kivihiili vs poltoöljy nykyaikana

Onkohan sinulla ollut koskaan lapioa kädessä jolla heität hiiliä pesään.Mihin se bukkeri mahtuisi " siis teoriaa "

Lämminmies kirjoitti:

Onkohan sinulla ollut koskaan lapioa kädessä jolla heität hiiliä pesään.Mihin se bukkeri mahtuisi " siis teoriaa "

Missä kolibunkraus olis enää mahdollista? Ja sitten vielä pitäs olla tilaa slagille ja tuhkalle, ennen ne meni suoraan mereen. Nyt taitaa olla kiellettyä ;o)

Lämminmies kirjoitti:

Onkohan sinulla ollut koskaan lapioa kädessä jolla heität hiiliä pesään.Mihin se bukkeri mahtuisi " siis teoriaa "

koli jauhetaan pölyksi ja sitten puhalletaan palotilaan eli fyyriin?

Kukapas siellä lapioi - suuntaan tai toiseen?

lupo-loco kirjoitti:

Missä kolibunkraus olis enää mahdollista? Ja sitten vielä pitäs olla tilaa slagille ja tuhkalle, ennen ne meni suoraan mereen. Nyt taitaa olla kiellettyä ;o)

"meri slangia / jargonia" en ymmärrä eli mitä mahtaa olla bunkraus, mutta modernissa kivihiili voimalan sisältävässä aluksessa ei tarvita lapio miehiä, koska kivihiili kulkee hiilivarastosta itsestään suoraan tulipesään automaattisesti, erillisiä mahdollisia tukoksia automaatio linjassa voi avata " koukoohjattavalla "robootilla" (robootti käsi" eli kivihiili kulkee automaattisesti varastosta ensin murkaamo rumpuun ja sieltä kivihiili murska / jauhe puhalletaan painellaa tulipessään sellaisella kivihiili ilma suhteella joka antaa parhaimman tehon. Ylimäärä tuhka kerätään erilliseen säiliöön ja kosteutetaan pölyttömän laivasta poistamisen johdosta ja myydään metalli teollisuuteen ja hiilikuituteollisuuden käyttöön (sitä sekoitetaan erillaisiin erikoismetaalleihin saadokseen metalli seoksesta korroosion kestävää esim: tuhkaa voi myös käyttää erillaisten kehyt tuotteiden massan "sidonta aineeksi" Huom: kevyt tuotteilla en tarkoita syötäviä kevyt tuotteita vaan erillaisia rakenne materiaaleja. Joita voi löytää esim huippu suksissa (hiihto laskettelu)

raymoss kirjoitti:

"meri slangia / jargonia" en ymmärrä eli mitä mahtaa olla bunkraus, mutta modernissa kivihiili voimalan sisältävässä aluksessa ei tarvita lapio miehiä, koska kivihiili kulkee hiilivarastosta itsestään suoraan tulipesään automaattisesti, erillisiä mahdollisia tukoksia automaatio linjassa voi avata " koukoohjattavalla "robootilla" (robootti käsi" eli kivihiili kulkee automaattisesti varastosta ensin murkaamo rumpuun ja sieltä kivihiili murska / jauhe puhalletaan painellaa tulipessään sellaisella kivihiili ilma suhteella joka antaa parhaimman tehon. Ylimäärä tuhka kerätään erilliseen säiliöön ja kosteutetaan pölyttömän laivasta poistamisen johdosta ja myydään metalli teollisuuteen ja hiilikuituteollisuuden käyttöön (sitä sekoitetaan erillaisiin erikoismetaalleihin saadokseen metalli seoksesta korroosion kestävää esim: tuhkaa voi myös käyttää erillaisten kehyt tuotteiden massan "sidonta aineeksi" Huom: kevyt tuotteilla en tarkoita syötäviä kevyt tuotteita vaan erillaisia rakenne materiaaleja. Joita voi löytää esim huippu suksissa (hiihto laskettelu)

Lue lisää

täydennystä. Mutta sitten muuhun. Rahtialuksen tarkoitus on kuljettaa mahdollisimman paljon rahtia. Ei siis polttoaineen käsittely-, ja jätteiden säilytyslaitteistoa. Niiden kuljettaminen laskee hyötysuhdetta. Jos kolialukset olisivat edullisempia kuin nykyiset niin ne olisivat taas käytössä. ;o)

on polttoaineen kirjoitti:

täydennystä. Mutta sitten muuhun. Rahtialuksen tarkoitus on kuljettaa mahdollisimman paljon rahtia. Ei siis polttoaineen käsittely-, ja jätteiden säilytyslaitteistoa. Niiden kuljettaminen laskee hyötysuhdetta. Jos kolialukset olisivat edullisempia kuin nykyiset niin ne olisivat taas käytössä. ;o)

Lue lisää

Syy siihen että kukaan ei ole rakentanut modernia kivihiili voimala laivaa johtuu luultavasti siitä että esim:

Helsingissä maaliskussa 2001 halvin laivapolttoöljy maksoi keskimäärin 156 euroa / t vuonna 2005 se maksoi n. 265 euroa tonni ja nytten maksaa n. 325 euroa / t Kivihiilin tonni hinta nousut samana aikana vain noi 20% / polttoöljy taas yli kaksin kertaistunut.
Tämän lisäksi kivihiilivoimala laivan rakentaminen / tilaaminen rakentajalta vaatisi varustamolta nykyaikan ilmastomuutoksen aikan aikamoista siviili rohkeutta, koska uuden tekniikan kivihiilivoimaloiten hiilidioksiidi päästöt / suhteessa kw on korkeammat polttoöljyllä.

esittämäni idea myydä tuhka teollisuudelle ei todellisuudessa toimisi koska sitä tuhkaa tuottaa moni muukin ja tuhkan tarve hyvin pieni. Se että onko tuhkan mereen päästämisestä haittaa en oikeasti tiedä, mutta muistaakseni bbc koululaisille tarkoitetussa tiedeohjelmassa sekoitettiin veteen kuparisulffaattia ja joitain muita raskasmetalleja ja sen jälkeen mitattiin veden raskametalli pitoisuus,tämän jälkeen muistaakseni veteen sekoitettii kivihiili tuhkaa joka annettii sekautua purkin pohjaan 2 päivän aikana ja kun vesi oli kirkastunut niin veden raskasmetalli pitoisuus oli lähes poistunut,mutta pitoisuus saatin takaisi kun vettä alettiin keittää eli kivihiili tuhka sitoo itseensä (suodattaa raskametaalleja) eli tuhkan päästäminen mereen voisi loppujen lopuksi olla hyväksi koska eihän merivesi kiehu.

hiilivoimaloissa kirjoitti:

koli jauhetaan pölyksi ja sitten puhalletaan palotilaan eli fyyriin?

Kukapas siellä lapioi - suuntaan tai toiseen?

Olen valmistunut -59 jonka jäkeen olen ollut ikäni enegian käyttäjä Masunikaassusta lapiokoliin .Kyllä hoksa on maantasalla.( Jos tarjoisit lentokoneeseen ideaasi)

Raymoss kirjoitti:

Syy siihen että kukaan ei ole rakentanut modernia kivihiili voimala laivaa johtuu luultavasti siitä että esim:

Helsingissä maaliskussa 2001 halvin laivapolttoöljy maksoi keskimäärin 156 euroa / t vuonna 2005 se maksoi n. 265 euroa tonni ja nytten maksaa n. 325 euroa / t Kivihiilin tonni hinta nousut samana aikana vain noi 20% / polttoöljy taas yli kaksin kertaistunut.
Tämän lisäksi kivihiilivoimala laivan rakentaminen / tilaaminen rakentajalta vaatisi varustamolta nykyaikan ilmastomuutoksen aikan aikamoista siviili rohkeutta, koska uuden tekniikan kivihiilivoimaloiten hiilidioksiidi päästöt / suhteessa kw on korkeammat polttoöljyllä.

esittämäni idea myydä tuhka teollisuudelle ei todellisuudessa toimisi koska sitä tuhkaa tuottaa moni muukin ja tuhkan tarve hyvin pieni. Se että onko tuhkan mereen päästämisestä haittaa en oikeasti tiedä, mutta muistaakseni bbc koululaisille tarkoitetussa tiedeohjelmassa sekoitettiin veteen kuparisulffaattia ja joitain muita raskasmetalleja ja sen jälkeen mitattiin veden raskametalli pitoisuus,tämän jälkeen muistaakseni veteen sekoitettii kivihiili tuhkaa joka annettii sekautua purkin pohjaan 2 päivän aikana ja kun vesi oli kirkastunut niin veden raskasmetalli pitoisuus oli lähes poistunut,mutta pitoisuus saatin takaisi kun vettä alettiin keittää eli kivihiili tuhka sitoo itseensä (suodattaa raskametaalleja) eli tuhkan päästäminen mereen voisi loppujen lopuksi olla hyväksi koska eihän merivesi kiehu.

Lue lisää

Siirtyminen kiinteisiin polttoaineisiin ei ole yksinkertaista. pelkkä hinta ei kerro koko totuutta. Ei taida löytyä enää kovin montaa hiilestyssatamaa.
Lisäksi kivihiilen huonompi tehollinen lämpöarvo vs. HFO tarkoittaa, että laivassa tulisi olla lähes kaksinkertainen määrä varastotiloja. Tuon ylimääräisen painonkin kuljetus maksaa rahaa.
Lisäksi tuhkakin pitää kuljettaa johonkin, ei varmasti enää nykyään saa lempata mereen sellaista myrkkyä.
Ajatuksena tuo hiilen käyttö on mielenkiintoinen, aika ajoin se putkahtaa esiin.
Takavuosina puhuttiin jopa hiilikäyttöisistä dieseleistä, muistaakseni Wärtsiläkin tutki asiaa.
Mutta jos siirryttäisiin kiinteisiin polttoaineisiin, niin miksi tyytyä kivihiileen?
Aletaan käyttämään kotimaisia turvetta tai puupellettiä.
Nimittäin turve tulisi noin puolet halvemmaksi kuin koli, jonkun tilaston mukaan; koli 13,35€/MWh ja turve 7,05€/MWh.

Lämminmies kirjoitti:

Olen valmistunut -59 jonka jäkeen olen ollut ikäni enegian käyttäjä Masunikaassusta lapiokoliin .Kyllä hoksa on maantasalla.( Jos tarjoisit lentokoneeseen ideaasi)

"hoksa on maantasalla". Haluaisitko kertoa meille muillakin mitä tarkoitat?

Samoin viittauksesi lentokoneisiin? Edellinen kirjoittaja, jonka
viestiin vastasit ei mitenkään viittaa kirjoituksessaan lentokoneisiin ?

konemesu evp. kirjoitti:

Siirtyminen kiinteisiin polttoaineisiin ei ole yksinkertaista. pelkkä hinta ei kerro koko totuutta. Ei taida löytyä enää kovin montaa hiilestyssatamaa.
Lisäksi kivihiilen huonompi tehollinen lämpöarvo vs. HFO tarkoittaa, että laivassa tulisi olla lähes kaksinkertainen määrä varastotiloja. Tuon ylimääräisen painonkin kuljetus maksaa rahaa.
Lisäksi tuhkakin pitää kuljettaa johonkin, ei varmasti enää nykyään saa lempata mereen sellaista myrkkyä.
Ajatuksena tuo hiilen käyttö on mielenkiintoinen, aika ajoin se putkahtaa esiin.
Takavuosina puhuttiin jopa hiilikäyttöisistä dieseleistä, muistaakseni Wärtsiläkin tutki asiaa.
Mutta jos siirryttäisiin kiinteisiin polttoaineisiin, niin miksi tyytyä kivihiileen?
Aletaan käyttämään kotimaisia turvetta tai puupellettiä.
Nimittäin turve tulisi noin puolet halvemmaksi kuin koli, jonkun tilaston mukaan; koli 13,35€/MWh ja turve 7,05€/MWh.

Lue lisää

Niin rahtilaivoissa poltoaineen (kivihiilen ) viemä tila on ongelma vielä nytten eli näillä hinnoilla. Mutta esim suurissa risteilijöissä olisi tilaa kivihiilelle ja omalle kivihiilen murskaamolle ilman että matkustaja ja miehistötilat pienenesivät.
Tämän lisäksi ihmettele mihin perustuu tässä keskustelussa ajatus Tai uskomus että se tuhka on suurta myrkkyä, esim fortum naantali tutkii kivihiilihoimalan tuhkan käyttöä naantalin laivaväylän puhjamyrkkyjen neutralisoimiseen.Tämän lisäksi vihreät ympäristö aktiivit haluaa että voimaloiden tuhka käytettäisiin lisää maantäyttöaineeksi koska se puhdistaa /suodattaa hyvin myrkkyjä ja epäpuhtauksia pohjaveden kannalta. ja miksi tuhkasta lääketeollisuus puristaa hiilitablettaja jota syötetään ihmiselle jos ovat jotai myrkyllistä juoneet tai syönneet? jne.. eli tuhka on pääasiallisesti likaava tuote ennen kuin se vettyy tarpeeksi putotakseen pohjaa , sekä haitallinen pölynä esim:astmaatikolle.

Poltoaine täydennys ongelma taas on saman kaltainen ongelma kuin oli silloin kun siirryttii hiilestä polttoöljyy eli ensimmäiset polttoöljy laivoillaa oli rajallinen reittivälikoima alkuaikoina.

raymoss kirjoitti:

Niin rahtilaivoissa poltoaineen (kivihiilen ) viemä tila on ongelma vielä nytten eli näillä hinnoilla. Mutta esim suurissa risteilijöissä olisi tilaa kivihiilelle ja omalle kivihiilen murskaamolle ilman että matkustaja ja miehistötilat pienenesivät.
Tämän lisäksi ihmettele mihin perustuu tässä keskustelussa ajatus Tai uskomus että se tuhka on suurta myrkkyä, esim fortum naantali tutkii kivihiilihoimalan tuhkan käyttöä naantalin laivaväylän puhjamyrkkyjen neutralisoimiseen.Tämän lisäksi vihreät ympäristö aktiivit haluaa että voimaloiden tuhka käytettäisiin lisää maantäyttöaineeksi koska se puhdistaa /suodattaa hyvin myrkkyjä ja epäpuhtauksia pohjaveden kannalta. ja miksi tuhkasta lääketeollisuus puristaa hiilitablettaja jota syötetään ihmiselle jos ovat jotai myrkyllistä juoneet tai syönneet? jne.. eli tuhka on pääasiallisesti likaava tuote ennen kuin se vettyy tarpeeksi putotakseen pohjaa , sekä haitallinen pölynä esim:astmaatikolle.

Poltoaine täydennys ongelma taas on saman kaltainen ongelma kuin oli silloin kun siirryttii hiilestä polttoöljyy eli ensimmäiset polttoöljy laivoillaa oli rajallinen reittivälikoima alkuaikoina.

Lue lisää

"tuhkasta puristetaan hiilitabletteja" ????

Ei kai siitä nyt hiilitabletteja voi puristaa, kun siitä (tuhkasta) juuri on erotettu hiili polttamalla.

naurata kirjoitti:

"tuhkasta puristetaan hiilitabletteja" ????

Ei kai siitä nyt hiilitabletteja voi puristaa, kun siitä (tuhkasta) juuri on erotettu hiili polttamalla.

Hiili palaa ja sitä poltetaan , jännä uusi teoria ,voimalaitoksessa palaa hiilimolegyylit eikä hiilimolekyylin kivihiileen sitoma vety,metaani ja muut energiaa sisältävät aineet. Tarkoitaako kirjoittaja myös sitä että ihmisen elimistö polttaa ravinnon sisältämän hiilen eikä hiilimolegyylin sitoman hydraatti moudossa olevan energian ja sitä että uloste on kiinteää hiilihydraattia ???

tarkoittaa kirjoitti:

"hoksa on maantasalla". Haluaisitko kertoa meille muillakin mitä tarkoitat?

Samoin viittauksesi lentokoneisiin? Edellinen kirjoittaja, jonka
viestiin vastasit ei mitenkään viittaa kirjoituksessaan lentokoneisiin ?

Lue lisää

1962 Minulle tarjottii paikkaa Hanasaareen samalla Päällikkö esitteli laitoksen .Kuvittele sitä kolikasaa miten se voitaisiin ottaa mukaan.Viimeinen työni oli ylikonemestarina Supertankkeri T/T Jurmo missä hiilet olisivat ? Kerro meille jotka on ammatikseen käyttänyt polttoineita.

Lämminmies kirjoitti:

1962 Minulle tarjottii paikkaa Hanasaareen samalla Päällikkö esitteli laitoksen .Kuvittele sitä kolikasaa miten se voitaisiin ottaa mukaan.Viimeinen työni oli ylikonemestarina Supertankkeri T/T Jurmo missä hiilet olisivat ? Kerro meille jotka on ammatikseen käyttänyt polttoineita.

Lue lisää

olet ihan pihalla niinkuin kolikasa.
Energialaitoksen hiilikasat ovat varastoja vähintään vuodeksi. Useimmiten pitemmäksi aikaa, koska valtiomme edellyttää varmuusvarastoja.

Jos et tiedä, hiilivarastoja kutsuttiin höyrylaivoissa "kolipokseksi". Siis lähes sata vuotta sitten osattiin hiiltä varastoida laivoissa. On tietysti järjestelykysymys varataanko laivaan polttoainetta esimerkiksi kahdenviikon tai kuukauden matkaa varten. Sitä varten vain pitää olla bunkrauspaikkoja.
Energialaitoksen hiilikasoista vielä lisää. Turbiinien teho on aivan eri luokkaa kuin laivakoneistojen tehot. Siitä johtuen myös polttoaineen tarve on laivassa tietenkin huomattavasti pienempi.
Suhdeluku 10 kertaa pienempi voisi olla nyrkkisääntönä. Esim. Inkoon voimalaitoksen yhden blokin teho on 250 MW.

nauravat kirjoitti:

Hiili palaa ja sitä poltetaan , jännä uusi teoria ,voimalaitoksessa palaa hiilimolegyylit eikä hiilimolekyylin kivihiileen sitoma vety,metaani ja muut energiaa sisältävät aineet. Tarkoitaako kirjoittaja myös sitä että ihmisen elimistö polttaa ravinnon sisältämän hiilen eikä hiilimolegyylin sitoman hydraatti moudossa olevan energian ja sitä että uloste on kiinteää hiilihydraattia ???

Lue lisää

vielä tiedä voin kertoa sinulle , että hiilestä palavat aina ensiksi haihtuvat aineet, kuten vety jne.
Tiedätkö mitä oli vielä muutama vuosikymmen sitten suurimmissa kaupungeissamme käytetty kaasu ?? (ns. Kaupunkikaasu).
Kaupunkikaasua "tehtiin" kuumentamalla hiiltä suljetussa tilassa niin , että haihtuvat aineet kaasuuntuivat hiilikokkareesta. Kaasu otettiin talteen ns. kaasukelloihin (päästä avonainen säiliö vedessä tietysti avonainen pää alaspäin).

Mitä jäi jäljelle ? Kerronpa sen nyt samantien,
puhdas hiili. Tosin siinä oli myös hiilen sisältämä tuhka mukana.
Kaasutuksen lopputuotetta kutsuttiin koksiksi.
Kaupunkien kaasutehtaat myivät aikoinaan koksin esimerkiksi silloisille omakotiasujille. Koska hiili oli vielä palamatta kokkareessa oli vielä runsas puolet energiasta jäljellä. Ainoastaan sytyttäminen oli vaikeutunut, koska kuumennuksen vuoksi haihtuvat oli otettu parempaan talteen.

konemesu evp. kirjoitti:

Siirtyminen kiinteisiin polttoaineisiin ei ole yksinkertaista. pelkkä hinta ei kerro koko totuutta. Ei taida löytyä enää kovin montaa hiilestyssatamaa.
Lisäksi kivihiilen huonompi tehollinen lämpöarvo vs. HFO tarkoittaa, että laivassa tulisi olla lähes kaksinkertainen määrä varastotiloja. Tuon ylimääräisen painonkin kuljetus maksaa rahaa.
Lisäksi tuhkakin pitää kuljettaa johonkin, ei varmasti enää nykyään saa lempata mereen sellaista myrkkyä.
Ajatuksena tuo hiilen käyttö on mielenkiintoinen, aika ajoin se putkahtaa esiin.
Takavuosina puhuttiin jopa hiilikäyttöisistä dieseleistä, muistaakseni Wärtsiläkin tutki asiaa.
Mutta jos siirryttäisiin kiinteisiin polttoaineisiin, niin miksi tyytyä kivihiileen?
Aletaan käyttämään kotimaisia turvetta tai puupellettiä.
Nimittäin turve tulisi noin puolet halvemmaksi kuin koli, jonkun tilaston mukaan; koli 13,35€/MWh ja turve 7,05€/MWh.

Lue lisää

Et ehkä taida olla ihan tosissasi? Tai sitten olet muuten vaan ajattelematon. Turverekatko ne alkaisivat ajamaan Lapin soilta laivojen perässä ympäri mualimaa??
Joku täällä taivastelee , että mihin hiili laivassa sijoitettaisiin. Ajattelitko, että pelletitkin vaatisivat tuplasti sen tilan minkä hiili vaatisi?

koliukko kirjoitti:

olet ihan pihalla niinkuin kolikasa.
Energialaitoksen hiilikasat ovat varastoja vähintään vuodeksi. Useimmiten pitemmäksi aikaa, koska valtiomme edellyttää varmuusvarastoja.

Jos et tiedä, hiilivarastoja kutsuttiin höyrylaivoissa "kolipokseksi". Siis lähes sata vuotta sitten osattiin hiiltä varastoida laivoissa. On tietysti järjestelykysymys varataanko laivaan polttoainetta esimerkiksi kahdenviikon tai kuukauden matkaa varten. Sitä varten vain pitää olla bunkrauspaikkoja.
Energialaitoksen hiilikasoista vielä lisää. Turbiinien teho on aivan eri luokkaa kuin laivakoneistojen tehot. Siitä johtuen myös polttoaineen tarve on laivassa tietenkin huomattavasti pienempi.
Suhdeluku 10 kertaa pienempi voisi olla nyrkkisääntönä. Esim. Inkoon voimalaitoksen yhden blokin teho on 250 MW.

Lue lisää

Ei hiilen mukana kuljettaminen polttoaineena voi olla ongelma eikä se varmaan ihan tolkuttomasti tilaa vie.
esim: Mauretania vuosimalli 1906 240 m pitkä nopeus ennätys Atlannin yli 27.8 solmua ja mukana kaikki tarvittava kivihiili eri kokoisina ja muotoisina kokkoareina laivassa seuranaan 2300 matkustajaa 800 miehistön edustajaa 7 kannella julmetun suuren konehuone kansien päällä sekä 2000 postisäkkiä ja 27 tonnia muuta rahtia ja tusinan verran ravi hevosia matkaeväs rehuineen. Ja kuljettu matka merimaileina n. 3300 osittain verivirtaa vastapäivää.

hetkinen vaan kirjoitti:

Et ehkä taida olla ihan tosissasi? Tai sitten olet muuten vaan ajattelematon. Turverekatko ne alkaisivat ajamaan Lapin soilta laivojen perässä ympäri mualimaa??
Joku täällä taivastelee , että mihin hiili laivassa sijoitettaisiin. Ajattelitko, että pelletitkin vaatisivat tuplasti sen tilan minkä hiili vaatisi?

Lue lisää

En olekkaan tosissani kunhan vaan esitin, että on meillä kotimaistakin polttoainetta jos siirrytään käyttämään kiinteitä polttoaineita.
Oletko luullut, että öljyesiintymät sijaitsevat bunkrauspaikkojen lähellä tai kivihiilikaivokset?
Jostain nekin aineet on kuljetettava.
Se oli joku muu kuin minä joka luulee laivassa olevan rajattomasti tilaa.

raymoss kirjoitti:

Niin rahtilaivoissa poltoaineen (kivihiilen ) viemä tila on ongelma vielä nytten eli näillä hinnoilla. Mutta esim suurissa risteilijöissä olisi tilaa kivihiilelle ja omalle kivihiilen murskaamolle ilman että matkustaja ja miehistötilat pienenesivät.
Tämän lisäksi ihmettele mihin perustuu tässä keskustelussa ajatus Tai uskomus että se tuhka on suurta myrkkyä, esim fortum naantali tutkii kivihiilihoimalan tuhkan käyttöä naantalin laivaväylän puhjamyrkkyjen neutralisoimiseen.Tämän lisäksi vihreät ympäristö aktiivit haluaa että voimaloiden tuhka käytettäisiin lisää maantäyttöaineeksi koska se puhdistaa /suodattaa hyvin myrkkyjä ja epäpuhtauksia pohjaveden kannalta. ja miksi tuhkasta lääketeollisuus puristaa hiilitablettaja jota syötetään ihmiselle jos ovat jotai myrkyllistä juoneet tai syönneet? jne.. eli tuhka on pääasiallisesti likaava tuote ennen kuin se vettyy tarpeeksi putotakseen pohjaa , sekä haitallinen pölynä esim:astmaatikolle.

Poltoaine täydennys ongelma taas on saman kaltainen ongelma kuin oli silloin kun siirryttii hiilestä polttoöljyy eli ensimmäiset polttoöljy laivoillaa oli rajallinen reittivälikoima alkuaikoina.

Lue lisää

Ennenvanhaan koli sisälsi kreosiitti nimistä myrkkyä ja kolituhkaa laitettiin pihapolkuihin soran alle jottei rikkaruohot kasvaisi. Siihen perustuu ajatus kolituhkan terveellisyydestä.
Onko noin, että tuhka sisältää hiiltä? Eikös se hiili pala pois ja palamattomat aineet jää tuhkaksi, raskasmetallit ym. myrkyt? Miten siitä puristat hiilitabletteja?
Vaikka laivoissa löytyskin tilaa kolibokseille, niin sen ylimääräisen painon kuljettaminenkin maksaa rahaa, koska on lastista pois.
Pasiseeris ei tietysti ole "lastin" paino ongelmaa.
Vaatii kyllä aika isot investoinnit jos nuo hiilestys satamat tulis takaisin, kuka ne maksaisi?
Eikö olis parempi siirtyä suoraan takaisin purjelaivoihin.

konemesu evp. kirjoitti:

Ennenvanhaan koli sisälsi kreosiitti nimistä myrkkyä ja kolituhkaa laitettiin pihapolkuihin soran alle jottei rikkaruohot kasvaisi. Siihen perustuu ajatus kolituhkan terveellisyydestä.
Onko noin, että tuhka sisältää hiiltä? Eikös se hiili pala pois ja palamattomat aineet jää tuhkaksi, raskasmetallit ym. myrkyt? Miten siitä puristat hiilitabletteja?
Vaikka laivoissa löytyskin tilaa kolibokseille, niin sen ylimääräisen painon kuljettaminenkin maksaa rahaa, koska on lastista pois.
Pasiseeris ei tietysti ole "lastin" paino ongelmaa.
Vaatii kyllä aika isot investoinnit jos nuo hiilestys satamat tulis takaisin, kuka ne maksaisi?
Eikö olis parempi siirtyä suoraan takaisin purjelaivoihin.

Lue lisää

laivojen hiilitankkaus pisteiden investointikulut ovat pieniä, koska myytävän polttoaineen säilyttämiseen voidaan käyttää voimaloiden kasa metodia ,koska ei se hiili huonoksi mene vaikka kastuu ja lunta sataa päälle ,eli ei tarvita mitää metallirakenteisia tankkeja. Hiilipoltoaineen myyjän investoinnit hiilimuskaamon osalta ei myöskään olisi suuri investointi ,koska hiili on helposti lohkeavaa ja ei kestävää / vahvaa. eli muskaamiseen ei tarvita niin järeätä ja voimakasta murskausmylly kuin käytetään kivisepelin tai muun kivirouheen tekemiseen. Investoinnit tietenkin maksaa niin kuin öljynkin tapauksessa poltoaineen ostaja.
Koskien rahtilaa rahtimäärää ja kuinka paljon kompaktiin tilaan mahtuvaa murskattua kivihiiltä laivassa vie rahtilaa suhteessa kustannuksiin on asia joka merkitys vähenee koko ajan koska öljyn hinta nousee koko ajan suhteessa kivihiileen ja kivihiilenkin pieni viimeisen 10 vuoden hinnannousu perustuu suurimalta osin siihen että hiile kuljetus maksaa enemmän kokoajan koska laivojen poltoöljykulut nousevat.

raymoss kirjoitti:

laivojen hiilitankkaus pisteiden investointikulut ovat pieniä, koska myytävän polttoaineen säilyttämiseen voidaan käyttää voimaloiden kasa metodia ,koska ei se hiili huonoksi mene vaikka kastuu ja lunta sataa päälle ,eli ei tarvita mitää metallirakenteisia tankkeja. Hiilipoltoaineen myyjän investoinnit hiilimuskaamon osalta ei myöskään olisi suuri investointi ,koska hiili on helposti lohkeavaa ja ei kestävää / vahvaa. eli muskaamiseen ei tarvita niin järeätä ja voimakasta murskausmylly kuin käytetään kivisepelin tai muun kivirouheen tekemiseen. Investoinnit tietenkin maksaa niin kuin öljynkin tapauksessa poltoaineen ostaja.
Koskien rahtilaa rahtimäärää ja kuinka paljon kompaktiin tilaan mahtuvaa murskattua kivihiiltä laivassa vie rahtilaa suhteessa kustannuksiin on asia joka merkitys vähenee koko ajan koska öljyn hinta nousee koko ajan suhteessa kivihiileen ja kivihiilenkin pieni viimeisen 10 vuoden hinnannousu perustuu suurimalta osin siihen että hiile kuljetus maksaa enemmän kokoajan koska laivojen poltoöljykulut nousevat.

Lue lisää

oppipoika hiilenkäsittelyn suhteen. Ei hiilenmyyjä mitään murskaamoja tarvitse. Hiiltä ei louhita kuution kokkareina. Hiili tulee kaivoksesta kuljetinhihnaa pitkin ja on heti käyttökelpoisen kokoista. Palahiiltä ei juurikaan kukaan enää käytä. Mieleen tulee ainoastaan erilaisilla markkinoilla kiertävät sepät.
Palahiili on seulottava kaivoksesta saadusta hiilestä. Jäljelle jäävä hieno hiili on voimalaitoksille sopivaa polttoainetta, koska hiili jauhetaan ennen polttamista hiilimyllyissä puuteriksi.

selvästi kirjoitti:

oppipoika hiilenkäsittelyn suhteen. Ei hiilenmyyjä mitään murskaamoja tarvitse. Hiiltä ei louhita kuution kokkareina. Hiili tulee kaivoksesta kuljetinhihnaa pitkin ja on heti käyttökelpoisen kokoista. Palahiiltä ei juurikaan kukaan enää käytä. Mieleen tulee ainoastaan erilaisilla markkinoilla kiertävät sepät.
Palahiili on seulottava kaivoksesta saadusta hiilestä. Jäljelle jäävä hieno hiili on voimalaitoksille sopivaa polttoainetta, koska hiili jauhetaan ennen polttamista hiilimyllyissä puuteriksi.

Lue lisää

tarkoitin murskaamolla juuri sitä että hiilestä (polttoaineen myyjä)tehdään pulveria ,eli hiilivoimala laiva ei itse sitä pulveri tee . vaan polttoaine myyjä myy käyttövalmista hiilipulveri jolloin laivaan ei tarvita asentaa sitä pulveri myllyä.

raymoss kirjoitti:

tarkoitin murskaamolla juuri sitä että hiilestä (polttoaineen myyjä)tehdään pulveria ,eli hiilivoimala laiva ei itse sitä pulveri tee . vaan polttoaine myyjä myy käyttövalmista hiilipulveri jolloin laivaan ei tarvita asentaa sitä pulveri myllyä.

Lue lisää

ajatus. Hiilipöly on edullista toimittaa suoraan kattilaan hiilimyllyn tarvitseman kantoilmapuhaltimen avulla.

syntynyt kirjoitti:

ajatus. Hiilipöly on edullista toimittaa suoraan kattilaan hiilimyllyn tarvitseman kantoilmapuhaltimen avulla.

Imeä laivan hiilivarastosta valmiiksi jauhettua hiiltä erilliseen polttoaineen syttö puhaltimeen ,koska eihän silloin siinä laivassa ole sitä hiilimyllä.Voi olla kuitenkin että hiilipulverin siirto laivan "hiilitankeista" laivavoimalan polttoainesyttö järjestelmään kuluu kymmeniä tai satoja kilowatteja mutta ei se laivan nopeus yhtään hiljene vaikka potkureitä pyörittävä sähkömoottori saa 100kw vähemmän tehoa käyttöönsä.

on -myös kirjoitti:

Imeä laivan hiilivarastosta valmiiksi jauhettua hiiltä erilliseen polttoaineen syttö puhaltimeen ,koska eihän silloin siinä laivassa ole sitä hiilimyllä.Voi olla kuitenkin että hiilipulverin siirto laivan "hiilitankeista" laivavoimalan polttoainesyttö järjestelmään kuluu kymmeniä tai satoja kilowatteja mutta ei se laivan nopeus yhtään hiljene vaikka potkureitä pyörittävä sähkömoottori saa 100kw vähemmän tehoa käyttöönsä.

Lue lisää

" potkureitä pyörittävä sähkömoottori" ????
Miksi sähkömoottori? On ainakin ennen kelvannut höyryturbiini.

konemesu evp. kirjoitti:

" potkureitä pyörittävä sähkömoottori" ????
Miksi sähkömoottori? On ainakin ennen kelvannut höyryturbiini.

Sähkomoottori valinta tehonsiito metoodiksi potkuriin perustuu siihen että eri järjestelmät sopii eri tarkoituksiin.

Esim: nopea diesel = sähkö -vesisuihku propulsio
hidas diesel = mekaaninen voimansiiro ja kiinteäsiipinen potkuri
ydinvoima ja höyryturbiini = sähkömoottori säätösiipi potkuri.



Se mikä näihin vaikuuttaa on mm. laivan koko nopeaus.automaation tarve.aluksen värinä / tärinä kestävyys.paloturvallisuus näkökulma suhteessa teknisten tilojen kokoon sekä esim potkurin pyörimisnopeus suhteessa aluksen pituuteen suhteessa runkonopeuteen jne. sekä myös se joutuuko alus kulkemaan paljon esim jääväylässä jolloin potkuri pyöri kauan tietyllä nopeudella mutta laiva ei kuljekkaan niin kovaa kuin pitäisi teoriassa työntovoimaansa nähden koska jää hinastaa nopeutta.

raymoss kirjoitti:

Sähkomoottori valinta tehonsiito metoodiksi potkuriin perustuu siihen että eri järjestelmät sopii eri tarkoituksiin.

Esim: nopea diesel = sähkö -vesisuihku propulsio
hidas diesel = mekaaninen voimansiiro ja kiinteäsiipinen potkuri
ydinvoima ja höyryturbiini = sähkömoottori säätösiipi potkuri.



Se mikä näihin vaikuuttaa on mm. laivan koko nopeaus.automaation tarve.aluksen värinä / tärinä kestävyys.paloturvallisuus näkökulma suhteessa teknisten tilojen kokoon sekä esim potkurin pyörimisnopeus suhteessa aluksen pituuteen suhteessa runkonopeuteen jne. sekä myös se joutuuko alus kulkemaan paljon esim jääväylässä jolloin potkuri pyöri kauan tietyllä nopeudella mutta laiva ei kuljekkaan niin kovaa kuin pitäisi teoriassa työntovoimaansa nähden koska jää hinastaa nopeutta.

Lue lisää

Niin, miksi haluat sen sähkömoottorin kun jo vuoskymmeniä on ollut hyväksi havaittu systeemi olemassa?
Nimittäin höyryturbiini, alennusvaihde ja säätölapapotkuri käyttö.
Jos siihen laitetaan sähkömoottori vielä lisäksi, niin alkaa hyötysuhde mennä aika huonoksi.
Oletko tietoinen, että sen kolin voi myös kaasuttaa ja käyttää kaasuturbiinissa tai dieselissä?
Ainakin itse jos olisin suunnittelemassa uutta, niin tutkisin tarkkaan tuota kaasuturbiini mahdollisuutta. Toki tankkerit tarviivat yleensä myös höyryä, niin niissä tietysti höyryturbiini olisi paras ratkaisu.
Tuon sähköisen voimansiirron käyttö eräissä erikoisaluksissa johtuu siitä ettei tarvitse välittää kustannuksista.
Esimerkkinä eräästä: dieselteho noin 8000 hv sähkömoottoriteho 7000 hv, eli melkoiset häviöt.

konemesu evp. kirjoitti:

Niin, miksi haluat sen sähkömoottorin kun jo vuoskymmeniä on ollut hyväksi havaittu systeemi olemassa?
Nimittäin höyryturbiini, alennusvaihde ja säätölapapotkuri käyttö.
Jos siihen laitetaan sähkömoottori vielä lisäksi, niin alkaa hyötysuhde mennä aika huonoksi.
Oletko tietoinen, että sen kolin voi myös kaasuttaa ja käyttää kaasuturbiinissa tai dieselissä?
Ainakin itse jos olisin suunnittelemassa uutta, niin tutkisin tarkkaan tuota kaasuturbiini mahdollisuutta. Toki tankkerit tarviivat yleensä myös höyryä, niin niissä tietysti höyryturbiini olisi paras ratkaisu.
Tuon sähköisen voimansiirron käyttö eräissä erikoisaluksissa johtuu siitä ettei tarvitse välittää kustannuksista.
Esimerkkinä eräästä: dieselteho noin 8000 hv sähkömoottoriteho 7000 hv, eli melkoiset häviöt.

Lue lisää

Sähkömoottorin käyttämistä ole itsekki laivoissa ihmetellyt, ja sitä laivanrakennusinsinööriltä kysynyt samaa tyylin kuin konemesu evp yllä,esimerkki tapauksina Finnjet ja queen mery 2 ja muiden saamaa synteemi käyttävien osalta eli ihmetyllyt miksi ei dieselillä pyöritetä potkureita suoraa jos halutaan taloudellisuutta.

Onko syynä mahdollisesti se että turbiinit ovat joten kuten taloudellisia voimanlähteitä kun niistä otetaan kaikki teho tai melkein irti ja epäkäytännöllisiä ja epätaloudellisia jos tehon tarve on pieni esim.vilkasliikenteisellä väylällä eli kun ei tarvita suuria nopeuksia niin kuljetaan sähkökone voimalla .

Voimala laiva siis liikkuu satamaan ja idaskulkuisilla väylillä sähkämoottorilla jonka energia tulee alle 1/2 teholla toimivasta kivihiilivoimalasta. kun laiva pääsee ulapalle ja autopiloottii laitetaa päälle ja vahtiperämies määrätään tuijottamaan horisonttiin otetaan voimalasta lähes maximi teho irti siten että turbiini pyörittää mekaanisesti suoraan potkuria /potkureita ja sillä teholla joka jää jäljelle kun otetaan huomioon laivan talous ja muu tekninen energian tarve. tämän lisäksi täydellä teholla toimiessaan otetaan voimalan hukka lämpötalteen lämminvesi ja lämmon tai kylmän tuotantoon eli laiva ei myöskään tarvitse erikseen polttoöljyä kuluttavia öljypoltivaraaja boilereita.

raymoss kirjoitti:

Ei hiilen mukana kuljettaminen polttoaineena voi olla ongelma eikä se varmaan ihan tolkuttomasti tilaa vie.
esim: Mauretania vuosimalli 1906 240 m pitkä nopeus ennätys Atlannin yli 27.8 solmua ja mukana kaikki tarvittava kivihiili eri kokoisina ja muotoisina kokkoareina laivassa seuranaan 2300 matkustajaa 800 miehistön edustajaa 7 kannella julmetun suuren konehuone kansien päällä sekä 2000 postisäkkiä ja 27 tonnia muuta rahtia ja tusinan verran ravi hevosia matkaeväs rehuineen. Ja kuljettu matka merimaileina n. 3300 osittain verivirtaa vastapäivää.

Lue lisää

40 000 grt risteilijään mahtuu aivan hyvin 4500 m3 kivihiilivarastot jolla yhdellä tankkauksella 24 solmua päästäisiin keskimäärin 6650 merimailia, tämän lisäksi mukaan mahtuu 400 -500 m3 pelletti.puuhake turve tankit / varostot laituri käyttöön jolloin energian tarve on pienempi eli samalla tavalla kuin diesel laivat satamassa polttaa ympäristöystävällisempää kevyttä öljyä marine dieseliä satamalaiturissa ollessa. risteilijoissä nykyaikana ei ole suuria makeavesi tankkeja koska vesi tehdään fresh water tekijöillä merivedestä. tämän lisäksi kivihiililaivaan mahtuu lisäksi hyvin yli 3500 m3 painolastiwesi tankit eli tilaa laivoissa kyllä riittää riittää.

raymoss kirjoitti:

Niin rahtilaivoissa poltoaineen (kivihiilen ) viemä tila on ongelma vielä nytten eli näillä hinnoilla. Mutta esim suurissa risteilijöissä olisi tilaa kivihiilelle ja omalle kivihiilen murskaamolle ilman että matkustaja ja miehistötilat pienenesivät.
Tämän lisäksi ihmettele mihin perustuu tässä keskustelussa ajatus Tai uskomus että se tuhka on suurta myrkkyä, esim fortum naantali tutkii kivihiilihoimalan tuhkan käyttöä naantalin laivaväylän puhjamyrkkyjen neutralisoimiseen.Tämän lisäksi vihreät ympäristö aktiivit haluaa että voimaloiden tuhka käytettäisiin lisää maantäyttöaineeksi koska se puhdistaa /suodattaa hyvin myrkkyjä ja epäpuhtauksia pohjaveden kannalta. ja miksi tuhkasta lääketeollisuus puristaa hiilitablettaja jota syötetään ihmiselle jos ovat jotai myrkyllistä juoneet tai syönneet? jne.. eli tuhka on pääasiallisesti likaava tuote ennen kuin se vettyy tarpeeksi putotakseen pohjaa , sekä haitallinen pölynä esim:astmaatikolle.

Poltoaine täydennys ongelma taas on saman kaltainen ongelma kuin oli silloin kun siirryttii hiilestä polttoöljyy eli ensimmäiset polttoöljy laivoillaa oli rajallinen reittivälikoima alkuaikoina.

Lue lisää

Kirjoitat:
"Mutta esim suurissa risteilijöissä olisi tilaa kivihiilelle ja omalle kivihiilen murskaamolle ilman että matkustaja ja miehistötilat pienenesivät."

Keskustelin erään amerikkalaisen risteilyfirman toimitusjohtajan kanssa aiheesta kaasuturpiinilaiva. Hän oli tilannut risteilijän johon vaihdatti dieselkoneet kaasuturpiineiksi saadakseen lisää tilaa matkustajahyteille. Jälkeenpäin tuskasteli kun se osoittautui vikainvestoinniksi polttoaineen hinnan kohoamisen takia.
Jos siis vaihdetaan jopa dieselit kaasuturpiineiksi tilan takia niin mistä se tila hiilelle ja sen käsittelylaitteille otetaan?

on polttoaineen kirjoitti:

täydennystä. Mutta sitten muuhun. Rahtialuksen tarkoitus on kuljettaa mahdollisimman paljon rahtia. Ei siis polttoaineen käsittely-, ja jätteiden säilytyslaitteistoa. Niiden kuljettaminen laskee hyötysuhdetta. Jos kolialukset olisivat edullisempia kuin nykyiset niin ne olisivat taas käytössä. ;o)

Lue lisää

bunkraus on hiilestämistä, eli aluksen hiilivarastojen täyttö. Sanasta on tullut yleishyödyllinen tänä päivänä, joten yleisesti varastojen täyttö.

Tuho1/95 kirjoitti:

bunkraus on hiilestämistä, eli aluksen hiilivarastojen täyttö. Sanasta on tullut yleishyödyllinen tänä päivänä, joten yleisesti varastojen täyttö.

Myös öljy " bunkrataan" - ei ainoastaan hiili.

Kenkäs sitä tietää mihin tämä maailma vielä muuttuu energian kanssa kamppaillessa. Ajetaanko paatteja biodieselillä, purjeilla vai kolilla. Nuo korkeakoulutetut kippari yms. luokkalaiset voisi laittaa pariksi vuodeksi kolipaattiin lapion ääreen (ei kettinkivartisen) ja vapaavahdissa voisi siivellä repiä aurinkoa alas. Hmphm, päällikkö juuri jakoi viikon rommiannoksen, jonka heti horaisin. Nyt punkkaan ihmettelemään. Kala Paska, kuten kreikut joskus toivottavat.

Sparks kirjoitti:

Kenkäs sitä tietää mihin tämä maailma vielä muuttuu energian kanssa kamppaillessa. Ajetaanko paatteja biodieselillä, purjeilla vai kolilla. Nuo korkeakoulutetut kippari yms. luokkalaiset voisi laittaa pariksi vuodeksi kolipaattiin lapion ääreen (ei kettinkivartisen) ja vapaavahdissa voisi siivellä repiä aurinkoa alas. Hmphm, päällikkö juuri jakoi viikon rommiannoksen, jonka heti horaisin. Nyt punkkaan ihmettelemään. Kala Paska, kuten kreikut joskus toivottavat.

Lue lisää

Turpeessa on myös energiaa , miksi ette tarjoasitä laivakäyttöön se voitaisiin viellä puristaa kokoon, ja se on kotimainen ja kuulemma riittää.Olin ryhmässä jolle esiteltiin RAUHALAHDEN VOIMALAITOS juuri energiakriisin vuonna 1984.Niin ymmärrät mitä tarkoitan .Odotan vähän realismia

Lämminmies kirjoitti:

Turpeessa on myös energiaa , miksi ette tarjoasitä laivakäyttöön se voitaisiin viellä puristaa kokoon, ja se on kotimainen ja kuulemma riittää.Olin ryhmässä jolle esiteltiin RAUHALAHDEN VOIMALAITOS juuri energiakriisin vuonna 1984.Niin ymmärrät mitä tarkoitan .Odotan vähän realismia

Lue lisää

Kyllä turvekkin on varteenotetta poltoaine vaihtoehto, sitä en kyllä tiedä löytyyykö turvetta paljon maailman joka mantereelta. Liiketoiminallisesti turve voisi olla varteenotettava poltoainen suomenlahdella ja perämerellä pääasiallisesti liikuville aluksille.

raymoss kirjoitti:

Kyllä turvekkin on varteenotetta poltoaine vaihtoehto, sitä en kyllä tiedä löytyyykö turvetta paljon maailman joka mantereelta. Liiketoiminallisesti turve voisi olla varteenotettava poltoainen suomenlahdella ja perämerellä pääasiallisesti liikuville aluksille.

Lue lisää

Kohta ollaan samaamieltä . Kaikki Itämeren lautoissa hiili toimii . Kuka ostaa ne käytettynä ?

Lämminmies kirjoitti:

Turpeessa on myös energiaa , miksi ette tarjoasitä laivakäyttöön se voitaisiin viellä puristaa kokoon, ja se on kotimainen ja kuulemma riittää.Olin ryhmässä jolle esiteltiin RAUHALAHDEN VOIMALAITOS juuri energiakriisin vuonna 1984.Niin ymmärrät mitä tarkoitan .Odotan vähän realismia

Lue lisää

hieman realismia, mitä peräänkuulutat.
Lämpöarvot: polttoöljy 40 MJ/kg, kivihiili 30 MJ/kg, turve 15 MJ/kg. Kuiva turve 0,24 kg/dm3. Turpeelle siis tarvittaisiin hiileen verrattuna kahdeksankertainen varastointitila saman energiamäärän varastoimiseksi. Kun sitä ei voi varastoida pohjatankkiin menisi laivan polttoainevarastointiin yksi iso lastiruuma.?
Tällaisesta haaveileva on varmasti unohtanut aamupillerit.

koliukko kirjoitti:

hieman realismia, mitä peräänkuulutat.
Lämpöarvot: polttoöljy 40 MJ/kg, kivihiili 30 MJ/kg, turve 15 MJ/kg. Kuiva turve 0,24 kg/dm3. Turpeelle siis tarvittaisiin hiileen verrattuna kahdeksankertainen varastointitila saman energiamäärän varastoimiseksi. Kun sitä ei voi varastoida pohjatankkiin menisi laivan polttoainevarastointiin yksi iso lastiruuma.?
Tällaisesta haaveileva on varmasti unohtanut aamupillerit.

Lue lisää

tiedättö myös mikä on kivihiilen ominaispaino ja kuinka monta kiloa/ tonnia menee 1m3 tilaan jolloin voitaisiin laskea kuinka paljon ihan oikeasti kivihiili tonni pulveri veisi tilaa laivassa verrattuna polttöoljyyn

raymoss kirjoitti:

tiedättö myös mikä on kivihiilen ominaispaino ja kuinka monta kiloa/ tonnia menee 1m3 tilaan jolloin voitaisiin laskea kuinka paljon ihan oikeasti kivihiili tonni pulveri veisi tilaa laivassa verrattuna polttöoljyyn

Lue lisää

Koli: om,paino noin 0,8-0,9 tn/m3
Hfo: om.paino noin 1tn/m3
Kolin huonommasta ominaislämmöstä ja keveydestä johtuu, että koli vaatii tilaa lähes tuplaten vs. hfo.
Sitten on vielä se ongelma, että kolia on paljon vaikeampi varastoida esim. pohjatankkeihin. En tiedä onko pulverikolilla lisäksi jotain paakkuuntumisongelmia.
Noista sähkömoottorikäytöistä sen verran vielä, että Finnjetissä ei alunperin kai ollut sähköistä voimansiirtoa, vaan kaasuturbiinit oli kytketty suoraan alennusvaihteeseen.
Sitten kun asensivat diesel agregaatit niin niitä varten tuli ne sähkömoottorit, ne ei siis olleet turbiinien takia.
Ne dieselit olivat tarpeen hidasta talviajoa varten, että saisivat polttoaine säästöä.
Itse kun en ollut pasiseerimiehiä, niin mielessä oli vaan tankkerit ja kuivarahtipaatit.
Mielestäni niissä ei tarvita sähköistä voimansiirtoa, koska generaattorit ja sähkömoottorit aiheuttaisivat vain turhaa tehon häviötä.

konemesu evp. kirjoitti:

Koli: om,paino noin 0,8-0,9 tn/m3
Hfo: om.paino noin 1tn/m3
Kolin huonommasta ominaislämmöstä ja keveydestä johtuu, että koli vaatii tilaa lähes tuplaten vs. hfo.
Sitten on vielä se ongelma, että kolia on paljon vaikeampi varastoida esim. pohjatankkeihin. En tiedä onko pulverikolilla lisäksi jotain paakkuuntumisongelmia.
Noista sähkömoottorikäytöistä sen verran vielä, että Finnjetissä ei alunperin kai ollut sähköistä voimansiirtoa, vaan kaasuturbiinit oli kytketty suoraan alennusvaihteeseen.
Sitten kun asensivat diesel agregaatit niin niitä varten tuli ne sähkömoottorit, ne ei siis olleet turbiinien takia.
Ne dieselit olivat tarpeen hidasta talviajoa varten, että saisivat polttoaine säästöä.
Itse kun en ollut pasiseerimiehiä, niin mielessä oli vaan tankkerit ja kuivarahtipaatit.
Mielestäni niissä ei tarvita sähköistä voimansiirtoa, koska generaattorit ja sähkömoottorit aiheuttaisivat vain turhaa tehon häviötä.

Lue lisää

Kivihiilen ominaispaino 1.3
Kivihiili on siis vettä painavampaa ja uppoaa jos joutuu veteen ,toisin kuin öljy joka kelluu pinnalla ainakin siihen asti että öljyn sisältämä ilma on haihtunut . 1 m3 mahtuu siis 1300 kg kivihiiltä

nokikolari kirjoitti:

Kivihiilen ominaispaino 1.3
Kivihiili on siis vettä painavampaa ja uppoaa jos joutuu veteen ,toisin kuin öljy joka kelluu pinnalla ainakin siihen asti että öljyn sisältämä ilma on haihtunut . 1 m3 mahtuu siis 1300 kg kivihiiltä

Lue lisää

esimerkiksi 50 mm kertaa 50 mm palakivihiilen tilavuuspaino on 400...450 kiloa/m3. Et ole varmastikaan huomannut, että kivihiiltä ei louhita kuution järkäleissä.

jäljillä kirjoitti:

esimerkiksi 50 mm kertaa 50 mm palakivihiilen tilavuuspaino on 400...450 kiloa/m3. Et ole varmastikaan huomannut, että kivihiiltä ei louhita kuution järkäleissä.

Kivihiilen paino ollut viime vuosina vähän yli tonni kuutiolta,jauhettu melkein nuuskaksi, holvaukset yli 10metrisiä joten skrapia joutuu joskus kaivamaan syvältä.

"hiililavan mestari" kirjoitti:

Kivihiilen paino ollut viime vuosina vähän yli tonni kuutiolta,jauhettu melkein nuuskaksi, holvaukset yli 10metrisiä joten skrapia joutuu joskus kaivamaan syvältä.

Onko luetun ymmärtäminen hallussasi???
Minähän kirjoitin, että palahiilen TILAVUUSPAINO on jne. Kivihiilen ominaispaino on aivan eri asia. Tottakai hienoksi murskatun kivihiilen tilavuuspainokin lähestyy ominaispainoa. Jää sinne kuitenkin aina ilmaa väliin.

kykenetkö ajatustyöhön kirjoitti:

Onko luetun ymmärtäminen hallussasi???
Minähän kirjoitin, että palahiilen TILAVUUSPAINO on jne. Kivihiilen ominaispaino on aivan eri asia. Tottakai hienoksi murskatun kivihiilen tilavuuspainokin lähestyy ominaispainoa. Jää sinne kuitenkin aina ilmaa väliin.

Lue lisää

tekstistä, että kirjoitin juurikin tilavuuspainosta, ilmaisu: painaa tonnin kuutiolta tarkoittaa tilavuuspainoa ei ominaispainoa, ehkä ilmaisu hieman asprakti.
Viimeinen "hiilihöyrylaiva"rakennettiin joskus 1980-luvulla japanin ja austraalian liikenteeseen(lähde MER Marine Engineer Rewue)ja siinä kattilat lämpiää hiilipölyllä.

nokikolari kirjoitti:

Kivihiilen ominaispaino 1.3
Kivihiili on siis vettä painavampaa ja uppoaa jos joutuu veteen ,toisin kuin öljy joka kelluu pinnalla ainakin siihen asti että öljyn sisältämä ilma on haihtunut . 1 m3 mahtuu siis 1300 kg kivihiiltä

Lue lisää

Noita kolin om.painoja löytyy useita välillä 0,8-1,5 tn/m3. Omat lukuni ovat KTM:n energiatilastosta. Toki jos koli jauhetaan ja puristetaan kuutioksi niin om.paino on noin 1,5 tn/m3.
Mutta mitä järkeä siinä on jos koli prässätään johonkin tankkiin? Luulisin, että ongelmia alkaa löytymään.
Ei se HFO:n johdu ilman haihtumisesta vaan, että siitä haihtuu kevyemmät nesteosat pois. Onhan se jo muutenkin lähes yhtä "painavaa" kuin vesi.
KTM ilmoittaa, teholliset lämpöarvot: HFO 39 GJ/m3 ja Koli 25 GJ/m3.
Ota huomioon, ettei sitä kolia voi puristaa kinteäksi klimpiksi tankkiin. Lisäksi on tuhkan ja slagin säilytys, niin varmasti vaatii tuplaten tilaa vs. HFO.
Ei täällä ole vielä huomioitu höyrykäytön huonoa hyötysuhdetta vs. Diesel.
Nimittäin, jos kerran nestemäisistä polttoaineista halutaan eroon, niin kyllä se diesel käy myös kolilla. Vaatii käsittääksen kaasutuslaitteet ym. pikku muutoksia.
Wärtsiläkin valmistaa "kaasumoottoreita" ymmärtääkseni maakaasukäyttöön.

Kun herätin seuraavan vahtilämmittäjän ja sanoin " typiä " Niin kaverilta meni työhalut . Koska se holvaantu eikä millään saanut" turkille ". Ja nytten pitäsi koko bukkeri ottamaan typinä.

Niin...miksei...
raymossilla aika hyvin laskutaito tallella.
Periaatteessa tuohan toimisi vallan hyvin...noin.
Jossain vaiheessa tuo öljy joka tapauksessa korvataan jollain muulla polttoaineella.

laskelmia. Oikein Euron tarkkuudella, hah haa.
Uskomattomia ajatuskuvioita, mm. lämminvesiboilereista. Kyllähän pakokaasukattilat tuottavat matkan aikana tarvittavat lämmitystarpeet. Kyllä siinä hiilikäyttöisessä laivassa tulisi lisää kustannuksia jokapaiväisestä hiilenkäsittelystä ja slakinpoistosta. Kaikenlisäksi höyryturbiinien hyötysuhde jää alle 40 %:n. Siihen ei päästä edes lauhdevoimalaitoksissa maissa, vaikka esilämmitysteihin on panostettu huomattavasti enemmän kuin laivakäyttöön olisi järkevää investoida. Maailman suurimman Sulzer laivadieselin terminen hyötysuhde on jo 50%.

utopistisia kirjoitti:

laskelmia. Oikein Euron tarkkuudella, hah haa.
Uskomattomia ajatuskuvioita, mm. lämminvesiboilereista. Kyllähän pakokaasukattilat tuottavat matkan aikana tarvittavat lämmitystarpeet. Kyllä siinä hiilikäyttöisessä laivassa tulisi lisää kustannuksia jokapaiväisestä hiilenkäsittelystä ja slakinpoistosta. Kaikenlisäksi höyryturbiinien hyötysuhde jää alle 40 %:n. Siihen ei päästä edes lauhdevoimalaitoksissa maissa, vaikka esilämmitysteihin on panostettu huomattavasti enemmän kuin laivakäyttöön olisi järkevää investoida. Maailman suurimman Sulzer laivadieselin terminen hyötysuhde on jo 50%.

Lue lisää

ensinnäkin mitkään pakokaasu lämmöt eivät riitä matkustaja autolautalle tai täysiveriselle risteilijälle.

Mainitsemasi poltoaine käsittely ,poltoaine siirto tuhkan lisäkustannukset / tekninen infra jne laivanrakennus ja hiilivoimala alan insinöörejen mukaan ei mikään ongelma ,jos istuttaisiin ihan oikeasti alas suunnitelemaan kunnolla kivihiilevoimala laivaa.

raymoss kirjoitti:

ensinnäkin mitkään pakokaasu lämmöt eivät riitä matkustaja autolautalle tai täysiveriselle risteilijälle.

Mainitsemasi poltoaine käsittely ,poltoaine siirto tuhkan lisäkustannukset / tekninen infra jne laivanrakennus ja hiilivoimala alan insinöörejen mukaan ei mikään ongelma ,jos istuttaisiin ihan oikeasti alas suunnitelemaan kunnolla kivihiilevoimala laivaa.

Lue lisää

Laivan suunnitelu ei tässä tapauksessa olisi ongelma, onhan niitä höyryturbiinilaivoja ollut jo iät ja ajat. Samoin kolilämmitys hallitaan, maalaitoksissa tosin nykyisin.
Mutta suuret ongelmat on ettei ole valmista infraa. Siinä äkkiä vierähtää vuoskymmen ennenkuin hiilestyspaikkoja on tarpeeksi merenkulkuun.

Ehkäpä jäänmurtajat olisi laivoista kaikkein järkevintä muuttaa hamppukäyttöisiksi.

Nykyaikaisen jäänmurajan kokonaisteho taitaa olla 30 MW:n luokkaa? Tehollisia käyttöpäiviä niille (tuolla teholla) taitaa tulla 100:n luokkaa vuodessa? Tällöin kulutettu energia olisi 72000 MWh:n luokkaa.

Hamppukattilan kokonaishyötysuhde jäänee 20%:n luokkaan, jolloin tehollinen lämpöarvo olisi 1.06 MWh/ton pelleteinä. Tuolloin tarvittaisiin 67924.53 tonnia kasvimateriaalia.

Suomen viljelty pinta-ala on noin 2200000 ha, josta viljelyskuntoon saatettavaa kesantopinta-alaa on noin 15%, siis 330000 ha. Kesannolla on huonoa viljelysmaata, joka tuottaisi noin 6 ton/ha kasvimateriaalia. Tällöin tarvittaisiin siis reilut 29% kesantopinta-alasta, niin nykyaikainen jäänmurtaja seilaisi kätännössä polttoainekuluitta. Ellei polttoainekuluihin laskettaisi kotimaisia miestyötunteja. Näyttäisi myös siltä, että ottamalla koko kesantopinta-ala käyttöön koko jäänmurtolaivastomme voisi seilata polttoainekuluitta kunhan kaikille riittäisi hamppua.

Maanviljelijöiden juttuja aiheesta:

http://www.maatilan.pirkka.fi/files/1300-MP206_low.pdf

(sivu 30 =>)

Muistaakseni ruokohelpi mätänee helposti jos viljelijä ei saa heti satoa myytyä energia käyttöön.

tämä palsta toimii hitaasti