seksuaalisesti aktiivinen

riippuu siitä, mihin aktiviteetti kohdistuu. jos kumppanini aktiivisuus kohdistuu pelkästään minuun, niin sehän on loistavaa, mutta jos kaikkeen mikä liikkuu, niin sehän on kamalaa

Seksuaalisesti aktiiviset ihmiset ovat hienoja, kunhan aktiivisuus ei ole holtitonta lajia. Seksuaalinen passiivisuus puolestaan on surkea asia.

Pidän seksistä ja haluan sitä etenkin suhteen alussa,välillä joudun pakostakin hillitsemään itseäni jotten näyttäisi miehen silmissä niinsanotulta kyltymättömältä naiselta jolle ei riitä mikään vaikka koen sen kärsimyksenä että joudun odottamaan koska toinen osapuoli mahtaisi olla valmis rakasteluun ja silloinkin kun se tapahtuu mies on herkkä ja laukeaa pian jolloin puute vain lisääntyy varsinkin iltaisin jolloin mennään sänkyyn,niin tuntuu todella kurjalta maata toisen kainalossa kun voisi antaa paljon enemmän.Ymmärrän täysin että ollaan töistä väsyneitä jne...Silti uskon vakituiseen parisuhteeseen enkä yhden illan juttuihin,niitäkin on tullut tehtyä paremman puutteessa mutta nyt haluan että tämä suhde onnistuu,herää vain kysymys kuinka kauan se onnistuu..kun patoan itseeni näitä asioita.Tiedän että keskustella täytyis mutta kuinka aloitta ettei loukkaa toisen tunteita vai antaako ajan kulua ja toivoa että kyllä se siitä minäkin opin olemaan vähän puutteessa niin tuntuu paremmalta se viis miinuutinenkin kun harvemmin saa...

Itse kuulun siihen nais ryhmää joka on seksuaalisesti aktiivinen seurustelu suhteessa,koen sen silloin ongelmaksi kun mies ei sitä ole ja monta kertaa käy niin että mies laukeaa niin nopeaa että jään ihmettelemään että tässäkö se nyt oli...