Uudet energainsäästö määräykset ajaa siihen että taas aletaan rakentaa taloja muovipussiin.
Hometalojen rakentamisen toinen kierros
lähdössä
372702
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
ollut jo aika kauan höyrysulun ansiosta.
Vai miten on mahdollista että uudetkin talot on homeessa?
puuttuman aiheeseen. Puutalojen aikakautena ei ollut mitään kosteus- eikä homeongelmia.
Hyvin tuuletetut rakenteet jos kastuivat myös kuivuivat nopeasti.
Puurakenteet kestivät jopa satoja vuosia. Tosi on. Nyt joudutaan tekemään joskus perusteellisia uusintakorjauksia jopa ainoastaan muutamia vuosia vanhoihin taloihin. Syynä useinkin puuttellinen ilmanvaihto vaikka nykymääräykset niistä muka-muka tiukkoja määräyksiä antavatkin.
Muovia ei pidä missään nimessä käyttää MISSÄÄN rakenteissa. Se tuhoaa kaiken. Ilma ei vaihdu ja home hymyilee...
sanailee amatimies.....
uusien rakennusten homeongelmiinn on maaperästä nouseva kosteus. Sitten tulevat huonot vedeneristeet kylpyhuoneissa ja kattovuodot.
kun toimitaan uskomusten varassa kuten nimimerkki "että joudun" eikä tiedon varassa. Tieto ja luulo ovat ihan kaksi eri asiaa. Montakohan hometaloa olet oppeinesi rakentanut, kun olet ilmeisesti jättänyt höyrynsulut ym. tärkeät muovit pois omien uskomustesi perusteella.
Suuri osa rakennustemme ongelmist johtuu siitä, että työmaalla ei piitata suunnitelmista ja tehdään linnunpönttöjä omasta jääräpäästä.
taas alkavat höpötellä. Jos ei tiedä rakennusalasta ei kannata aina panetella..
muistan kuinka aikoinaan vannottiin, että kivitalot ei voi homehtua. Samanlaisia asiantuntijoita silloinkin oli vannomassa tuota asiaa. Fakta kuitenkin on, että Suomessa on monia monia vanhoja puutaloja eikä läheskään kaikki ole läpeensä homeessa niinkuin te asiantuntijat väitätte.
...Höpöttivät 30-vuotta sitten ja kuinkas kävikään? No vituixhan meni ja menee taas...
Siihen ei sovi kahta asiaa yhdellä kertaa?
1. Tiivis rakenne
2. Ilmanvaihto
Möhköliitti on vielä keksimättä. Yritätkö Sinä seuraavana?
Onko tosiaan vielä näitä tyhmiä,jotka jaksaa väittää että muovissa syy jos rakenteet homehtuvat.Asioita ymmärtämättömät hölmöt!! Perustelkaa kantanne jos osaatte :)
pieni hetki ihan itseksesi, josko se siitä valkenisi. Pitkien pyhien aikana voit vaikka tehdä kokeita pitämällä kosteata ranskanleipää muovipussissa...
että siinä ranskanleipäpussissasi ei ole koneellista ilmanvaihtoa.
Aivan niin olet oikeilla jäljillä,kosteutta tiivistyy mutta sen ranskanleipäpussin sisäpinnan sijaan kosteus tiivistyy rakenteisiin ilman höyrynsulkua.Siis miten käy kun sisäilman kosteus tiivistyy esim seinärakenteen kylmiin kohtiin??Ajatteleppa,tiivistyisiköhän jos
muovi välissä?Vastauksen olet saanutkin katsellessasi sitä ranskanleipäpussia.Olet kuitenkin siis sitä mieltä että kosteuden pitäisi päästä tiivistymään rakenteisiin.Ajatteleppa vielä tosissaan toisen kerran asiaa.
Talossa on koneellista ilman vaihtoa seinien sisällä...
Siitähän ne ongelmat tulevat, että se kosteus menee satavarmasti ajan kanssa seinien sisälle, vaan ei pääse pois niiden muovien takia.
Säälittävää, että taloon pitää asentaa tekokeuhkot jottei koko paska homehdu käsiin.
Horiset ihan omiasi. Eihän sitä höyrynsulkua tietenkään seinän uloimmaksi saa asentaa vaan heti sisäverhouslevyn alle. Tällöin kosteus ei pääse seinän sisään ja toisaalta seinä henkittää ulospäin kus seillä ei tietenkään ole mitään muovia esteenä.
Jos teet toisinpäin niin johan menee V-tuiksi.
...Tyhmä kun olen enkä näistä tietenkään mitään ymmärrä, niin kerroppas pari asiaa:
-Kuinka saat sen muovisi niin tiiviiksi esim. rasioiden kohdalta ja vaikkapa ikkunoiden kohdalta, ettei sinne rakenteisiin mene kosteus?
-Kuinka voit olla varma, että se teipattu muovi on tiivis vielä viiden tai viidentoista vuoden jälkeenkin?
Vastaus molempiin, et mitenkään... Hyvin sinuun on myyntimiesten puheet uponnut, omien aivojen käyttö onkin jo niin tai näin. Kuten ketjun ketjun aloittaja totesi, seuraavaa homepommia rakennetaan NYT.
ja maalaisjärki ovat suurimmat syyt Suomen homeongelmaan. Kosteuden hallinta nykyrakentamisessa on tiedettä.
Höyrynsulku ja sen läpiviennit todellakin voidaan tiivistää kunhan viitsii tehdä huolellista työtä.Erilaisia tiivistysmassoja kyllä löytyy joilla mm rasialäpiviennit on helppo tiivistää jos PEUKALO EI OLE KESKELLÄ KÄMMENTÄ.Höyrynsulun limitysten tiivistämiseen täytyy käyttää siihen tarkoitettua teippiä,esim ilmastointiteipit eivät sovellu.Oikeissa höyrynsulkuteipeissä on kyllä tiukkaan ottava liima.Höyrynsulun asennus on yksi tärkeimmistä ja erityistä huolellisuutta vaativista vaiheista.Usein vain valitettavasti ei viitsitä käyttää tarpeeksi aikaa huolellisen työn tekemiseen,tosin syynä on osaltaan se että ei ymmärretä kuinka tarkasti työ pitää suorittaa,sekä se että ei ymmärretä rakennusfysiikasta/kosteusteknistä asioista yhtään mitään.Väitteet höyrynsulun tarpeettomuudesta tai huonuudesta perustuvat ainostaan asiaa ymmärtämättömien viljelemiin kuulopuheisiin,mitään konkreettista faktaa he eivät pysty esittämään.
Vaan koko ajan on rakennettu muovipussi talon sisälle, eli höyrysulut laitettu joko muovista tai ns. tinapaperista, joka on vielä tiiviimpi kuin muovi. Kävin viimeviikolla katsomassa yhtä myytävää tonttia, jolla oli joskus 60-70 luvulla rakennettu purkukuntoinen talo. Siihen taloon ei oltu laitettu muovia, eikä muutakaan seiniin eikä kattoihin eikä mihinkään. Talo näytti päällepäin siistiltä, mutta kaikki seinät ja lattiat mädät ja osin lahoneet. Talo olisi taatusti vielä asumiskelpoinen , jos hörysulut olisi asennettu ja kosteus eristykset myös. Senjälkeen, kun lämmöneristeeksi tuli mineraalivilla, höyrysulku myös tuli tarpelliseksi , jottei sisälle tuule ja sisältä ulos pyrkivä kosteus ei turmele rakenteita.
Koko seinä pitää olla kosteutta läpäisevää materiaalia, eli puuta. Myös tapetit huom. EI MUOVITAPETTEJA!.
Vanhat viisaudet eivät enää päde rakentamisessa. Ennen talojen ilmanvaihto hoitui puulämmityksen avulla, kun korvausilmaa tuli hatarien rakenteiden läpi. Sisällä ei lotrattu vedellä. Vesi kannettiin kaivosta sisään ja vietiin ämpärillä ulos. Sisällä ei suihkuteltu eikä pesty tai kuivatettu pyykkiä, vaan se tapahtui erillisessä saunarakennuksessa ja ulkosalla.
Nykyiset asumistottumukset vaativat höyrynsulkumuovin, jottei sisäilman kosteus siirry rakenteisiin. Ilmanvaihto hoidetaan koneellisesti eikä rakenteiden läpi. Tuulettaminen rakenteiden läpi tuo sisäilmaan paljon epäpuhtauksia, esim. eristekuituja ja mahdollisia itiöitä yms.
Asiallinen teksti.
Iv koneiden ongelma on se, että jos korvausilmaa ei tule riittävästi niin kone repii sen ilman jostain -yleensä rakenteista. Puutteet lämmöneristyksisssä ja höyrynsuluissa korostavat tätä ongelmaa ja jollain aikajänteellä ongelmia voi syntyä.
Kyllä se yleisin talojen homehduttaja on ulkopuolinen kosteus!
Asumistottumukset ovat isoasia niinkun "muuttuneet" nimimerkki sanoi.
Yksi merkittävä seikka on myös se, että kylmät kellaritilat otetaan asumiskäyttöön. Siinä on ammattisuunnitelijallakin pohtimista miten ne saadaan toimimaan. Ongelmat ovat maakosteus joka nousee ja sen pitäisi pystyä haihtumaan vedeneriste joka pitäisi olla estääkseen käyttöveden aiheuttaman kosteuden tunkeutumisen rakenteisiin - aika vaikea yhtälö vanhoissa taloissa.
Vähän outoa logiikka sinulla. Ihan kuin entiset talot olisi poistettu käytöstä suihkujen ja pyykinpesukoneiden myötä. Ei ole vaan vuosisadan alun talot en edelleen käytössä, suihkut laulaa ja pyykkikone pauhaa yötä päivää ja takat on aikoja sitten otettu pois käytöstä eikä kosteusongelmia ole, koska kosteus siirtyy puussa seinän läpi. Laitappa sinne seinään muovi niin kohta on talo läpimätä.
Tekniikan tohtori Juhani Pirinen, joka on väitellyt pientalojen mikrobivaurioista, toteaa asiasta näin:
" Väitetään, että höyrynsulkumuovi olisi homevaurioiden syynä. Höyrynsulku oikein käytettynä nimenomaan turvaa rakenteita. Höyrynsulku voi kyllä tehdä pullotalon, jossa ilma ei vaihdu. Tällainen tilanne pitää korjata huolehtimalla riittävästä ilmanvaihdosta."
Jos ulkona sataa ja kosteus on 100% niin mitä hyödytää vaihtaa ilmaa?
Että ei tuntuisi tunkkaiselta.Talvella kun sisäilman kosteussisältö on suurempi kuin ulkoilman (RH ulkona voi olla kuitenkin 80-90% ja Abs esim 1,2 kuivaa ja sisällä esim 24% Abs 9)Siis ilman sisältämä kosteusmäärä g/m3 on sisällä suurempi kuin ulkona,kosteus pyrkii siirtymään pienempään kosteussisältöön päin,siksi on tärkeää että höyrynsulku on tiivis ja että ilmanvaihto toimii oikein.Jos höyrynsulkua ei ole tai se on tiivistetty puutteellisesti ja ilmanvaihto ei toimi,kosteus siirtyy rakenteisiin tiivistyen kylmille pinnoille (riippuen sisäilman kosteustuotosta)Kesällä ei tapahdu samanlaista ilmiötä,koska kosteuspitoisuudet tasoittuvat sisä/ulkopuolella.Huomioon pitää ottaa Abs eikä tarkastella pelkästään RH:ta.
Varmaan siksi, että ihmiset tykkää kun ne saa hengittää happea.
Kosteuskuormitusta sisällä vähentää, jos ulkoa pumpataan kosteata ilmaa sisälle? Ja kuitenkin puhutaan, että ilmanvaiho estää homehtumisen.
Eiköhän nuo ole sen verran monimutkaisia asiaoita, ettei niihin ole yhtä ratkaisua. Esim tuloilmaa pitäisi kuivattaa ennen sisälle pumppausta jos ulkoilman kosteus nousee niin ja niin korkealle etc.
Lämmityskaudella sisäilman kosteuspoitoisuus (RH) laskee, koska ulkoa tuotu ilma lämpenee sisällä.
Toisaalta harvoin ilmanvaihdon heikkoudet johtavat homevaurioiden syntymiseen. Kyllä homeongelmien takana on ihan muut syyt. Hyvin usein se, että rakennustyömailla sooloillaan eikä noudateta suunnitelmia tai suorastaan fuskataan. Meillä rakentamisen taso on uskomattoman heikko. Tämä johtuu rakennusalalla olevasta huonosta mentaliteetista, alhaalta ylimpään johtoon asti. Kenelläkään ei ole ammattiylpeyttä ja halua tehdä hyvää.
oleva vesimäärä mihinkään vähene, vaikka sitä lämmittäisit, mihinkä se siitä katoaisi? Vaikka se ulkoa pumpattu kuutio ilmaa lämpölaajenisi kahteen kuutioon, vesimäärä pysyy samana. Kannattaa tutustua termeihin kosteussuhde sekä suhteellinen kosteus.
Tuo on totta, että suurin osa ongelmista johtuu rakennusvirheistä ja niissä tilanteissa ei auta vaikka olisi millaiset ilmanvaihtokoneet.
Kaksi asiaa suhteellinen kosteus ja ilman sisältämä vesihöyrynsisältö Abs
Suhteellinen kosteus ja absoluuttinen kosteus ovat eri asioita. Absoluuttinen kosteus ei periaatteessa vähene ilmaa lämmitettäessä, mutta suheteellinen kosteus vähenee ilmaa lämmitettäessä. Kumpikin kasvaa sisälle tuodussa ilmassa, kun asutaan ja kuivatellaan kintaita lämpöpatterilla. Suhteellinen kosteus ja lämpötila ovat ne asiat jotka vaikuttavat kosteuden tiivistymisen kastepisteessä. Kuivalla ilmalla kastepiste on alhaisempi. Pakkasella saattaa ulkoilman kosteus olla vaikkapa 95% ja sisälle tuotuna se putoaa ehkä 25 %:iin, jolloin se pystyy sitomaan lisää kosteutta, joka taas poistuu ilmanvaihdon mukana ulos.
Ei ulkoa pumpata kosteata ilmaa sisälle.Kesällä ilman kosteusisältö on suurinpiirtein sama sisällä ja ulkona.Talvella ilman kosteusisältö on sisällä suurempi vaikka suhteellinen kosteus on hyvinkin matala ulkoilmaan nähden.Siis talvella ulkona RH esim 90% vesihöyrynsisältö esim 1,1g/m3 sisällä tilanne voi olla esim suhteellinen kosteus 24% vesihöyrynsisältö 8g/m3
Kesällä vesihöyrynsisältö on sisällä ja ulkona samaa tasoa joten diffuusiovirran merkitys vähenee oleellisesti.Talvella tapahtuu merkittävää diffuusiovirtaa rakenteen sisäpuolelta ulospäin,koska ilman sisältämä kosteus pyrkii menemään suuremmasta sisällöstä pienempään päin.Siksi juuri ilmanvaihdon merkitys ja kunnollinen höyrynsulku on avainasemassa jotta rakenteisiin ei pääse muodostumaan haitallisessa määrin kosteutta.Sisäilman kosteustuottoon vaikuttaa monet asumistottumukset.Asioita tarkasteltaessa tulisi ymmärtää mitä tarkoittavat suhteellinen kosteus,absoluuttinen kosteus,lämpötila,paine-ero nämä nyt vähintäinkin.
Nämä jotka arvostelevat höyrynsulkua,ymmärttämättä
asioita alkuunkaan voi kyllä jättää luuloinensa ja
naurettavine olettamuksineen ihan omaan mitättömään arvoonsa.
Se on nimenomaan niin, että pelkkä maalaisjärki ei riitä rakentamisessa ja siksi olisi tärkeätä, että myös rakennuksilla töitä tekevät tiedostaisivat sen.
kunhan ikmanvaihto hoidetaan koneellisesti jolloin ilma vaihtuu hallitusti ja juuri sen verran minkä pitää jolloin lämpöhäviöt ja kosteus pysyy kurissa.
Ohjelmassa missä Pirinen puhui matalaenergiarakentamisesta niin on epäselvää miten paksuseinäisen rakenne toimii kosteusteknisesti, tästä kun ei ole tehty kunnon selvitystä ja rakennetut kohteet ovat niin tuoreita vielä että kokemusta ei ole kertynyt.
340mm.
en asu savimajassa enkä pahvitönössä.
Talo 17v vanha, rossipohjanen kivitalo mäen päällä.
Jos myisin tämän antaisin vielä kirjallisena ainakin 35vuoden takuun alapohja- ja seinärakenteille.
mut en myy
jakelevat neuvoja jotka eivät tiedä rakentamisesta yhtään mitään.