Meillä on hengissä neljä sukupolvea äidin puolelta ja mielestäni on todella hienoa, että tyttäreni saa vielä mahdollisuuden tutustua isoisovanhempiinsa. Yritetäänkin käydä neljä kertaa vuodessa viikon heidän luonaan, vaikka matkaa on 800km. Muuten soitellaan kerran viikossa. Omalta puolelta isovanhemmat taas asuvat viereisillä paikkakunnilla, mikä on mukavaa. On rikkaus, että mummot ja vaarit osallistuvat lapsen elämään. :)
Mites teillä?
Mites teillä?
Vastaukset 37
Vanhimmat
minulla yksi lapsenlapsi jota en saa nähdä, asuu puolen kilometrin päässä. Ei myöskään äidilleni sallita iloa tutustua tähän ihanaan tyttöön. äitini on jo 83 ja vanhainkodissa, mutta ei ole dementoitunut ja kärsii myös tilanteesta.
Lapsi ymmärtää vasta aikuisempana ettei saanut tutustua isänpuoleisiin edellisiin sukupolviin lainkaan :(
minulla kun ei ole itsellä tyttölasta niin ei ole silloin lastenlastakaan, miniä ei halua vieraita ihmisiä lapsensa lähelle, hänellä riittää omaakin sukua, vahinko lapselle, mutta minkäs teet
Oletko ajatellut, että syy tähän voisi olla omassa käytöksessäsi? Oletko valmis muuttamaan itseäsi jos se vaikka korjaisi tilannetta?
Lapselle ei välttämättä ole hyväksi edes tavata katkeroitunutta tai muuten pahaa isoäitiään. Kannattaa tosissaan pohtia mikä itsessä mättää ja yrittää korjata löytyneitä vikoja, niin ehkä saat tavata lapsenlastasi.
on alkoholisoitunut ihminen jonka mielenliikkeet eivät ole terveitä. Joka ihmisessä tietty on vikaa, mutta minä en tässä asiassa syitä itselleni ota, vaikka täällä syyteltäisiin miten.
Näkee, ettei sinulla ole tällaisia huolia.
Mitä hyötyä sinulla on syyllistää henkilö, joka kaipaa lapsenlastaan?
"Oletko ajatellut, että syy tähän..."!!
Mitä ehdotat? Isoäiti muuttaa koko elämänsä, parantaa tapansa, korjaa löytyneet vikansa, ja analysoi, mikä hänessä mättää, tekee kotonaan juuri niin kuin käytösoppaat neuvovat. No entä sitten? Tuleeko miniä yht'äkkiä ovelle ja sanoo kuulleensa mummun parantaneen tapansa? Tässä lapsenlapsi!
Neuvojia on aina riittänyt maailman sivu. Mitä vähemmän asiasta tietää, sitä helpompi on neuvoa. Ja mummoja vasta voikin opettaa! Hehän ovat tulossa lapseksi jälleen, joten nuorempi polvi voi nyt kasvattaa heidät mieleisekseen.
Olisikohan mitenkään mahdollista, että pojan perheessä ei ole kaikki kohdallaan, kun miniä kohdistaa katkeruutensa ja vihansa pojan äitiin?
Kaikki eivät ole valmiita näkemään itsessään MITÄÄN vikaa eivätkä siksi edes voi muuttua.
Edellisestäkin viestistä sai selvän käsityksen tästä.
"Mitä vähemmän asiasta tietää, sitä helpompi on neuvoa."
Asiaan kuin asiaan voi aina tuoda oman näkemyksensä tiedossa olevien asioiden nojalla. Jokainen voi tehdä tällä näkemyksellä mitä haluaa: ottaa oppia, torjua, olla välittämättä, raivostua, loukkaantua, olla huvittunut..Jokainen tuntee mitä tuntee ja päättää omista reaktioistaan.
"..miniä kohdistaa katkeruutensa ja vihansa pojan äitiin?"
Katkeruus ja viha eivät synny itsestään vaan niille on aina jokin syy. Mitä todennäköisimmin kohde on valittu syiden aiheuttajan mukaan.
että varsinainen viha kohdistuukin lapseen.
Lapsi menettää eniten, yhteyden isänsä äitiin.
Eihän semmoisesta vanhasta mummosta enää väliä, mutta lapsissa on tulevaisuus, siksi miniät ja äidit, sallivuutta ihmissuhteisiin. Juopot asia erikseen, heidät pitäisi tehdä hedelmättömiksi !!!
Isovanhempien osuus lastenlasten elämässä on ylikorostettua. Ihan kuin lapsi kasvaisi vinoon tai jäisi jotain ratkaisevan tärkeää elämässä vaille ilman isovanhempien jatkuvaa tapaamista.
On paljon tapauksia missä lapselle on vain hyväksi ettei tapaa isovanhempiaan, ainakaan usein. Muutenkin voi isovanhemmilla olla ongelmia kuin vain juoppous. Aika monella tuntuu olevan henkistä kypsymättömyyttä, joka näkyy lastenlapsiin ongelmallisena suhtautumisena (lapsen vähättely, alistaminen, haukkuminen, ulkonäöstä huomauttaminen, tekemisiin puuttuminen, parjaus..)
"Juopot asia erikseen, heidät pitäisi tehdä hedelmättömiksi !!! "
Miten on oman suvaitsevaisuutesi laita.. "Juoppous" on sairaus, joka voidaan parantaa. Hitlerkin oli sitä mieltä, että tietyt ihmiset joutaa tehdä hedelmättömiksi tai jopa tappaa, koska eivät sopineet hänen täydelliseen ja "puhtaaseen" ihmisrodun määritelmäänsä.
kyllä lapselle on ehdottomasti hyväksi tuntea isovanhempansa ja saada tutustua heihin.
vielä jos on isoäidin äitejä tai isiä elossa niin myös heihin pitää lapsen saada tutustua.
Äidillä ei ole oikeutta kieltää lapselta heitä.
mitä juoppouteen tulee, niin se ei ole sairaus vaan elämäntapa, ja sen voi toki lopettaa, mutta vain juoppo omasta tahdostaan. lasten ei ole hyvä kasvaa juovan vanhemman kanssa.
Nykyaikana onneksi on tietoa saatavilla, kuten esimerkiksi alkoholismista tiedetään, että se on sairaus.
Sekin tiedetään jo, että on isovanhempia, jotka ovat pahaksi ympäristölleen ja siksi on parempi ettei herkästi haavoittuvien lapsien anneta olla heidän vaikutuspiirissään. Äidillä, niin kuin isälläkin, on TÄYSI OIKEUS ja suorastaan velvollisuus estää toista ihmistä vahingoittamasta omaa lastaan, olkoonkin tämä vaikka kuinka läheistä sukua (esim. oma vanhempi).
Kuka on edes väittänyt, että lapsen olisi hyvä elää alkoholistivanhemman kanssa..
Kuten itsekin sanot, asiaan voi aina tuoda oman näkemyksensä tiedossa olevien asioiden nojalla.
Sitähän minä juuri tarkoitan: mitä vähemmän tietää, sen helpompi on neuvoa.
Mietin sitä, miten miniä voi muuttaa käsityksensä anopista, jos välit on poikki. Mummohan voi olla kuin toinen ihminen itsekasvatuksensa voimalla, mutta miniä ei tiedä sitä.
Kirjoitat, ihan kuin olisin jompikumpi noista ihmisistä. En ole.
Teen vain johtopäätöksiä yhtä pienillä tiedoilla kuin sinäkin.
erottaa lapsen isoäidistään täydellisesti.
Oikein kannustatte ja ylistätte häntä täällä kilpaa ja kuitenkin minun lapsenlapseni ÄITI on alkoholisti, joka jättää lapsen vaikka heitteille kunhan minä, aina raitis ihminen, en saa edes nähdä lasta. Toisten lapsia, vieraiden, saan hoitaa mutta omaa lapsenlastani en. Todellakin väärin LASTA kohtaan.
Sinussa on jotain, minkä takia et saa lasta hoitaa. Uskoisin sen "jotain" olevan juuri tuo lapsen äidin leimaaminen juopoksi ja näin ollen negatiivinen asenteesi kyseistä äitiä kohtaan.
Absolutisti-isovanhempi ei vielä takaa "hyvää" isovanhemmuutta.
"Mummohan voi olla kuin toinen ihminen itsekasvatuksensa voimalla, mutta miniä ei tiedä sitä."
Antaa siitä sitten miniälle tiedotteen vaikka kirjeen muodossa. Joskus elämä menee niin ettei rikkimennyttä saa korjattua. Omista virheistä joutuu maksamaan kovan hinnan..
Lapsenlapsillekin tulee joskus se ikä jolloin voivat olla itse yhteydessä isovanhempiin. Suhdetta voi luoda myöhemminkin.
Ihmeellistä, millaisia selvänäkijöitä tällä palstalla onkaan. Ollaan nyt aivan varmoja näköjään, missä se syyllinen on, ja miksi välit on poikki.
Onkohan kirjoittajilla itsellään menossa samantapainen vaihe! Selvänäkijän varmuudella todetaan, että toinen on kaikkeen, kaikkeen syyllinen, ja siitä seurauksena ei saa koskaan, koskaan tavata lapsenlasta.
Onkohan tässä nyt järki mukana? No, MINÄhän en tiedä, koska tätä parempaa selvitystä ei toistaiseksi ole annettu, ja olen vaan maalta. En minä osaa lukea rivien välistä totuutta.
äiti on sekopää alkoholisti !
En minä sitä hänelle ole sanonut, ei höyryiltään edes sen vertaa kuuntelisi. Mutta ihan aikuisten oikeasti ette voi olla sitä mieltä että äiti on aina
oikeassa siinä mikä on lapselle parasta.
Mitään perusturvaa ei lapselle luoda kun äiti ei selvää päivää näe...
kuitenkin lapsen parhaaksi, ottaa yhteyttä sossulaan, että lapsen eläminen olisi turvattu.
Miten voidaan katsoa sormien läpi, äidin jatkuvaa juomista ja sekopäisyyttä, jos tiedossa on, ettei kykene kunnolla lapsestaan huolehtimaan/vastaamaan?
ihan lastensuojelullisin syin.
mutta etkö sinäkin olisi minua syyllistämättä ja tuomassa velvollisuuksia, mutta ei oikeutta tavata lasta. Ja varsinkin lapsen oikeutta tavata minua.
Lapsenlapsilla ja heidän isovanhemmillaan ei ole oikeuksia ja velvollisuuksia toisiinsa nähden.
jos ikää riittää. Vaikeaa on lapsenlapsen alkaa luoda yhteyksiä, vastoin äitinsä tahtoa, vieraaksi jääneeseen isoäitiinsä. Meidänkin tapauksessa siihen menee vähintään n parikymmentä vuotta, ja meikä on silloin 80 v ...
nykyisiä vanhainkotiasukkeja katsellessa ei ole uskoa siihen että nuori alkaa kuurolle, dementoituneelle liikuntakyvyttömälle enää puhella mitään ...
riittäviä perusteita huost.otolle?
En mitenkään halua sinua syyllistää, vaan ajattelen, että jos lapsen äiti on jatkuvasti ihan pihalla ja kieltää sulta lapsen tapaamisen ilman mitään järkevää syytä ja sulla olisi kuitenkin mahdollisuus
huolehtia lapsesta, niin sossujen tehtävä olisi nyt kartottaa lapsen läheiset ja jos oikea tarve huostalle on, niin voisivat "sijoittaa" lapsen sulle.
Sukulaiset pitää kartottaa nykylain mukaan aina ensin.
Sinä saattaisit saada lapsen huoltajuuden, jos se on sulle taloudellisesti mahdollista, tai sitten sinusta tehtäisi lapsen sij.vanhempi ja saisit korvauksen lapsesta aiheutuvista kuluista ja mahd. myös hoitokorvausta, mikäli haluat/tarvitset.
Siksi olisi järkevää pitää yhteyksiä sossulaan edelleen, mikäli lapsen ja äidin tilanne ei edellisestä palaverista ole oleellisesti kohentunut.
En usko, että koskaan pääset äidin kanssa keskinäiseen sopimukseen, mutta viranomaiset voivat sijoittaa lapsen omalle isovanhemmalle, ajatellen lapsen parast.
Äiti voi kyllä laittaa pahastikin hanttiin, mutta jos lupaat ottaa lapsen mahd. halvalla, niin saat sossut puolellesi.
Ne tekee just sen minkä ne on päättäneet ja haluavat, sanokoot laki mitä tahansa.
Olin yh äiti n.30v sitten ja jäin silloin n.2,5 vuotiaan pojan yksinhuoltajaksi.
Isä perusti uuden perheen toiselle paikkakunnalle ja hänen vanhempansa eivät olleet juurikaan tekemisissä kanssamme. Eikä mekään heihin. Emme riidelleet, mutta emme juurikaan tapailleet. Isä piti poikaan aluksi yhteyttä ja tapasi häntä, mutta kun sekin liitto kariutui, jäi pojalleni 3 velipuolta toiselle paikkakunnalle. Isän kiinnostus poikaan harveni olemattomaksi. Kun poika täytti 15 vuotta, hän alkoi etsiä juuriaan. Meni tapaamaan mummoaan ja vaariaan.... Kävi useammin.. Nyt poikani on 30 vuotias ja hänellä on vaimo ja 3poikaa jotka pitävät säännöllisesti yhteyttä isän vanhempiin.
Etsivät jopa kolme velipuolta ja ovat jonkinlaisissa yhteyksissä toisiinsa hekin. Isäkin on mummolan kautta löytynyt jälleen ja pienille pojillekin löytyi vaari sitä kautta.
Joten lohdutus sinulle.. peli ei ole vielä kokonaan menetetty... vaikkakin jotain tosi arvokasta jäät paitsi.
Voimia sinulle.
Lapselta viedään oikeus tutustua isovanhempiin tai muihin sukulaisiin, ja sinä kysyt, kenen SYY se on.
Se on hyvin yleinen kysymys tällä palstalla. Kuka sen on aloittanut? Esim. millaista käytöstä joku äiti vaatii 83 vuotiaalta vanhainkodin mummulta, että sallii lapsensa tätä tavata? Mitä itse luulet?
Lapsen oikeus on saada olla sukunsa kanssa. Ei sukulaisuudessa ole mitään oppimääriä, jotka on täytettävä. Eihän lapsen tarvitse jäädä näiden ihmisten luo. He voivat kyläillä. Lapsen paikka on kotona tietysti.
Mutta vanhemmat, jotka kieltävät lapseltaaan yhteydet ovat aina väärässä. Aikuiset voivat olla toisistaan mitä mieltä tahansa, mutta lapsella ei ole negatiivisia tunteita. Lapsi rakasta kaikkia.
On väärin kieltää lapselta suku.
Teksti ei taaskaan auennut.
Tyhjä viesti perään.
Meillä on "sukurakkaus" aika neutraalia.
Alussa protestoin mielessäni poikani perheen tapaa unohtaa suku, mutta tein täyskäännön.
Ajattelin, että on elettävä ajanhengen mukaan ja sopeuduttava. Mitäs muutakaan voi!
Huomasin, että voi elää, vaikka lapsenlapsiin ei ole tilaisuutta tutustua.
Elämme nuorten ehdoilla.
Lapsenlapset asuvat puolen kilometrin päässä, mutta tapaamme pari kertaa vuodessa. Miniäni ei pidä, että aletaan mitenkään "omimaan" lapsenlapsia. Jotka tosin ovat jo 13 ja 11-vuotiaat.
Kävin suruprosessin lävitse, kun huomasin etten voikaan mummotella. Enää se ei hetkauta yhtään, kun ei ole odotuksia.
Joskus kun tässä lähiössä kävelee vastaani koululaisia ja mietin, etten heti edes tunnista lapsenlapsiani.
Mieheni äiti eli lastenlasten isomummu on pitkäaikaispotilaana 5 km päässä sairaalassa. Lapsenlapsenlapset eivät ole koskaan käyneet katsomassa. Tuo antiikkikapistus on heille umpivieras.
Kun käymme itse mummua katsomassa, valehtelemme hänelle terveiset pojalta ja miniältä, että muka hänelle on toivotettu niitä mitä lämpimimmin. Veimme jopa heidän lastensa kuvat hänelle pöydälle, että muka lähettivät hälle ne katseltavaksi.
Poikani, miniäni ja lapsenlapset elävät omaa maailmaansa. Heillä käy paljon vieraita, oikeasti hienoja ja fiksuja.
Minä, mieheni ja antiikkimummu ollaan mennyttä maailmaa.
Ai niin, isäni 83 v unohtui mainita.
Asuu 12 km päässä. Poikani, miniäni ja heidän lapsensa eivät ole käyneet siellä niin kauan kuin ovat olleet naimississa, eli 14 vuotta on poikani edellisestä käynnistä siellä. Miniä, eikä lapsenlapset ole käyneet tällä vaarilla koskaan.
Tämä vaari ei ole juoppo, vaan pirtsakka yhdistysihminen, monitoimimies. Onneksi hän ei ole jäänyt suremaan. Hänellä on pidetty ja laaja ystäväpiiri.
En tiedä, onko miniä ja lapsenlapset menettäneet, kun eivät ole tutustuneet.
Jos joku on ottanut periaatteen, että vanhat ihmiset ovat marginaalia, niin sitten ollaan reilusti.
Vanhojen ei pidä tyrkyttää seuraansa nuorille, jos huomaa että he eivät halua sukulaisia lähelleen.
En tiedä mitä miniä ja poikani vanhana tekevät. Aika paha heidän on tulevaisuudessa mennä tyrkyttämään seuraansa omien lastensa lapsille.
Herää kysymys, miten olet pojastasi kasvattanut sellaisen, joka ei välitä omista vanhemmistaan tai isovanhemmistaan?
En ole edellisen viestin kirjoittaja, mutta tuskin kukaan lapsiaan siten kasvattaa, eli turhaa alat kasvatusta syyttelemään. Ihmisissä on vaan osa sellaisia, että empatia puuttuu. Samassa perheessä saattaa olla yksilö, jolta puuttuu kaikenlainen inhimillinen ajattelu, kai on kyse jostain luonnehäiriöstä. Tuo jatkuva vanhempien syyttely on ikävää, ei ole vanhempien vika jos poika tai tyttö hylkää perheensä, vika on silloin aikuisissa ihmisissä, joiden pitäis nähdä napaansa kauemmas.
Vanhemmat tekevät virheitä kasvatuksessa eivätkä varmasti tahallisesti vaan koska eivät osaa muutakaan.
Vanhempia saa arvostella myös huonosta kasvatuksesta.
saada kaikki syyt niskoillenne, nykyiset äidit ja isät.
lapsenne tulevat syyttämään teitä siitäkin että ette ole opettaneet heitä tuntemaan edellisiä sukupolvia.
miettikää sitä jo nyt ja yrittäkää toimia sen mukaan
Täydellistä ihmistä ei ole eikä myöskään täydellistä vanhempaa. Kaikki me virheitä teemme ja hyvä vain jos lapset niistä kertovat niin voi ottaa opiksi.
Kaikki muuttui kun poikani meni avioon. Miniällä huonot suhteet omiinkin vanhempiinsa. Isäänsä hän ei ole tavannut 15 vuoteen, eikä miniän isä ole koskaan tavannut lapsenlapsiaan vaikka asui samassa kaupungissa.
Äitinsä kanssa miniällä viha/rakkaussuhde, sen verran ovat pikkulinnut laulaneet että tappelevat keskenään. Toisaalta tällä toisella mummilla suuret rahavaikeudet, poikani perhe joutuu avustamaan aika ajoin.
Ehkä tämä vie heiltä kaikki voimavarat. Miniä ei jostain syystä pidä minusta ja on ilmaissut halveksuvansa yleisestikin sukulaisuuksia. No, ei voi mitään.
Onneksi poikani ja miniän avioliitto sujuu kutakuinkin hyvin, siitä olen onnellinen. Ei siinä minua tarvita. Taloudellisestikin heillä menee hienosti ja ovat ahkeria ihmisiä molemmat, miniä ja poika.
Koska lastenlastenlapset voivat saada bakteereita.-Mutta kun tuli pyöreitä
syntymäpäiviä,sekä miniä että ne lapset
tulivat mukaani-mutta olivat tulomatkalla vailla
paria kymppiä,että saivat ostettua ruokakassin...
-Aina jotenkin rahastetaan lastenlasten seuralla.
No,olen ummistanut silmäni,sillä säälin noita lapsukaisia-ja olen valmis auttamaan joskus.
Luulen,etten ole ainoa,joka näin tekee.
Eikös poikasi tee perheessään omia päätöksiä ja näin ollen voisi sinua lapsineen tavata ilman miniää?
päätösvalta miniällä, tyyliin, että jos lapsen sinne viet niin et itsekään sen jälkeen enää näe häntä, ei miniää eikä lasta siis...
kohtuuton ja vailla pohjaa oleva uhkaus tietenkin, mutta ...
Voi kai sitä vaikka kahvilassa tai leikkipuistossa tavata silloin, kun lapset ovat vain isän kanssa?
Minun lasteni mummi taas tyrkyttää rahaa lapsenlapsilleen, että olisivat hänen kanssaan (mummi on ilkeä ja pahoittaa aina lasten mielen eivätkä siksi ole mielellään hänen seurassaan).
Aivojen verisuonten kalkkeutuminen voi tehdä mummista noita-akan.
Hannu ja Kerttu aikanaan tapasivat myös pahan mummon, jolla oli piparkakkutalo.
Hän meinasi syödä lapset. Onneksi ei onnistunut.
On kyllä inhottavia noi mummot, jotka tarjoaa rahaa. Ostavat samalla tavoin lasten seuraa kuin miehet naisseuraa.
Tosin lapsi tekee oikein kun ottaa rahan ja häippäsee? Varsinkin teinilapset voivat harrastaa tätä ja täten ehkä rahoittavat tupakkinsa.
Miten joku voi olla noin paha?
Meil isomummo 80v, asuu itsenäisesti, jopa pyöräilee. Mummo 56v, iskä 37v ja poika 17v..
kerkee varmaan 5:s polvi syntyä, jos isomummo pysyy terveenä.Pitävät kaikki yhteyttä toisiinsa.