!
Ja toisaalta, aika suuri osa opettajanpaikoistakin on nykyisin määräaikaisia.
"Vituttaa toi teidään itkeminen."
Voi voi, eihän Sinun sitten kannata näillä palstoilla liikkua mieltäsi pahoittamassa. Mene mieluummin jonnekin viihteellisemmille sivuille, hyvä ihminen! Noilla muillakin palstoilla täällä tuntuvat ihmiset vain kertovan ammattiensa varjopuolista.
"Tehkää joskus jotain tuottavaa, verorahoilla teitä hyysätään."
Niin. On toki olemassa valtioita, missä opettajien palkat maksetaan esimerkiksi oppilaiden lukukausimaksuista. Ne olisivat kyllä Suomessa varmaan rikasta vähemmistöä lukuun ottamatta kansalaisille aika korkeita, vai mitä luulet? Niin, onhan sellaisissa valtioissa tosiaan halvempiakin kouluja. Ja toisaalta, eivät kaikki käy niissä valtioissa koulua ollenkaan.
Joidenkin mielestä nykyinen systeemi on hyvä. Näin ajattelee suurin osa teollistuneiden valtioiden väestöstä ja varmasti vielä suurempi osa kehitysmaiden väestä, vai mitä luulet?
Jos tämä suomalainen meno keljuttaa, niin olettaisin Sinullekin olevan aivan mahdollista muuttaa kertomani kaltaiseen onnelaan. Sieltä löytyy varmaan Sinullekin oikeaa, osakkeenomistajalle rahaa _tuottavaa_ työtä!
"Opet kiertoon ja virat määräaikaisiksi!!!!!!!!!!!"
Väitetään tosiaan, että työpaikan vaihto esim. viiden-seitsemän vuoden välein tekisi hyvää ja pitäisi pirteänä. Mutta älä nyt ole avoimesti noin kateellinen vakituisemmasta työpaikasta, ethän?
Here here!!!!
Maaseutu = kepu
kaupunki = kokoomus
Tutustu kunnan/kaupungin puoluekirjoon.
esim. koulutusltk:n puheenjohtaja ??
ja eiku Tervetuloa rehelliseen ja reippaaseen
puoluetyöhön (ja virkaan myös)
--------------
Puolison valinta ? = esim. lääkäreiden puolisot saavat aikas nopeaa viran.
yritä saada töitä eri kouluista ja monipuolisia tehtäviä, kuten lv, erilaiset oppilaskunnan hoidot ym
virkaa hakevalla, jonka sain hyvältä ystävältäni. Pidän kyseisen vinkin itselläni, jotta saan havittelemasi virhan. HEHEHE
"haaveillakaan pysyvästä virasta"
Hei, onko kivaa mädäntyä 20-30 vuotta samassa hommassa, jos vielä työyhteisö vuosi toisensa jälkeen muuttuu ummehtuneemmaksi työ"tovereitten" ikääntyessä ja leipääntyessä?!
Vapaassa markkinataloudessa pitää voida vaihtaa alaa ja paikkaa puolin ja toisin: jos homma ei kiinnosta tai palkka riitä, työntekijä nostaa kytkintä ja lähtee. Työnantaja sanoo: "tulos tai ulos!" (tai usein myös "tulos JA ulos!")
Sitä mukaa kuin yhteiskunta käy epäoikeudenmukaisemmaksi, hyvätuloisten keskuudessa aukeaa houkuttelevia koulutuksellisia skenaarioita. Ehkä se voisi myös olla suomalaisen opettajaluokan pelastus. Olen aiemmin ehdottanut yksityiskouluja, mutta se voisi myös olla opettajien yhtiöitymistä lääkärien ja pas... roskakuskien tapaan (opettajan työssä on piirteitä molemmista).
Tämä tulevaisuudennäky ei siis ole ihan helvetillinen. (Niin-no, meidän koulujärjestelmämme ja koulukulttuurimme on jo helvetin esikartano jo pelkästään post-jokelalaisessa mielessäkin). Eikä opettajia ainakaan voida syyttää systeemin epäoikeudenmukaisuudesta; sehän on pikemminkin vain harjoitetun yhteiskuntapolitiikan tulosta, josta saamme kiittää kaikkia suuria puolueita vasemmalta oikealle.
Vai olisiko niin, että mennään siihen suuntaan, että virantäytöt yleistyisivät? Opettajien "sitouttaminen" virkoihin olisikin kuntien keino pienentää entisestään koulutusmenoja. Siis pätkisoperuletti osoittautuukin loppujen lopuksi oletettua kalliimmaksi ja epätarkoituksenmukaisemmaksi kunnille kuin itse noille määräaikaisille opettajille itselleen. Virassa kököttäviä opettajia voisi helpommin kyykyttää sälyttämällä heille entistä enemmän palkattomia lisätehtäviä, koska vapaasti ja välinpitämättömästi paikasta toiseen leijailevia "pätkiksiä" ei voida velvoittaa semmoisiin hommiin. Pätkisope omassa statuksessaan sitä vastoin voisi aina vaatia lisäkorvausta joistain lisätehtävistä.
Muuttuuko pätkätyöläisopettajuus asiallisesti paremmaksi vaihtoehdoksi opettajalle kuin pakonomainen tarve päästä "haaveiltuun vakinaiseen virkaan"?
Jotkut saavat viran heti valmistuttuaan, eli sattuvat kreivin aikaan paikalle kun joku jää eläkkeelle tai vaihtaa työpaikkaa, ja päteviä koulun sisäisiä sijaisia ei ole.
Miehillä homma helpompaa.
Valmistumisen jälkeen sain heti kevätlukukauden sijaisuuden, ja heti seuraavasta syksystä lähtien virkaan, ei tosin samaan kouluun. Luokanopettaja yläkoulun aineenopen kaksoiskelpoisuudella. Sopivat aineyhdistelmät sattuivat kohdalle virkaa haettaessa ja sopiva eläköityminen. Hakijoita tähänkin virkaan oli useita, ainevalinnat olivat tärkein pointti, ja ulospäin suuntautunut ja sosiaalinen luonne kait, heti tulin luontevasti juttuun rehtorin ja sivistysjohtajan kanssa (en tuntenut aiemmin, suhteilla ei vaikutusta).
Nämä jäsenkirjajutut utopiaa, tai sitten monien kymmenien opettajaystävieni on onnistunut välttää moiset kunnat. Itse olen kepulaisessa kunnassa töissä, eikä minun puoluesuuntautuneisuuttani ole kukaan udellut!
Minulla ikävä kyllä ne surullisenkuuluisat munat, mutta monilla naispuolisilla opettajakollegoilla samansuuntaiset kokemukset.
Se minua ihmetyttää, että monessa osaa Suomea kauhea pätevien opettajien pula, mutta silti kaikki haluaa suurimpiin keskuksiin väen vängällä? Osalla toki puolison työ vaikuttaa, mutta kyllä ne sinkutkin esim. Helsinkiin hamuaa. Muutenkin pienemmissä kaupungeissa ja kunnissa voi saada hyvät tuntimäärät ja lisävastuut, jotka oikeasti näkyvät palkassa. Suurissa kaupungeissa usein koulupuolen narut tiukassa, tunnit minimissä, joka näkyy niin luokkakoissa kuin palkkanauhassakin. Minulle maksetaan yli 29 tunnista, ja muitakin lisävastuita on, lisäksi TVA huomioi tehtävien vaativuutta. Työtä on paljon, mutta koen sitä myös arvostettavan. Bruttopalkkani ero suurissa kaupungeissa työskenteleviin ystäviini lasketaan sadoissa euroissa. Lisäksi asumiskustannukset jotain aivan muuta, kuin kehäkolmosen kulmilla.
Onnea silti kaikille työn hakuun. Katselkaa silti myös pienempien kuntien työmahdollisuuksia. Työ on samaa, puitteet voivat olla hiukan vaatimattomammat, mutta työyhteisöt usein mukavia ja opetuksen ulkopuolisia lieveilmiöitä luokissa yleensä vähemmän, edesauttaa jaksamista.
tälläkin kolikolla: pikkukouluissa ei välttämättä ole laaja-alaista erityisopettajaa, kuraattoria, terveydenhoitajaa jne. kuin parina päivänä viikossa - jos sitäkään. Oppilasaines voi olla todella heikkoa (no, onhan se kaupungeissakin, mutta maalla erityisen heikkoa), määrärahat nolla eli kitkuttelet vanhoilla matskuilla vuosikaudet. Mutta toisaalta ei niin paljoa järjestyshäiriöitä, ainakaan kovin vakavia, opettajaa vielä jollain tasolla kunnioitetaan eikä kimppuun sentään käydä.
Tuntimääristä: ne voivat olla kiven takana pikkukunnissa, kun kunnat säästävät, tuntikehystä pienennetään, kouluja lakkautetaan jatkuvalla syötöllä ja esim. kieliä ei todellakaan enää valita.
Kaikki opettajaksi opiskelevat, sijaisuuksia tekevät tai jo opettajan hommissa olevat samanikäiset tuttuni sanovat täällä pohjoisemmassa, etteivät missään nimessä lähtisi "etelän kaupunkeihin" töihin. Eli ei kaikki sinne halaja, kyllä tännekin hakijoita löytyy.. eli ei kaikille riitä töitä muuallakaan!
Ites töitä hakevana kysäisisin sulta, missäpäin Suomea niistä pätevistä opettajista on pula. Eli minne päin kannattaa laittaa papereita menemään? Ainakaan viime keväänä ja kesänä tämä pula ei kohdallani näkynyt - laitoin sen verran moneen paikkaan ihan ympäri Suomea hakupapereita menemään ja edes haastatteluun asti en päässyt!
T. Munaton
"Oppilasaines voi olla todella heikkoa (no, onhan se kaupungeissakin, mutta maalla erityisen heikkoa), määrärahat nolla eli kitkuttelet vanhoilla matskuilla vuosikaudet."
Omat kokemukseni ovat ihan vastakkaiset. Kaupungeissa oppilasaines on aivan surkeata, maaseudulla perusasiat ovat sentään yleensä kunnossa. Maaseudulla ei tietystikkään ole yhtä luokallista SYK:n oppilaiden kaltaista "kermaa", mutta ei myöskään luokallista sosiaalitoimen asakkaita, kuten isojen kaupunkien "huonommilla" alueilla. Pienessä maalaiskoulussa opettaminen on ihanaa!!! Resurssien kohdalla on ihan kyse siitä, missä kunnassa ollaan. Eipä niitä resursseja monessa isossa kaupungissakaan pahemmin ole. Mm. Turussa tuppaa kynät ja vihot loppumaan ennen kuin lukuvuosi :-)
Kuullostaa hieman katkeralta...
Olen kyllä tiukasti sitä mieltä, että maalla oppilasaines keskimäärin parempaa kuin suurissa kaupungeissa. Tuo maalaisia "tyhmistävä" kommenttisi kuullosti naurettavalta. Maalla vielä suuri osa perheistä ydinperheitä, ja kouluun tullessa lähes kaikilla kotoa suht' kunnollinen kasvatus takana. Näin ei suurissa kaupungeissa aina ole. Poikkeuksia toki aina on suuntaan jos toiseen, täysin ei voi yleistää.
Kuraattorit, erityisopet ja muut käyvät harvemmin, mutta tarpeeseen nähden riittävästi. Kaupungeissa taasen erkat voi olla rajusti ylityöllistettyjä. Onko siellä helppoa saada lapsi erkalle?
Määrärahat ovat tiukat, mutta monissa kaupungeissa suhteessa vielä surkeammat. Missä rahaa ylettömästi? Ei meillä perusjutut lopu, kirjat pari vuotta vanhoja, vaikkei editointistudioita olekaan ;). Onko hulppea uusi suuri koulu keramiikkapajoineen, studioineen ja djemberumpuineen auvola? Voiko mielekästä oppimista tapahtua myös vaatimattomammassa ympäristössä?
Myös tunteja vakinaisilla opetajilla hyvin, ja lisätyötkin jaetaan pienemmän opettajamäärän kesken, joten olen tyytyväinen palkkaani. Monella tutulla suuressa kaupungissa tunnit rajattu minimiin (opetusvelvollisuus), ja opettajan palkasta hyvän osan tekee ylitunneilla ja lisävastuilla.
Kirjoituksessani totesin, että avainsana on sopivat aineyhdistelmät. Kun pienestä kunnasta oppilaat vähenevät, ikäryhmät pienenee, niin opelta vaaditaan useamman aineen hallintaa, jotta töitä riittää. Ystäväni koulussa suuressa kasvukeskuksessa opetetaan kymmeniä kieliä ja uskontoja, luokkaan pitää pyytää naapuriluokan miesopettaja, kun eri kulttuurissa kasvanee pikkupojan isä on kertonut, ettei naisopettajaa tarvitse uskoa, esimerkkejä riittää... Itsekin isossa koulussa opettaneena tiedän, että nämä opettamisen ulkopuoliset lieveilmiöt ovat pienissä kunnissa vielä pienempiä. Samalla palkalla teen mieluummin työtä pienessä kunnassa. Sitä en tietenkään kiellä, etteikö täälläkin ongelmia olisi, mutta mittakaava pienempi.
Minä sain viran nyt, kolmen päätoimisena opettajan (eri kouluissa) viettämäni vuoden jälkeen. Valmistumisestani on kolme vuotta. Virka pk-seudulla.