Kyrsiikö globalisaatio?
Elinkeinoelämän valtuuskunta, tuttavallisemmin EVA, on jälleen julkaissut suomalaisten asenteita kansainvälisistä kysymyksiin peilaavan arvo- ja asenneraporttinsa. Tulokset eivät ole yllätyksellisiä, suhtautuminen EU:hun ja globalisaatioon on aiempaa kielteisempää.
Kovimmat EU:n ja globalisaation vastustajat ovat vähän koulutettuja ja asuvat kasvukeskusten ulkopuolella. Tämä ei ole ihme, sillä juuri he joutuvat eniten kärsimään kehityksestä. Vähän koulutusta vaativat työt on helpompi siirtää halvemman tuotannon maihin ja Suomessa talous keskittyy yhä selkeämmin Etelä-Suomeen ja muutamaan maakunnalliseen kasvukeskukseen. Samaan aikaan sisäinen muuttoliike rapauttaa syrjäseutujen ennestään kehnon palvelutarjonnan olemattomiin.
EU-jäsenyys ja euroon siirtyminen on luonut taloudellista vakautta. Kaikesta EU:hun liittyvästä poliittisesta ähinästä huolimatta taloudellinen yhdentyminen on tuonut lisää vaurautta suomalaiseen kansantalouteen.
Lisävauraus on jakaantunut kansalaisten kesken hyvin epätasaisesti. Eniten taloudellisesta yhdentymisestä ovat hyötyneet jo aikaisemmin hyvässä taloudellisessa asemassa olevat. Pienipalkkaisille on ollut luvassa suurempaa taloudellista epävarmuutta.
Kotimainen poliittinen eliitti on sitä mieltä, että talousvoimille ei mahda mitään. Talouden toimintaan ei saa missään nimessä kajota.
Valtion talous on tällä hetkellä mitä parhaimmassa kunnossa. Matti Vanhasen (kesk.) hallitus on luvannut keventää verotusta vähintään miljardilla eurolla. Hallituksella olisi mahdollisuus suunnata kevennykset pienituloisten hyväksi tai paikata samalla rahalla sosiaaliturvan puutteita.
Tässä olisikin hallitukselle pieni vinkki puuntakaa: kun hyvinvointivaltio toimii, niin EU:ta ja kansainvälistymistä ei vastustettaisi samalla lailla.
Mutta olisiko se enään nykyistä EU:ta olenkaan?
Elinkeinoelämän valtuuskunta, tuttavallisemmin EVA, on jälleen julkaissut suomalaisten asenteita kansainvälisistä kysymyksiin peilaavan arvo- ja asenneraporttinsa. Tulokset eivät ole yllätyksellisiä, suhtautuminen EU:hun ja globalisaatioon on aiempaa kielteisempää.
Kovimmat EU:n ja globalisaation vastustajat ovat vähän koulutettuja ja asuvat kasvukeskusten ulkopuolella. Tämä ei ole ihme, sillä juuri he joutuvat eniten kärsimään kehityksestä. Vähän koulutusta vaativat työt on helpompi siirtää halvemman tuotannon maihin ja Suomessa talous keskittyy yhä selkeämmin Etelä-Suomeen ja muutamaan maakunnalliseen kasvukeskukseen. Samaan aikaan sisäinen muuttoliike rapauttaa syrjäseutujen ennestään kehnon palvelutarjonnan olemattomiin.
EU-jäsenyys ja euroon siirtyminen on luonut taloudellista vakautta. Kaikesta EU:hun liittyvästä poliittisesta ähinästä huolimatta taloudellinen yhdentyminen on tuonut lisää vaurautta suomalaiseen kansantalouteen.
Lisävauraus on jakaantunut kansalaisten kesken hyvin epätasaisesti. Eniten taloudellisesta yhdentymisestä ovat hyötyneet jo aikaisemmin hyvässä taloudellisessa asemassa olevat. Pienipalkkaisille on ollut luvassa suurempaa taloudellista epävarmuutta.
Kotimainen poliittinen eliitti on sitä mieltä, että talousvoimille ei mahda mitään. Talouden toimintaan ei saa missään nimessä kajota.
Valtion talous on tällä hetkellä mitä parhaimmassa kunnossa. Matti Vanhasen (kesk.) hallitus on luvannut keventää verotusta vähintään miljardilla eurolla. Hallituksella olisi mahdollisuus suunnata kevennykset pienituloisten hyväksi tai paikata samalla rahalla sosiaaliturvan puutteita.
Tässä olisikin hallitukselle pieni vinkki puuntakaa: kun hyvinvointivaltio toimii, niin EU:ta ja kansainvälistymistä ei vastustettaisi samalla lailla.
Mutta olisiko se enään nykyistä EU:ta olenkaan?
Vastaukset 8
Vanhimmat
SE ON ENÄÄ!!!!!!
glodalisaatio buaaahhaaahhaaa...
eiköhän se -18 vuden sota ole jo sodittu? kaikki puolukat sanoo samaa. mistä äänistäjä voi tietää mikä totta? ja mikäå klopaalisaatia? vähän kuin solisaliraatti!!!!
VAAN MITÄ TUOLLE YKSITYINEN KANSALAINEN VOI?
Johan on messut
Ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok) osallistuu Turun Mikaelinkirkon Tuomasmessuun pääsiäislauantaina. Hän kantaa kirkkoon sisään suurikokoisen ristin yhdessä turkulaisen mallialan yrittäjän Marjo Sjöroosin kanssa ja lukee epistolatekstin. Saarnan pitää entinen piispa, kansanedustaja Ilkka Kantola (sd).
Tapahtumassa on suurta symboliikkaa. Kanervakin on fariseusten tuomitsemana ja pilkkahuutojen saattelemana joutunut kantamaan ristiään. Ja kuten Jeesus ristinkuolemansa jälkeen nousi kuolleista, niin Ikekin nousee ja näyttää vainoajilleen taivaan merkit.
Suotta Jyrki Katainen kiirehti pelastamaan itseään ja kokoomusta Kanerva-kohulta tokaisemalla, että ”pikkaisen kyrsii”. Mutta tulipahan suomen kieleen uusi teonsana. Tähän saakkahan on ollut vain leipää, varsinkin huonoa tai kuivunutta leipää merkitsevä nimisana ”kyrsä”
Kaikki vinoilut siitä, että Iken olisi pikemminkin pitänyt osallistua eukonkantokilpailuun, ovat pyhäinhäväistystä.
Toiseksi ristin kantajaksi nainen mallialalta sopii mainiosti. Mallialahan koskettaa intiimisti Iken ristintietä.
Tuomasmessun järjestävät Suomen liikemiesten lähetysliitto ja Turun tuomasyhteisö.
* * *
Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen kertoo itse kuulleensa Kanervan esiintymisestä vasta viime tiistaina, mutta sanoo, että Ike sopii ihan hyvin tekstiä näppäil… siis lukemaan.
Sitä paitsi messun tuottaja ja juontaja Kari Kouki vahvistaa, että Iken esiintymisestä sovittiin jo Turun Osuuskaupan uudenvuoden vastaanotolla, eikä silloin ollut vielä tietoa tekstiviestikohusta. Hän muistuttaa, että Ike varmisti vielä hiljattain tulonsa tekstiviest… sähköpostitse.
Nyt Kanervan messuesiintymisestä noussut julkisuus voi Koukin mukaan jopa tuoda kirkkoon lisää väkeä
Mikaelinkirkkoon mahtuu noin 1 300 ihmistä, joten tilat voivat käydä ahtaiksi. Toimittajat ja kuvaajat ovat sankoin joukoin tulvimassa Turkuun ja saattavat täyttää jopa puolet kirkkosalista.
Eikö liikemiesten lähetysliiton olisi viisasta yrittää vielä vaihtaa Mikaelinkirkko Tuomiokirkkoon – varsinkin kun messu televisioidaan?
* * *
Messun järjestäjät ja Turun poliisi ovat tiettävästi pohtineet, onko syytä varautua terrorismiuhkaan.
Yli 2000 vuotta sitten muuan terroristi kuulemma riehui jossakin kirkossa, ajoi sieltä ulos kaupustelijoita ja rahanvaihtajia ja mesosi: ”On kirjoitettu: ’Minun huoneeni on oleva rukouksen huone.’ Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan.”
Palaverissa päädyttiin kuitenkin siihen, että kyseisen hullun tulo Turkuun ei ole kovin todennäköistä. Jos tulee, niin pampulla päähän vaan.
Globalisaatioraportti on jatkoa uusliberalistiselle politiikalle
Aikoinaan julkaistu Hallituksen alaisen talousneuvoston globalisaatioraportissa esitetyt asiat olivat ja ovat jatkoa linjalle, jota on harjoitettu jo 90-luvun alusta lähtien riippumatta siitä mitkä poliittiset voimat kulloinkin ovat hallituksissa istuneet. Kyse on uusliberalistisesta politiikasta, jolla tulonjakoa on muutettu pääomatulojen hyväksi työntekijöiden kustannuksella, heikennetty työttömyysturvaa ja irtisanomissuojaa, huononnettu eläke-etuja, karsittu julkisia palveluja ja pienennetty julkisen talouden osuutta kansantaloudessa.
SDP:n puheenjohtajan Eero Hienäluoman kritiikki raporttia kohtaan on pelkkää vaalipropagandaa, sillä talousneuvostoon jäseninä ovat myös SDP:n johtavat talousasiantuntijat ja ay-liikkeen sosialidemokraattinen huippujohto. Raportin valmisteluun on osallistunut mm. Jukka Pekkarinen (sd) valtiovarainministeriöstä. Raportin monet esitykset ovat samoja, joita hallitus on esittänyt eikä siihen esitetty yhtään eriävää mielipidettä. Ne jatkavat tupo-sopimusten puitteissa tehtyjä työttömyysturvan, irtisanomissuojan ja eläkkeiden heikennyksiä.
Globalisaatioraportissa ei puututa vakaviin maailmanlaajuisiin ongelmiin eikä siinä ei esitetä mitään maailmanlaajuisesti syvenevän eriarvoisuuden ehkäisemiseksi. Raportissa ei esitetä toimia työvoiman polkumyynnin, pakolaisongelmien eikä sodan uhkien torjumiseksi.
Raportti alistaa Suomen talouden ylikansallisten suuryritysten hallitsemalle kapitalistiselle linjalle. Siinä esitetään jatkettavaksi irtisanomissuojan ja työttömyysturvan heikentämistä. Pitkäaikaistyöttömiä tarkastellaan ylijäämäväestönä, johon ei kannata panostaa. Tulonjakopolitiikan ydin raportissa on tulo- ja palkkaerojen kasvattaminen, työvoiman joustojen lisääminen ja epätyypillisten työsuhteiden käytön lisääminen. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi linjana on työehtosopimusten ja työlainsäädännön antaman turvan heikentäminen. Erityisesti mainitaan nuorten sopimusturvan heikentäminen.
Toisaalta tulonjaon epäoikeudenmukaista kehitystä halutaan jatkaa ja syventää pääomatuloja ja suurituloisia suosivalla veropolitiikalla. Muun muassa pääomasijoittajille halutaan antaa lisää verohelpotuksia ja pääomaliikkeiltä poistaa kaikki mahdolliset rajoitukset. Riskisijoittajille esitetään ”verokannustimia”. Tällä linjauksella avattaisiin tietä epäterveille ja jopa rikollisille pääomamarkkinoille. Myös tuloverotaulukoita esitetään kevennettäväksi suurituloisten hyväksi.
Raportissa esitetään hallituksen kunta- ja palvelurakennehankkeen toteuttamista, joka nyt on saanut perusteluksi sopeutumisen globalisaatioon. Siinä esitetään suorasukaisesti tilaaja-tuottaja -mallin käyttöönottamista ja kuntien palvelujen laajaa kilpailuttamista, jolla palveluja yksityistetään. Tavoitteena on julkisen sektorin osuuden edelleen kaventaminen kansantaloudessa. Myös eläkejärjestelmään esitetään uusia heikennyksiä.
Yksityistämisen linjaa esitetään myös koulutuspolitiikassa muun muassa siten, että yliopistojen toimintaa suunataan yritystoiminnan kaltaiseksi, liike-elämälle annetaan lisää vaikutusvaltaa yliopistojen hallinnossa ja opetuksen sisällöissä. Raportti esittää myös lukukausimaksujen käyttöönottamista korkeakouluissa.
Globalisaatioraportin päälinja on siinä, että siinä on sivuutettu ihmiset ja ihmisten oikeudet. Niiden tilalle on otettu yksiniittisesti ja pakkoina esitetyt suuryritysten edut Raportti pohjustaa selvästi tulevaa hallitusohjelmaa.
Reijo Sutinen
kansalaisaktiivi
Riihimäki
Kyrsä on kova leivän kannikka sytäväksi ja niin on globalisaatiokin - joka toteutuu tänään kapitalistien ehdoilla. Nyt komukoiden kannattaa nostaa parta Kallen tunnus; KAIKKIEN MAIDEN PROLETAARIAATIT LIITTYKÄÄ YHTEEN JA LYÖKÄÄ MAAHAN KAPITALISTIEN PAKKOVALTA!
Avaimia uusliberalismin ylittämiseen
Kansan Uutisten Viikkolehti (22.2.) haastatteli näyttävästi Vasemmistoliiton Sirpa Puhakkaa ja SDP:n Susanna Rahkosta, jotka pohtivat syitä vasemmiston nykyiseen kriisiin ja alennustilaan. Artikkeli oli otsikoitu: ”Yhteiskunta muuttui, vasemmisto jämähti”. Otsikko on oireellinen, sillä siitä saa vaikutelman, ettei vasemmisto muka olisi osa yhteiskuntaa. Ei ihme, ettei niin sanottu vasemmisto osaa analysoida yhteiskunnassa tapahtunutta muutosta ja sen syitä, ellei se näe omaa rooliaan siinä.
Naomi Klein kuvaa tuoreessa Tuhokapitalismin nousu -kirjassaan, miten uusliberalistit ovat Indonesian 1965 ja Chilen 1973 vallankaappauksista lähtien käyttäneet hyväkseen erilaisia kriisejä, itse aiheutettuja tai sattumalta tapahtuneita katastrofeja saattaakseen maan shokkitilaan, jonka varjolla on voitu toteuttaa markkinoiden vapauttamista, valtio-omisteisten yhtiöiden yksityistämistä sekä julkisen sektorin leikkauksia. Kleinin ajattelua seuraten voidaan sanoa, että Suomessa 1990-luvun alun lama pankkikriiseineen ja suurtyöttömyyksineen oli se shokkitila, jolla uusliberalismi tuotiin voimalla yhteiskuntaa määrittäväksi, hegemoniseksi ideologiaksi, joka määrittelee pitkälle myös reformistisen vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen toimintakenttää.
Ay-liikkeen asennetta kuvaa hyvin STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään Suomen Kuvalehdelle (20.3.) antama haastattelu, jossa hän varoittaa suomalaista ay-liikettä ”liiallisesta radikalismista ja räyhälinjasta”. Mäenpään mukaan radikaali taistelu vaarantaa ay-liikkeen uskottavuutta.
Sen, mitä yleisesti pidetään uskottavana, määrittelee puolestaan hegemonia-asemassa oleva uusliberalistinen ideologia. Sille on keskeistä yksilöllisen hyödyn maksimoinnin sekä kilpailukyvyn ja kilpailun periaatteen nostaminen toiminnan yleisiksi periaatteiksi.