lueskelin teidän tarinoita aikani kuluksi ja mieleen tuli omani joskus vuosien takaa. luulen että olin itse jossain anoreksian(?) "kynnyksellä"..?!
laihduin "vahingossa" (-siis kasvoin pituutta, mikä hoikisti olemustani) vähän, ja muiden kehuista innostuneena päätin pudottaa painoa vähentämällä syömistä, liikunnan suuri ystävä en ole koskaan ollut. alku meni hyvin, kunnes odotukseni ja laihtumis haluni kasvoi kasvamistaan ja lopetin syömisen lähes kokonaan. muistan miten äitini pakotti minua syömään sanomalla "ennen et lähde ulos kun lautanen on tyhjä". kippasin ruuat ystäväni lautaselle ja väitin syöneeni ne pois. tällöin pelkkä ruuan ja syömisen ajattelukin jo tuntui kamalan pahalta, oksetti ja ällötti jatkuvasti. menin huonoon kuntoon ja pyörrytti usein. muistaakseni väsytti myös aika paljon, jolloin ajattelin että jos nukun kokoajan ei äiti voi pakottaa syömään. tällöin olikin sopivasti kesäloma ja nukuin päivään asti ja kun äiti meni esim. "puutarhatöihin" hipsin salaa ulos ja kotiuduin vasta illalla -väitin syöneeni kaverilla ja painuin taas nopeasti nukkumaan. päiväni koostui siis miettimisestä "miten saan vältettyä syömisen?". en edes tajunnut olevani jotenkin poikkeava, syöväni poikkeuksellisen vähän. luulin sen olevan normaalia, syön kun joskus tulee nälkä.
onneksi siis asuin kotona vielä silloin, ja kun äiti huomasi minun jatkuvan syömättömyyden ja laihtumisen hän pakotti minut syömään. siinä istuttiin pöydän äärellä tunteja putkeen ja pakotin itseni syömään pieniä annoksia usein. siitä se lähti ja pikkuhiljaa palautui normaaliksi. laihduin paljon niiden kuukauksien aikana. kilomäärää en kyllä muista sen tarkemmin, mutta alimillaan paino taisi olla 53kg (olisikohan tippunut n. 10kiloa).
nykyään olen jo itsekkin perheellinen ja täysin tyytyväinen itseeni, normaali painoisena.
en tiedä miksi edes kirjoitin tämän tänne, mutta se tuli mieleeni, enkä ole koskaan jakanut tätä kenenkään kanssa. ymmärrän kuitenkin miten salakavalasti syömishäiriö voi alkaa, ja siksi toivotan oikein paljon tsemppiä teille kaikille asian kanssa painiville!! yrittäkää löytää apu ja myös käyttää sitä. hyvää ja ruuantäytteistä kevättä kaikille! :D onnea parantumiseen!
laihduin "vahingossa" (-siis kasvoin pituutta, mikä hoikisti olemustani) vähän, ja muiden kehuista innostuneena päätin pudottaa painoa vähentämällä syömistä, liikunnan suuri ystävä en ole koskaan ollut. alku meni hyvin, kunnes odotukseni ja laihtumis haluni kasvoi kasvamistaan ja lopetin syömisen lähes kokonaan. muistan miten äitini pakotti minua syömään sanomalla "ennen et lähde ulos kun lautanen on tyhjä". kippasin ruuat ystäväni lautaselle ja väitin syöneeni ne pois. tällöin pelkkä ruuan ja syömisen ajattelukin jo tuntui kamalan pahalta, oksetti ja ällötti jatkuvasti. menin huonoon kuntoon ja pyörrytti usein. muistaakseni väsytti myös aika paljon, jolloin ajattelin että jos nukun kokoajan ei äiti voi pakottaa syömään. tällöin olikin sopivasti kesäloma ja nukuin päivään asti ja kun äiti meni esim. "puutarhatöihin" hipsin salaa ulos ja kotiuduin vasta illalla -väitin syöneeni kaverilla ja painuin taas nopeasti nukkumaan. päiväni koostui siis miettimisestä "miten saan vältettyä syömisen?". en edes tajunnut olevani jotenkin poikkeava, syöväni poikkeuksellisen vähän. luulin sen olevan normaalia, syön kun joskus tulee nälkä.
onneksi siis asuin kotona vielä silloin, ja kun äiti huomasi minun jatkuvan syömättömyyden ja laihtumisen hän pakotti minut syömään. siinä istuttiin pöydän äärellä tunteja putkeen ja pakotin itseni syömään pieniä annoksia usein. siitä se lähti ja pikkuhiljaa palautui normaaliksi. laihduin paljon niiden kuukauksien aikana. kilomäärää en kyllä muista sen tarkemmin, mutta alimillaan paino taisi olla 53kg (olisikohan tippunut n. 10kiloa).
nykyään olen jo itsekkin perheellinen ja täysin tyytyväinen itseeni, normaali painoisena.
en tiedä miksi edes kirjoitin tämän tänne, mutta se tuli mieleeni, enkä ole koskaan jakanut tätä kenenkään kanssa. ymmärrän kuitenkin miten salakavalasti syömishäiriö voi alkaa, ja siksi toivotan oikein paljon tsemppiä teille kaikille asian kanssa painiville!! yrittäkää löytää apu ja myös käyttää sitä. hyvää ja ruuantäytteistä kevättä kaikille! :D onnea parantumiseen!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.