Leski kuoli 20 vuotta puolisonsa jälkeen eikä ositusta ole tehty lesken elossa ollessa. Aiemmin kuolleella puolisolla on ei-yhteisiä lapsia ja yksi yhteinen lapsi. Puolison perunkirjassa kiinteistö on kirjattu lesken omaisuuteen. Voivatko aiemmin kuolleen puolison perilliset vaatia kuolleen lesken omaisuudesta tuon kiinteistön osuutta ositettavaksi.
ositus, kun perunkirjassa kiinteistö
lesken omaisuutta
121998
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Rintaperilliset voivat vaatia aina lakiosaansa.
Milläköhän paperilla se kiinteistö on keikahtanut yksin lesken omaisuudeksi??
Kiinteistö on ilmeisesti ollut lesken ninissä, nyt perukirjaa tehdessä ei ole huomattu huomioida osituksen vaikutusta omaisuusmassoihin.
Ositus tulee tehdä nyt eikä kuollut leski voi enään vedota siihen ettei anna tasinkoa ensin kuolleelle.
Mitään lakiosavaateita ei tarvitse esittää jollei ole olemassa testamenttia.
Eli ositus on tehtävä huomioiden aiemmin kuolleen puolison perilliset, vai tulkitsinko oikein?
Eli nyt kun tehdään ositus niin osapuolina ovat ensiksi kuolleen puolison perilliset ja myöhemmin kuolleen puolison perilliset joiden kesken puolisoiden omaisuus ositetaan. Sen jälkeen sitten ryhdytään perinnönjakoon.
Pitääkö nuo "unohdetut" kuolipesän osakkaat lisätä perunkirjaan ja järjestää uusi perunkirjoitustilaisuus vai riittääkö, että ilmoittaa osakkaiden yhteystiedot verottajalle?
Teette täydennysperukirjan.
Ilmoitatte täydennysperukirjan syyksi huomiotta jäänyt ositus.
Perukirjassa luetellaan sitten varat ja tehdään laskennallinen ositus eli homma puoliksi.
Tämä toimitetaan verottajalle.
Ilmeisesti homma menee niin että myöhemmin kuollen perilliset maksavat perinnöstään (½ omaisuusmassasta) perintöveron ja ensin kuolleen perilliset eivät maksa enään mitään koska he ovat tavalla tai toisella maksaneet verot jo ensinmäisen kuoleman jälkeen.
Perunkirjoituksen jälkeen teidän pitää tehdä ihan konkreettisesti ositus.
Osituksen jälkeen ensin kuolleen perilliset sopivat perinnönjaon keskenään ja toiseksi kuolleen perilliset sitten sopivat keskenään.
Näitä eri perijöitä ei sekoiteta keskenään.
aiemmin kuolleen puolison jälkeen lesken omistaman kiinteistön osalta, koska kiinteistöomaisuus oli kirjattu perunkirjassa kokonaan leskelle. Kiinteistöomaisuus on pieni tontti ja purkukuntoinen mökki arvoltaan yhteensä noin 25000 €. Kun tuo jaetaan puoliksi jää kullekin aiemmin kuolleen puolison 6 perijälle niin pieni summa, että siitä ei perintöveroa kanneta. Lesken perijöitä on vain yksi ja hänen perintö ylittää perintöverotuskynnyksen.
Jaa-a. Nyt kuolleen sukulaisena kiistäisin kovasti jos joku vuosien jälkeen yrittäisi ottaa omakseen sellaista mikä aiemmin on jo todettu ja kirjattu nyt kuolleen omaisuudeksi.
Ymmärtääkseni vain se tuolloisen perukirjan omaisuus kuuluu jakoon nyt - ei leskelle kirjattu tai hänen tuon jälkeen hankkimansa omaisuus.
Siis rintaperilliset perii, ellei ole testamenttia.
Ensin kuolleen puolison perilliset perivät siis sen mukaan mitä perunkirjassa merkitty vanhempansa omaisuudeksi.
Eivät peri tämän puolison omaisuutta ellei se satu olemaan myös heidän vanhempansa.
että perintö jaetaan aiemmin kuolleen perukirjaan merkitystä omaisuudesta. Verottaja vaatii nyt kuolleen lesken omaisuuden ositusta ja aiemmin kuolleen puolison elossaolevien perijöiden yhteystietoja. En tiedä sitten, onko virhe tapahtunut silloin 20 vuotta sitten tehdyssä perukirjassa, kun siinä lesken kiinteistöomaisuutta ei ole jaettu kuolleen puolison ja lesken kesken.
>>Ensin kuolleen puolison perilliset perivät siis sen mukaan mitä perunkirjassa merkitty vanhempansa omaisuudeksi.
Eivät peri tämän puolison omaisuutta ellei se satu olemaan myös heidän vanhempansa.
Jos leski on varakkaampi, hänen ei halutessaan tarvi antaa osinkoa kuolinpesälle.
JOs taas edunjättäjä on varakkaampi, tasinko tulee lesken hyväksi.
Mutta jos ositus ja perinnönjako tehdään vasta lesken kuoltua, tästä saa käsityksen, että tässä vaiheessa sekä lesken, että ensin kuolleen omaisuudet lasketaan yhteen ja puolitetaan kaikkien edunsaajien hyväksi.
Pesässä yhteisiä ja ei yhteisiä lapsia.
Leskihän on saattanut kartuttaa omaisuuttaan puolisonsa kuoleman jälkeen. Saada perintöä ym.
Menikö jotenkin puurot ja vellit sekaisin :-/