Hienoa! Pian saamme myös amk:sta maistereita sekä tohtoreita. Mikä on yliopiston funktio?
ARENEn uuden puheenjohtajan linjaukset ammattikorkeakoulutuksen kehittämiseksi
18.3.2008
Rakenteellisen kehittämisen toimenpiteissä tulee olla lähtökohtana korkeakoulusektoreiden tasavertainen kohtelu, linjaa ARENE:n uusi puheenjohtaja rehtori Ritva Laakso-Manninen. Rakenteellista kehittämistä tehdään duaalimallin pohjalta kuitenkin vahvistaen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä. Tällöin eivät yhteiset tilat ja välineet tai joillakin alueilla jopa yhteiset ylläpitoratkaisutkaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä olisi poissuljettuja, jos alueen korkeakoulut ja niiden ylläpitäjät näkevät ne tarkoituksenmukaisiksi.
Koko maan aluekehitystyön kannalta tasa-arvoisen korkeakoulutuksen, tutkimus- ja kehitystyön sekä aluekehityksen takaamiseksi puheenjohtaja Laakso-Manninen korostaa, että jokaisessa nykyisessä maakunnassa tulisi säilyttää vähintään yksi ammattikorkeakulu.
Puheenjohtaja pitää oikeansuuntaisena opetusministeriön Rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat ?muistiossa esitettyä yliopistokeskusten tehtävien siirtoa pääsääntöisesti alueella toimivien ammattikorkeakoulujen tehtäväksi.
Toiseksi tavoitteeksi puheenjohtaja Laakso-Manninen nostaa ammattikorkeakoulujen toimintaedellytysten vahvistamisen. Ammattikorkeakoulujen korkeakouluautonomiaa tukeva ylläpitojärjestelmä tulee säilyttää sekä turvata perusrahoituksen kehittyminen uusia tehtäviä vastaavaksi, linjaa Laakso-Manninen. Kaksi tärkeintä rahoituksen kehittämiskohdetta on säilyttää ammattikorkeakoulujen autonomisen aseman turvaava rahoitusjärjestelmä meneillään olevan valtionosuusuudistuksen yhteydessä ja nostaa tutkimus- ja kehitystyön perusrahoitus 20 ME:n vuositasolle. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja on myös kohdeltava tasavertaisesti EU-rahoituksen omarahoitusosuudessa, korostaa puheenjohtaja Laakso-Manninen.
Tulevalla toimintakaudellaan puheenjohtaja aikoo keskittyä myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien kehittämisen linjauksiin, tutkintonimikkeen yhtenäistämiseen maisteriksi sekä mahdollistamaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden väylää tohtoriopintoihin.
Maisteri(AMK) ei riko hallitusohjelman periaatetta, mutta noudattaa Bolognan prosessin periaatteita. Tutkintonimikkeiden tulee olla ennen kaikkea työelämälle selkeitä ja ymmärrettäviä.
Ammattikorkeakoulujen on laatutavoitteena korkea kansainvälinen taso. Puheenjohtajan mukaan ARENE:n keskeisiä tehtäviä on vahvistaa vaikutusmahdollisuuksia eurooppalaisen koulutusalueen kehittämiseen, hyödyntää laajenemassa olevat tilauskoulutusmahdollisuudet sekä vaikuttaa valmisteilla olevan korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian linjauksiin.
Pian amk:sta maistereita!
39
3385
Vastaukset
- Kestää tovin
Jos nyt ensi alkuun AMK-opettajat hankkisivat jatkotutkinnon ....
- Tota noin
- Jurristi2
Niin, sutta ja sekundaa amk suoltaa jo nyt.
Hauskinta tämä ylempi amk pelleily.
Niin, mielellään käytetään sitten englanninkielisiä tutkintonimikkeittä, esim. mba, että kuulostaa paremmalta.
Hah!
Toisekseen, näkisin kyllä , kuten Britaniassa on käynyt, että amk ja yliopisto sulautuu. Täten tapahtuu yliopistojen jako a, b- ja c- luokkaan. Alimpana kastina maakuntayliopisto yhdistettynä johonkin perähikiän ammattisurkeaan. A-luokkassa vahvat yliopistot, jotka eivät tahraa kilpeään amk yhteistyöllä.- tihkuu
kaunaa ja katkeruutta.
Missä sinusta tuollainen on tullut, ei kai yliopistossa? - jurrissa2
tihkuu kirjoitti:
kaunaa ja katkeruutta.
Missä sinusta tuollainen on tullut, ei kai yliopistossa?Ei yliopisto tuota katkeria ihmisiä, vaan niiden pääsykokeet. Kyllä ne yliopistossa sitten oppivat näkemään asiat laajemmin, eivätkä vain tuijota sitä omaa titteliään.
Vanhemille sukupolville nämä nimikkeet ovat tietysti tärkeitä. Ne auttavat jäsentämään ja lokeroimaan muuten niin sekavaa maailmaa. Uudempi polvi jo osaa ottaa selvää tutkintonimikkeiden taustoista. Äkkiähän se netissä onnistuukin.
- jipii.kyllä.
Kun pääsee peruskoulusta kuutosen keskiarvolla niin ei muuta ku ottaa tussin, kirjottaa paperinpalaselle "TOHTORI" ja pistää takataskuun niin mitä siihen muuta tarvii. Jokainenhan voi itse määritellä itselleen sopivan tittelin. Ei anneta yliopistoille ylivaltaa.
T: professori - Ja edelleen turha
ARENE on parkunut tuota samaa maisteri (AMK) -itkuvirttä jo iät ja ajat, ja se on aiemminkin ollut niiden tavoiteohjelmissa. Siinähän kerjäävät statuksen murusia yliopistoilta. Hällä väliä, ei se läpi mene kuitenkaan.
Koko maisteri(AMK) ruikutushan on muutekin vain sen alleviivaamista, että amkkien omat rahkeet eivät riitä semmoisen koulutuksen antamiseen, jota kukaan pitäisi missään arvossa - tai ainakaan ottaisi tosissaan korkeakoulutuksena (ilman yliopistoilta apinoiduista tutkintonimikkeistä saatavaa KUVITELTUA vetoapua). Eikä se arvostus ja uskottavuus ainakaan kasva noista "mekin halutaan olla/kouluttaa maistereita kun ei muuten olla uskottavia" -ruikutuksista. Päinvastoin, tavoite luoda wannabe-maisteri(AMK) -tutkinto vie viimeisenkin uskottavuuden duaalimallilta, ja siltä että amkeilla olisi jotain omaa, yliopistoon nähden erilaista annettavaa. Ja samalla tullee viimeisillekin sinisilmäisille selväksi, että amkeissa pääasia ovat tittelit ja kulissit, ja kaikki kehityspyrkimykset kohdistuvat niihin - koulutuksen sisältö ja taso ovat toissijaisia, kunhan tittelit ovat samoja kuin yliopistosta valmistuneilla... :D- Duubbaduu
Timanttia tekstiä!
Tämän kanssa ei voi olla muutakuin samaa mieltä.
Joku puhui aikaisemmassa viestissä katkeruudesta, ei se sitä ole.
Kyse on oman arvon tunnustamisesta ja sen ns. suojelusta, kun joku yrittää huomattavasti pienemmillä meriiteillä olla samassa asemassa. Jota ei todellakaan ole.
- kyllä tietää
että mikä on esim. AKAVAn kanta tähän asiaan? Siis voiko tosiaan olla mahdollista, että amk:sta ylemmällä amk -tutkinnolla pian saisi maisteri nimikkeen?? Ja kaiken huippu on se, että nämä sitten pääsisivät jatkamaan tohtoreiksi. Ei jumaliste sentään. Siis pakkohan tuohon hommaan on joku stoppi tulla!! Kyllä muuten putoaa tämä koulutuksen arvostus ihan penkin alle jos amk:sta pääsee jo jatkaan tohtoriksi. Siinä vaiheessa taidan itse pistää oman väitöskirjan tekoni jäihin, anteeksi vaan, mutta melko masentavaa olisi olla yhtäkkiä ns. samalla viivalla näiden kanssa.
- mutta arvaan
"mikä on esim. AKAVAn kanta tähän asiaan?"
Akavan pj on koulutukseltaan opisto-insinööri. Tuskin tämä ongelma häntä kovasti kiinnostaa. Päinvastoin, on vain tyytyväinen kun amkilaiset hienon tittelin saatuaan liittyvät Akavaan. - Pelkkää mainoshöpinää
Ei tämä ole ensimmäinen kerta, kun ARENEn suunnasta tuommoista vikinää kuuluu. Eikä viimeinen. Ei mene läpi, kuten ei ennenkään. Eikä ole takuulla tarkoituskaan.
Kyse on kylmästä bisneksestä - opiskelijoiden houkuttelusta. Ammattikorkeakoulut saivat rahoituksensa alunperin kokonaan ja vieläkin osittain sen perusteella paljonko pystyvät houkuttelemaan oppilaita sisään. Ja kyllähän ne ovat houkutelleetkin. Uusia linjoja on perustettu kuin sieniä sateella ja vanhojen sisäänottomääriä on kasvatettu. Seurauksena tietysti opiskelijamäärien megalomaaninen kasvu ja tason romahtaminen vanhoista kunnon opistoajoista.
Nyt, kun esim. tradenomi on muuttunut jokapojan tutkinnoksi, ja amk:t ovat onnistuneet täysin inflatoimaan statuksensa "korkea"kouluina, haetaan uutta vetovoimaa luomalla tuommoisilla "tavoiteohjelmilla" kuvaa, että tänään sisään pyrkivät opiskelijat jo voivat aikanaan EHKÄ valmistua maistereiksi ja jatkaa tohtoreiksi. Tällä pyritään luomaan houkuttelevaa mielikuvaa, ei toteutusta. Ja ainahan niitä sinisilmäisiä löytyy, jotka uskovat, että 0,5 0,5 = 2 - eli että lyhyemmällä kokemuksella korkeakoulutuksen järjestämisestä, alemmin koulutetuilla opettajilla ja heikommalla opiskelijamateriaaleilla saavutetaan puolta lyhyemmässä ajassa sama koulutustaso kuin yliopistoissa. Aina löytyy toivorikkaita opportunisteja, jotka uskovat, että kyllä ARENEn "tavoitteista" totta tulee, ja että juuri MINÄ olen se muita fiksumpi, joka hoksasin oikotien Onnelaan (sillä välin kun ne tyhmemmät menivät yliopistoon, missä joutuvat opiskelemaan pitkään...). Ainahan maailmassa kusetettavia riittää. Ja jokainen mielikuvilla sisäänkusetettu sinisilmä tuottaa ammattikorskeakoululleen puhdasta kahisevaa kassaan. Eikä sillä ole mitään merkitystä, että "lupaus" (oik. "tavoite"ohjelmalla ja juhlapuheilla luotu pelkkä mielikuva) jää tyhjäksi. Sisäänkusetetuista fiksuimmat tajuavat amkkien todellisuuden nähtyään, että oikotietä osaamiseen ei ole, ja vaihtavat yliopistoon; loput huomaavat ennemmin tai myöhemmin, että heille ei opiskelu sovi, eikä sen jatkaminen kiinnosta... joten jälkeenpäin kukaan ei rupea kyselemään "lupausten" perään - vaikkei maisterina valmistunutkaan eikä saanutkaan jatkaa tohtoriksi ilman asianmukaista tieteellistä (akateemista) pohjankoulutusta. Ja jos joku alkaisikin kyselemään, että miksi tuollaisia puhuttiin, kun se ei pitänyt paikkaansa, niin eihän "tavoite" ole mikään lupaus... paitsi toivorikkaan opportunistin mielikuvituksessa aikansa pyörittyään... :D
Pelkkää teatteria siis. Suuria kulisseja, joiden pystyttäminen alkoi kun opistojen ovien ylle vaihdettiin "Ammattikorkeakoulu"-kyltit, ja jatkuu yhä. Kuplia ei kannata murehtia, ne puhkeavat kyllä itsestään.
Jotenkin se tuntuu olevan ihmisluonnolle ominaista, että kun lahjakkuus jää alle tietyn kriittisen rajan, immeinen alkaa pitää itseään niin fiksuna, että uskoo ihan tosissaan olevansa muita fiksumpi ja oppivansa asioita puolet helpommalla kuin toiset. Tätä ominaisuutta amk:t hyödyntävät kybällä markkinoinnissaan. Kriittisen rajan ylittyessä taas ihminen on tarpeeksi lahjakas tajuamaan, että ilmaisia lounaita ei ole, oikotietä onneen ei ole, saavutuksia jotka ovat yhtä aikaa helppoja ja vaativuutensa vuoksi arvostettuja EI ole, eikä sitä itsekään ole niin Einstein etteikö tarvitsisi yhtä kovaa työtä kuin toisetkin saavuttaakseen saman tason ja hankkiakseen samat valmiudet.
Amkkien aggressiivinen markkinointi - josta koko ARENEn maisteri(amk)/tohtori(amk) -vikinäkin on osa - on kuitenkin vain teatteria ja silmänlumetta, eikä siitä kannata olla huolissaan. Se on tarkoitettu kusettamaan niitä, jotka kusetettavissa ovat, jotta amk:t saisivat opiskelijoita -> rahoitusta. Lienee sanomattakin selvä, että ne opiskelijat, joita tuommoisella huuhaalla pystyy kusettamaan, eivät ole millään lailla yliopistoilta pois, eivätkä edusta sitä huippulahjakkuuden astetta, jolla yliopistotason valmiuksia omaksutaan puolessa ajassa ja vähemmällä vaivalla kuin yliopistoissa... :D Todellisuus ei muutu ARENEn päiväunista, juhlapuheista tai "tavoite"ohjelmista. Totuus ei pala tulessakaan, eikä turhanomeja työmarkkinoille suoltava rahankeruujärjestelmä ja akateemisen pohjasakan suojatyöverkosto pysty pitkän päälle esiintymään muuna kuin mitä on - kulissina. - amkilainen
Pelkkää mainoshöpinää kirjoitti:
Ei tämä ole ensimmäinen kerta, kun ARENEn suunnasta tuommoista vikinää kuuluu. Eikä viimeinen. Ei mene läpi, kuten ei ennenkään. Eikä ole takuulla tarkoituskaan.
Kyse on kylmästä bisneksestä - opiskelijoiden houkuttelusta. Ammattikorkeakoulut saivat rahoituksensa alunperin kokonaan ja vieläkin osittain sen perusteella paljonko pystyvät houkuttelemaan oppilaita sisään. Ja kyllähän ne ovat houkutelleetkin. Uusia linjoja on perustettu kuin sieniä sateella ja vanhojen sisäänottomääriä on kasvatettu. Seurauksena tietysti opiskelijamäärien megalomaaninen kasvu ja tason romahtaminen vanhoista kunnon opistoajoista.
Nyt, kun esim. tradenomi on muuttunut jokapojan tutkinnoksi, ja amk:t ovat onnistuneet täysin inflatoimaan statuksensa "korkea"kouluina, haetaan uutta vetovoimaa luomalla tuommoisilla "tavoiteohjelmilla" kuvaa, että tänään sisään pyrkivät opiskelijat jo voivat aikanaan EHKÄ valmistua maistereiksi ja jatkaa tohtoreiksi. Tällä pyritään luomaan houkuttelevaa mielikuvaa, ei toteutusta. Ja ainahan niitä sinisilmäisiä löytyy, jotka uskovat, että 0,5 0,5 = 2 - eli että lyhyemmällä kokemuksella korkeakoulutuksen järjestämisestä, alemmin koulutetuilla opettajilla ja heikommalla opiskelijamateriaaleilla saavutetaan puolta lyhyemmässä ajassa sama koulutustaso kuin yliopistoissa. Aina löytyy toivorikkaita opportunisteja, jotka uskovat, että kyllä ARENEn "tavoitteista" totta tulee, ja että juuri MINÄ olen se muita fiksumpi, joka hoksasin oikotien Onnelaan (sillä välin kun ne tyhmemmät menivät yliopistoon, missä joutuvat opiskelemaan pitkään...). Ainahan maailmassa kusetettavia riittää. Ja jokainen mielikuvilla sisäänkusetettu sinisilmä tuottaa ammattikorskeakoululleen puhdasta kahisevaa kassaan. Eikä sillä ole mitään merkitystä, että "lupaus" (oik. "tavoite"ohjelmalla ja juhlapuheilla luotu pelkkä mielikuva) jää tyhjäksi. Sisäänkusetetuista fiksuimmat tajuavat amkkien todellisuuden nähtyään, että oikotietä osaamiseen ei ole, ja vaihtavat yliopistoon; loput huomaavat ennemmin tai myöhemmin, että heille ei opiskelu sovi, eikä sen jatkaminen kiinnosta... joten jälkeenpäin kukaan ei rupea kyselemään "lupausten" perään - vaikkei maisterina valmistunutkaan eikä saanutkaan jatkaa tohtoriksi ilman asianmukaista tieteellistä (akateemista) pohjankoulutusta. Ja jos joku alkaisikin kyselemään, että miksi tuollaisia puhuttiin, kun se ei pitänyt paikkaansa, niin eihän "tavoite" ole mikään lupaus... paitsi toivorikkaan opportunistin mielikuvituksessa aikansa pyörittyään... :D
Pelkkää teatteria siis. Suuria kulisseja, joiden pystyttäminen alkoi kun opistojen ovien ylle vaihdettiin "Ammattikorkeakoulu"-kyltit, ja jatkuu yhä. Kuplia ei kannata murehtia, ne puhkeavat kyllä itsestään.
Jotenkin se tuntuu olevan ihmisluonnolle ominaista, että kun lahjakkuus jää alle tietyn kriittisen rajan, immeinen alkaa pitää itseään niin fiksuna, että uskoo ihan tosissaan olevansa muita fiksumpi ja oppivansa asioita puolet helpommalla kuin toiset. Tätä ominaisuutta amk:t hyödyntävät kybällä markkinoinnissaan. Kriittisen rajan ylittyessä taas ihminen on tarpeeksi lahjakas tajuamaan, että ilmaisia lounaita ei ole, oikotietä onneen ei ole, saavutuksia jotka ovat yhtä aikaa helppoja ja vaativuutensa vuoksi arvostettuja EI ole, eikä sitä itsekään ole niin Einstein etteikö tarvitsisi yhtä kovaa työtä kuin toisetkin saavuttaakseen saman tason ja hankkiakseen samat valmiudet.
Amkkien aggressiivinen markkinointi - josta koko ARENEn maisteri(amk)/tohtori(amk) -vikinäkin on osa - on kuitenkin vain teatteria ja silmänlumetta, eikä siitä kannata olla huolissaan. Se on tarkoitettu kusettamaan niitä, jotka kusetettavissa ovat, jotta amk:t saisivat opiskelijoita -> rahoitusta. Lienee sanomattakin selvä, että ne opiskelijat, joita tuommoisella huuhaalla pystyy kusettamaan, eivät ole millään lailla yliopistoilta pois, eivätkä edusta sitä huippulahjakkuuden astetta, jolla yliopistotason valmiuksia omaksutaan puolessa ajassa ja vähemmällä vaivalla kuin yliopistoissa... :D Todellisuus ei muutu ARENEn päiväunista, juhlapuheista tai "tavoite"ohjelmista. Totuus ei pala tulessakaan, eikä turhanomeja työmarkkinoille suoltava rahankeruujärjestelmä ja akateemisen pohjasakan suojatyöverkosto pysty pitkän päälle esiintymään muuna kuin mitä on - kulissina.Ikävä viedä kulmakivi pois oletuksiltasi, mutta hyvin suuri osa AMK:hon pyrkivistä ja siellä olevista ei ole koskaan kuullutkaan mistään ARENEsta, sen julkilausumista puhumattakaan. Ohi olisi mennyt minultakin, ellei niistä olisi tänne kirjoitettu. Että kiitos tiedosta, mainoseurot säästyivät.
- Suuri yksityisenemmistö?
amkilainen kirjoitti:
Ikävä viedä kulmakivi pois oletuksiltasi, mutta hyvin suuri osa AMK:hon pyrkivistä ja siellä olevista ei ole koskaan kuullutkaan mistään ARENEsta, sen julkilausumista puhumattakaan. Ohi olisi mennyt minultakin, ellei niistä olisi tänne kirjoitettu. Että kiitos tiedosta, mainoseurot säästyivät.
Sinä siis edustat yksinäsi "hyvin suurta osaa AMK:hon pyrkivistä ja siellä opiskelevista"? :D
Sinä aikana, jonka itse erehdyin AMK:ssa haaskaamaan, rehtori hehkutti jo alkuvuodesta 2005 kaikille opiskelijoille ja henkilökunnalle yksiköittäin pidetyissä ytiedotustilaisuuksissa kuinka "meiltä valmistuu kohta maistereita".
En lainkaan epäile sinun tiedonhankinta- ja omaksumiskykysi rajoittuneisuutta, enkä lainkaan epäile sitäkään, etteikö AMK:uissa nykyään kävisi kouluaan runsaastikin sellaista väkeä, jolla ei ole selkeää kuvaa siitä mitä ja minkätasoista koulua käyvät - koulun organisaatiosta, koulutuksen tavoitteista ja kehityssuunnitelemista yms. puhumattakaan. Mutta älä silti yleistä.
- Ylioppilas v. 04
Yhteiskunnan kannalta on erittäin huolestuttavaa, että ammatillisen osaamisen taso on vedetty alas. Ammatilliset opinnot on venytetty ylipitkiksi jopa 4-5 vuotisiksi koulutusohjelmiksi, joissa käytännön osaajat eivät viihdy. Insinööri- ja tradenomikouluista on pahimmilaan tullut preppauskursseja niille, jotka eivät ekalla yrittämällä päässeet tekn. korkeakouluun tai kauppakorkeaan.
Sosiaali- ja terveysalaan pettyneitä opiskelijoita tunnen useampiakin. Heidän mukaansa opetuksen tasosta on paha sanoa mitään, koska sitä ei juurikaan järjestetä. Tämän ongelman vahvistavat myös vanhempani, jotka molemmat ovat olleet melkein 30 vuotta sairaalatyössä ja ohjaavat nykyään opiskelijaharjoittelijoita. Vanhempieni opiskeluaikana vastaava koulutus oli kaksivuotinen.
Yhteiskunnan kannalta ongelma on ilmiselvä, mutta lisäksi olen erittäinen huolissani nuorista, jotka pähkäilevät mitä lähtisivät opiskelemaan. Lukion opinto-ohjaajat eivät voi sanoa suoraan, että älkää nyt hyvät ihmiset lähtekö opiskelemaan tradeiksi, jos on päätä yliopisto-opintoihin. Itsekin muistan lukiosta opon sanat "amk-tutkinto on virallisesti vastaava kuin alempikorkeakoulututkinto yliopistosta" - ja paino sanalla "virallisesti". Jatko-opintopäätöstä tehdessä pitää siis osata lukea rivien välistä ja kuunnella vanhempien kavereitten puheita siitä, mitä ihan oikeasti kannattaa lähteä opiskelemaan. Mielestäni tämä on huolestuttavaa. Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että jotkut ihan oikeasti kuvittelevat valmistuvansa maisteriksi ihan yhtälailla ammattikorkeakoulusta kuin yliopistostakin. Sillä kivalla Maisteri (AMK) -paperilla ei kuitenkaan saa niitä töitä, mitä yliopistosta valmistuneet maisterit saa, joten lopputuloksena on jako A- ja B(tai Ö-)-maistereihin. Asiaa ei helpota se, että ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllisyystilanne ja maine työmarkkinoilla on jo ennestään heikko.
ARENE:n ehdotuksesta tekee hassun myös se kysymys, miltä kaikilta AMK-aloilta voisi valmistua maisteriksi. Liiketalouden maisteriohjelmat voivat kuulostaa järkeenkäyviltä, mutta mitenkähän työmarkkinoilla suhtaudutaan podiatrian maistereihin (ent. jalkojenhoitajat) tai estenomian maistereihin (ent. kosmetologit)? Kaiken kaikkiaan suomalainen ammattikoulutus on tällä hetkellä kriisissä ja se on ongelma työmarkkinoilla ja traagillista yksilöiden kannalta. Lisäksi muodollista koulutusta arvostetaan aivan liikaa ja koulutukset ovat ylipitkiä. Vika ei ole opiskelijoissa tai heidän tasossaan, vaan epäonnistuneessa koulutuspolitiikassa, jota ohjaa taistelu määrärahoista. AMK on myös suojatyöpaikka monelle "asiantuntijalle".- abom
Aika jännä juttu ja ilmiö, noin ylipäätäänkin, että esimerkiksi yliopisto-opiskelijat etenkin kaupanalalla esittävät jatkuvasti väitteitä amk:iden huonoudesta, opetuksen laaduttomuudesta ja milloin mistäkin vaikka eivät ole itse välttämättä sekuntiakaan ko. kouluissa opiskelleet tai niiden toimintaan edes tutustuneet.
Fakta on, että esimerkiksi tradenomeja koulutetaan nykyisellä mallillaan aivan liikaa. Faktaa on myös se, että amk:iden tasoissa on hurjiakin eroja. Tradenomiksi voi päästä keskinkertaisin näytöin. Faktaa on tosin myös se, että osa näistä opinahjoista on oikeasti laadukkaita sellaisia ja niiden opettajakunta korkeasti koulutettua, alansa tuntevaa ja asiansa osaavaa. Faktaa on myös se, että niin paljon, kuin yliopisto-opiskelijat olettavatkin parhaiden hakevan vain yliopistoon, hakee osa myös ammattikorkeakouluun. Kenties esimerkiksi erilaisen, ehkäpä innovatiivisemman (yksilökohtaista), opetusmuodon perässä. Huippuopiskelija voi takuulla virittää amk:ssa itselleen koviakin haasteita. Korkeat arvosanat ovat takuulla vaikeasti saavutettavissa, ainakin parhaimmissa amk:issa. Valitettavasti välttäviin arvosanoihin pääsee helpostikin, joka mahdollistaa heikomman ammattiaineksen syntymisen.
Erilaiset tyhjät argumentit esimerkiksi siitä, että opetus olisi laadutonta liiduilla piirtelemistä tai että ko. opintoihin hakevat vain yliopistojen pääsykokeissa rannalle ruikuttamaan jääneet, osoittavat jonkin tasoista herneiden nenään vetämistä yliopisto-opiskelijoilta, joilta tämänkaltaiset kommentit eittämättä irtoavat. Pohdin asiaa, enkä löytänyt sille muuta syytä, kuin sen, että tällaisten kommentoijien on oltava jollain tavalla epävarmoja omasta tulevaisuudestaan. Näinhän se usein on, jos joudutaan noinkin perusteettomin sanankääntein puhisemaan. Taisihan se Gandhikin todeta, että "First they ignore you, then they ridicule you, then they fight you, then you win". Kommentit tullevat niiltä, jotka ovat itsensä maisteriohjelmaan ähisseet ja luulevat yksinomaan koulutusnimikkeen takaavan vakaan tulevaisuuden. En usko, että maisteri- sen paremmin kuin kandiopiskelijatkaan, jotka pärjäävät opinnoissaan hyvin, lähtisivät mukaan samanlaiseen kirjalliseen tyhjäpäisyyteen.
Toki vaikkapa koulutusjärjestelmiä kohtaan saa esittää perusteltuja väitteitään ja pettymystään, mutta mitä ihmettä se on yliopisto-opiskelijalta pois millään tasolla, jos jokin amk tarjoaakin huonoa opetusta tai että tradenomeja tungetaan työmarkkinoille aivan liikaa? Tässä onkin suurin ihmetykseni.
Loppuun liiruilen, että olen opiskellut kaksi vuotta yliopistossa tietojenkäsittelytieteitä, kaksi vuotta kauppatieteitä ja tällä hetkellä opiskelen liiketaloutta ammattikorkeassa. Koskaan aikaisemmin en ole saanut näin hyvätasoista opetusta. - Abom
abom kirjoitti:
Aika jännä juttu ja ilmiö, noin ylipäätäänkin, että esimerkiksi yliopisto-opiskelijat etenkin kaupanalalla esittävät jatkuvasti väitteitä amk:iden huonoudesta, opetuksen laaduttomuudesta ja milloin mistäkin vaikka eivät ole itse välttämättä sekuntiakaan ko. kouluissa opiskelleet tai niiden toimintaan edes tutustuneet.
Fakta on, että esimerkiksi tradenomeja koulutetaan nykyisellä mallillaan aivan liikaa. Faktaa on myös se, että amk:iden tasoissa on hurjiakin eroja. Tradenomiksi voi päästä keskinkertaisin näytöin. Faktaa on tosin myös se, että osa näistä opinahjoista on oikeasti laadukkaita sellaisia ja niiden opettajakunta korkeasti koulutettua, alansa tuntevaa ja asiansa osaavaa. Faktaa on myös se, että niin paljon, kuin yliopisto-opiskelijat olettavatkin parhaiden hakevan vain yliopistoon, hakee osa myös ammattikorkeakouluun. Kenties esimerkiksi erilaisen, ehkäpä innovatiivisemman (yksilökohtaista), opetusmuodon perässä. Huippuopiskelija voi takuulla virittää amk:ssa itselleen koviakin haasteita. Korkeat arvosanat ovat takuulla vaikeasti saavutettavissa, ainakin parhaimmissa amk:issa. Valitettavasti välttäviin arvosanoihin pääsee helpostikin, joka mahdollistaa heikomman ammattiaineksen syntymisen.
Erilaiset tyhjät argumentit esimerkiksi siitä, että opetus olisi laadutonta liiduilla piirtelemistä tai että ko. opintoihin hakevat vain yliopistojen pääsykokeissa rannalle ruikuttamaan jääneet, osoittavat jonkin tasoista herneiden nenään vetämistä yliopisto-opiskelijoilta, joilta tämänkaltaiset kommentit eittämättä irtoavat. Pohdin asiaa, enkä löytänyt sille muuta syytä, kuin sen, että tällaisten kommentoijien on oltava jollain tavalla epävarmoja omasta tulevaisuudestaan. Näinhän se usein on, jos joudutaan noinkin perusteettomin sanankääntein puhisemaan. Taisihan se Gandhikin todeta, että "First they ignore you, then they ridicule you, then they fight you, then you win". Kommentit tullevat niiltä, jotka ovat itsensä maisteriohjelmaan ähisseet ja luulevat yksinomaan koulutusnimikkeen takaavan vakaan tulevaisuuden. En usko, että maisteri- sen paremmin kuin kandiopiskelijatkaan, jotka pärjäävät opinnoissaan hyvin, lähtisivät mukaan samanlaiseen kirjalliseen tyhjäpäisyyteen.
Toki vaikkapa koulutusjärjestelmiä kohtaan saa esittää perusteltuja väitteitään ja pettymystään, mutta mitä ihmettä se on yliopisto-opiskelijalta pois millään tasolla, jos jokin amk tarjoaakin huonoa opetusta tai että tradenomeja tungetaan työmarkkinoille aivan liikaa? Tässä onkin suurin ihmetykseni.
Loppuun liiruilen, että olen opiskellut kaksi vuotta yliopistossa tietojenkäsittelytieteitä, kaksi vuotta kauppatieteitä ja tällä hetkellä opiskelen liiketaloutta ammattikorkeassa. Koskaan aikaisemmin en ole saanut näin hyvätasoista opetusta.Unohtui vallan edellisestä viestistäni pari pointtia:
- En kannata itse maisteri (amk) -nimikettä. Vaikka se sinänsä onkin ylempi amk -päätettä selkeämpi ratkaisu, tuo se toisaalta väärän kuvan koulutuksesta. En puhu tasosta enkä koulutusmäärästä, vaan sisältökokonaisuudesta.
- Monet kauppatieteen opiskelijat unohtavat, että välttämättä suurikaan osa tradenomeista ole haluamassa niille palleille, joille ekonomina tähdätään. Omasta opiskeluryhmästäni vain kahdella on intressejä johtotehtäviin, muut haluavat ehdottomasti kirjanpitäjäksi, palkanlaskijaksi tai korkeintaan assarihommiin. Ei siis huolta. - Työelämässä viihtyvä
Niin, ikäväähän se on vielä tänä päivänäkin lukea ihmisten tietämättömyydestä. Itse vuosia työelämässä olleena, hyvässä esimiesasemassa jo viidettä vuotta ja ihan älykkäänäkin pidettynä olen Ln ylioppilaspapereilla opiskellut kivikkoisen ja pitkän tien sekä ammattikorkeakoulutiellä sekä yliopistotiellä. Kahdesta ammattikorkeakoulutukinnosta ja Ylemmästä terveyden edistämisen ja julkisten palvelujen johtamisen ammattikorkeatutkinnosta on ollut mielettömästi hyötyä! Niin tutkimusosaamisen kun työelämänkin kannalta. Enemmän kun yliopistotutkinnosta ikinä!! Musta tärkeintä on vaatimus käytännön työstä ja opintojen vahva sitominen työelämään ja sen kehittämiseen. Ilman pidempää työkokemusta, ei joillakin yliopistotutkinnoilla juurikaan tee mitään. Ystävistäni suurimmalla osalla on yliopistotutkinto, mutta ovat loistavista vuorovaikutustaidoista ja luonteesta huolimatta olleet työttömiä tai tehneet aluksi hanttihommia. Työtä saadessaan ovat olleet huonommin palkattuja. Nyt hieman yli kolmikymppisenä olen päässyt urallani pidemmälle eikä loppua näy. Kiitos ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon :)
- afda
Nythän on muistettava, että amk tutkinto, olipa se ylempi tai perus, ei ole korkeakoulututkinto. Se on ammattikorkeakoulututkinto.
Ammattikorkeakoulututkinnolla ei ole yhteistä ylemmän- eikä alemman koekeakoulututkinnon kanssa. Kyseessä on eri asia. Tämän AMK uskovaiset useimmiten sopivasti unohtavat kiillottaessaan uutuuttaan hohtavia university kylttejä koulujen seinissä.- Dasadas
Nythän on muistettava, että amk tutkinto, olipa se ylempi tai perus, ei ole korkeakoulututkinto. Se on ammattikorkeakoulututkinto.
Ammattikorkeakoulututkinnolla ei ole yhteistä ylemmän- eikä alemman koekeakoulututkinnon kanssa. Kyseessä on eri asia. Tämän AMK uskovaiset useimmiten sopivasti unohtavat kiillottaessaan uutuuttaan hohtavia university kylttejä koulujen seinissä.
- Msikd3
Mitä "maisteri" loppujen lopuksi kertoo, paitsi että henkilö on opiskellut 300 op ylempää korkeakoulututkintoa. yliopistotutkinto ja yAMK-tutkinto ovat yhtä laajoja opintopisteissä ja siksi niillä tulisi olla rinnastettavissa oleva tutkintonimike.
- Maisteri/"maisteri"
Kohta ryhtyy kato käymään Applied university -puolella, kun suurin osa amk-yksiköistä joko lopetetaan tai yhdistetään muihin yksiköihin. Sitten amk-jatkotutkinnon suorittaneilla saattaisi ollakin jotain painoarvoa, kun sisäänotto on vain vajaa kolmasosa nykyisestä ja näistäkin vain parhaat pääsevät suorittamaan jatkotutkintoa.
Tosin en ymmärrä, mitä lisäarvoa amk pystyy maistereilleen yliopistoihin verrattuna antamaan? Mitä hyötyä on näin kaksoissysteemistä? Turhan kallista OKM:n virkamiehien ja amk-hallintojen profiilinkohotukseksi. Nimitetään heidät kaikki amk-neuvoksiksi, mikä ajaa saman asian, mutta tulee halvemmaksi. - oikeastiakateeminen
Sellainen pieni ero on, että yliopiston opintopisteiden eteen on tehtävä paljon enemmän työtä ja yliopistotasolla opitaan vaikeimmatkin teoriat ja käytännöt, kun taas amk:ssa keskitytään käytänön perusasioihin. Lisäksi merkittävä osa amk- opinnoista merkittävä osakoostuu kaikenmaailman liirunlaarum kieli, tietotekniikka ym. sivuopinnoista, joissa ei opita minkään alan asiaa syvällisesti. Esim. amk:sta valmistuneet insinöörit ovat saaneet pintaraapaisun opittua ties mistä sivuaineista, kun taas diplomi-insinööri hallitsee vankasti alan perusasiat oman erikoistumisalansa. Lisäksi yliopisto-opinnot kehittävät massiivisen vaatimustasonsa vuoksi informaationseuluntataitoa sekä kriittistä ja tieteellistä ajattelua. Amk on taas nimensä mukaisesti koulu, jossa opiskellaan hutaisemalla kokeisiin ja tehdään kotiläksyt. Amk:ssa on oppilaita ja yliopistossa opiskelijoita, joista tulee loppuvaiheessa tieteenharjoittajia.
- oikeastiakateeminen
oikeastiakateeminen kirjoitti:
Sellainen pieni ero on, että yliopiston opintopisteiden eteen on tehtävä paljon enemmän työtä ja yliopistotasolla opitaan vaikeimmatkin teoriat ja käytännöt, kun taas amk:ssa keskitytään käytänön perusasioihin. Lisäksi merkittävä osa amk- opinnoista merkittävä osakoostuu kaikenmaailman liirunlaarum kieli, tietotekniikka ym. sivuopinnoista, joissa ei opita minkään alan asiaa syvällisesti. Esim. amk:sta valmistuneet insinöörit ovat saaneet pintaraapaisun opittua ties mistä sivuaineista, kun taas diplomi-insinööri hallitsee vankasti alan perusasiat oman erikoistumisalansa. Lisäksi yliopisto-opinnot kehittävät massiivisen vaatimustasonsa vuoksi informaationseuluntataitoa sekä kriittistä ja tieteellistä ajattelua. Amk on taas nimensä mukaisesti koulu, jossa opiskellaan hutaisemalla kokeisiin ja tehdään kotiläksyt. Amk:ssa on oppilaita ja yliopistossa opiskelijoita, joista tulee loppuvaiheessa tieteenharjoittajia.
Pahoittelen kielioppivirheitä, suomenkieleni on hieman ruosteessa kun joka päivä käytän englantia.
- minä olen
oikeastiakateeminen kirjoitti:
Pahoittelen kielioppivirheitä, suomenkieleni on hieman ruosteessa kun joka päivä käytän englantia.
Nimimerkille: oikeastiakateeminen 24.1.2011 22:57
Näin meidän "akateemisten" kesken, olen kyllä kanssasi eri mieltä! DI-opinnot ovat hyvin pitkälle sitä samaa, kuin AMK-puolella. Huvittaa mainitsemasi massiivinen vaativuustaso, joka yliopistossa mukamas vaaditaan? Itse en sitä huomannut! Myös aikoinaan tekemäni insinöörityön vaateet AMK-puolella eivät radikaalisti poikenneet myöhemmin tekemästäni DI-työstä. DI-työni oli jonkin verran laajempi, mutta toisaalta saipa siitä tuplasti enemmän opintoviikkojakin. Varsinainen aihe ei ollut sen vaativampi, eikä hyväksyttäminen sen vaikeampaa. AMK-puolella on lukuisia erittäin hyviä insinööritöitä, jotka kelpaisivat menne tullen myös dippatyöksi.
Mitä tulee opiskelija-ainekseen, niin olin AMK-opinnoissani lukiopohjaisten ryhmässä, jossa yhdelläkään opiskelijalla ei ollut huonoa ylioppilastodistusta pohjana (itsekin kirjoitin 3 Laudaturia). Laaja matematiikka oli suoritettuna n. 50 oppilaasta kaikilla kahta lukuunottamatta. Täysin rehellisesti arvioiden, jokaikisellä tuosta ryhmästä olisi kyllä rahkeet riittäneet yliopisto-opintoihinkin.
Itse asiassa sain myöhemmin elämässäni huomata, että DI:ksi itsensä väkertäminen ei todellakaan välttämättä edellytä kummoisia älynlahjoja (en viitannut tuolla itseeni.. ;). Tämän palstan kirjoituksia lukiessani tuo havainto on vain vahvistunut entisestään. Sinulla on omituinen näkökanta asioihin. Pyrit antamaan virheellisen kuvan siitä, että yliopistosta valmistuu vain tieteenharjoittajia!? Tosiasiassa vain harvasta on todelliseen tieteenharjoittamiseen. Suuri osa valmistuu ihan perusmaistereiksi ja di:ksi, josta menevät sitten normaali työelämään (jos pääsevät).
Tähän lopuksi on edelleen hyvä muistuttaa, että maisterit ja di:t eivät ole vielä oikeita akateemisia.
OIKEA akateemisuus alkaa vasta sitten, kun teet sen väitöskirjan ja teet oikeata tukimusta! - oikeastiakateeminen
minä olen kirjoitti:
Nimimerkille: oikeastiakateeminen 24.1.2011 22:57
Näin meidän "akateemisten" kesken, olen kyllä kanssasi eri mieltä! DI-opinnot ovat hyvin pitkälle sitä samaa, kuin AMK-puolella. Huvittaa mainitsemasi massiivinen vaativuustaso, joka yliopistossa mukamas vaaditaan? Itse en sitä huomannut! Myös aikoinaan tekemäni insinöörityön vaateet AMK-puolella eivät radikaalisti poikenneet myöhemmin tekemästäni DI-työstä. DI-työni oli jonkin verran laajempi, mutta toisaalta saipa siitä tuplasti enemmän opintoviikkojakin. Varsinainen aihe ei ollut sen vaativampi, eikä hyväksyttäminen sen vaikeampaa. AMK-puolella on lukuisia erittäin hyviä insinööritöitä, jotka kelpaisivat menne tullen myös dippatyöksi.
Mitä tulee opiskelija-ainekseen, niin olin AMK-opinnoissani lukiopohjaisten ryhmässä, jossa yhdelläkään opiskelijalla ei ollut huonoa ylioppilastodistusta pohjana (itsekin kirjoitin 3 Laudaturia). Laaja matematiikka oli suoritettuna n. 50 oppilaasta kaikilla kahta lukuunottamatta. Täysin rehellisesti arvioiden, jokaikisellä tuosta ryhmästä olisi kyllä rahkeet riittäneet yliopisto-opintoihinkin.
Itse asiassa sain myöhemmin elämässäni huomata, että DI:ksi itsensä väkertäminen ei todellakaan välttämättä edellytä kummoisia älynlahjoja (en viitannut tuolla itseeni.. ;). Tämän palstan kirjoituksia lukiessani tuo havainto on vain vahvistunut entisestään. Sinulla on omituinen näkökanta asioihin. Pyrit antamaan virheellisen kuvan siitä, että yliopistosta valmistuu vain tieteenharjoittajia!? Tosiasiassa vain harvasta on todelliseen tieteenharjoittamiseen. Suuri osa valmistuu ihan perusmaistereiksi ja di:ksi, josta menevät sitten normaali työelämään (jos pääsevät).
Tähän lopuksi on edelleen hyvä muistuttaa, että maisterit ja di:t eivät ole vielä oikeita akateemisia.
OIKEA akateemisuus alkaa vasta sitten, kun teet sen väitöskirjan ja teet oikeata tukimusta!Tieteenharjoittajaksi voidaan kutsua henkilöä, joka tekee lopputyön tai gradun yliopistossa. Puolustelet kovin subjektiiviselta pohjalta amk-taustaasi. Erot opiskelija-aineksen tasot ovat ihan puhdasta faktaa, toki yksittäisiä poikkeuksia mahtuu suuntaan ja toiseenkin. Insinööritutkinnon lopputyö ei todellakaan vastaa yliopistotason gradua tai lopputyötä. Olen nähnyt työni puolesta lukuisia graduja ja yliopistotason lopputöitä, sekä joitakin amk-lopputöitä ja keskimääräinen tasoero on selvä. Yliopistotenttien vaatimustaso on taas selvästi suurempi. Lähes poikkeuksetta amk-tason kursseilla vaadittava kirjallisuus on suppeampaa tai yliopistossa käytettävästä tenttikirjasta vaaditaan vain murto-osan hallintaa "koealueena".
- mieltä
oikeastiakateeminen kirjoitti:
Tieteenharjoittajaksi voidaan kutsua henkilöä, joka tekee lopputyön tai gradun yliopistossa. Puolustelet kovin subjektiiviselta pohjalta amk-taustaasi. Erot opiskelija-aineksen tasot ovat ihan puhdasta faktaa, toki yksittäisiä poikkeuksia mahtuu suuntaan ja toiseenkin. Insinööritutkinnon lopputyö ei todellakaan vastaa yliopistotason gradua tai lopputyötä. Olen nähnyt työni puolesta lukuisia graduja ja yliopistotason lopputöitä, sekä joitakin amk-lopputöitä ja keskimääräinen tasoero on selvä. Yliopistotenttien vaatimustaso on taas selvästi suurempi. Lähes poikkeuksetta amk-tason kursseilla vaadittava kirjallisuus on suppeampaa tai yliopistossa käytettävästä tenttikirjasta vaaditaan vain murto-osan hallintaa "koealueena".
Nimimerkille: oikeastiakateeminen 25.1.2011 13:45
Hei
Ei kannata loukkaantua muiden mielipiteistä, kuin ei myöskään valehdella itselle.
Minun puolestani voit kutsua itseäsi miksi haluat, mutta alla kuitenkin hieman faktaa:
Pro Gradu on tutkielma, jolla opiskelija osoittaa, että hän kykenee ilmaisemaan itseään selkeästi ja tieteellisesti sekä tuomaan esiin oman alansa tuntemusta.
Lisensiaatintyö on yliopistollinen opinnäyte. Lisensiaatintyön ei tarvitse tuottaa uutta tieteellistä tietoa, niin kuin väitöskirjalta edellytetään, vaan se voi pohjautua kirjallisuuteen. Tässä tapauksessa työltä kuitenkin vaaditaan huomattavaa laajuutta.
Väitöskirja on yliopistollinen opinnäyte, joka laaditaan tohtorintutkinnon suorittamiseksi. Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa ja osoittaa tekijän kykyä itsenäiseen tutkimukseen.
Lyhyesti:
Pro Gradussa ei tehdä tiedettä pätkän vertaa. Siinä ei tuoteta uutta tieteellistä tietoa. Kyseessä on vain ja ainoastaan pelkkä tutkielma, jolla opiskelija osoittaa, että kykenee ilmaisemaan itseään vaaditulla tavalla.
Tiedettä tehdään sitten myöhäisemmässä vaiheessa erilaisin tieteellisin julkaisuin ja väitöskirjan muodossa, mutta se onkin sitten jo toinen juttu!
Lopuksi:
Olen myös lukenut useita graduja ja AMK:n lopputöitä, eikä niissä aina ole kovinkaan suuria eroja ainakaan yliopiston eduksi. Toki, molemmissa laitoksissa on hyviä ja huonoja töitä, jotka selkeästi sitten erottuvat, joko eduksi tai haitaksi.
Olen samaa mieltä siinä, että yliopistossa käydään kirjallisuutta laajemmin läpi, mutta osaamisen kannalta se ei sinällään tarkoita vielä juuri mitään, koska myös AMK:ssa käytävät asiat ovat pitkälle teoreettisia, jotka sitten johdetaan käytäntöön.
- Hehee :)
Haha, oikein! Onneks valitsin amk:n niin pääsen helpommalla (ja nopeemmalla) tavalla maisteriks...
- Insinööri (Ylempi)
Niinpä! Harmi, kun vielä ei voi opiskella tohtoriksi käymättä yliopistolla. Miksei tätä asiaa ole nostettu esille? AMK on korkeakoulu kuten yliopistokin! Miksi sitten ammattikorkeakoulusta ei saa valmistua tohtoreita? Yliopisto on vanhanaikainen laitos ja AMK:issa niin opiskelijoiden taso kuin opetuskin on parempaa!
- vertailutaso
Insinööri (Ylempi) kirjoitti:
Niinpä! Harmi, kun vielä ei voi opiskella tohtoriksi käymättä yliopistolla. Miksei tätä asiaa ole nostettu esille? AMK on korkeakoulu kuten yliopistokin! Miksi sitten ammattikorkeakoulusta ei saa valmistua tohtoreita? Yliopisto on vanhanaikainen laitos ja AMK:issa niin opiskelijoiden taso kuin opetuskin on parempaa!
Nimimerkille: Insinööri (Ylempi) 30.1.2011 13:37
Hei
AMK:sta voi valmistua vielä tohtoriksi, tämä on vain ajan kysymys. Asia on esillä ja vireillä eri lautakunnissa. Olet oikeassa siinä, että suomalainen yliopistomaailma on jäänyt pahasti jälkeen kehityksestä ja sen tasosta. Tänä päivänä parhaimmat AMK:t (esim. Metropolia) menevät monen yliopiston ohi paremmuudessa! Tätä kertovat myös kaikki kansainväliset mittaukset.
Suomessa ei ole yhtään huippuyliopistoa! Parhaimmat yliopistomaat voisivat helposti tulkita asiaa siten, että suomessa ei ole yhtään oikeata yliopistoa! - Vieläkin parempaa
vertailutaso kirjoitti:
Nimimerkille: Insinööri (Ylempi) 30.1.2011 13:37
Hei
AMK:sta voi valmistua vielä tohtoriksi, tämä on vain ajan kysymys. Asia on esillä ja vireillä eri lautakunnissa. Olet oikeassa siinä, että suomalainen yliopistomaailma on jäänyt pahasti jälkeen kehityksestä ja sen tasosta. Tänä päivänä parhaimmat AMK:t (esim. Metropolia) menevät monen yliopiston ohi paremmuudessa! Tätä kertovat myös kaikki kansainväliset mittaukset.
Suomessa ei ole yhtään huippuyliopistoa! Parhaimmat yliopistomaat voisivat helposti tulkita asiaa siten, että suomessa ei ole yhtään oikeata yliopistoa!Aivan totta. Lisäksi suunnitellaan jo ylitohtorin (amk) tutkintoa, joka lyö kirkkaasti laudalta kaikki yliopistossa väitelleet. Jotta opetus olisi vieläkin tasokkaampaa, opettajina toimivat pelkästään super- ja hyperprofessorit (amk).
- Never_in_your_life
"Pian" ei ole näköjään toteutunut seitsemässä vuodessa eikä toteudu seuraavassakaan seitsemässä vuodessa. Eikä sitä seuraavissa, eikä sitä seuraavissa jne. jne.
Niistä ajoista, kun AMK:t olivat opistoja, on sekä yliopistojen että AMK:jen sisäänotto tuplaantunut. Tämä tarkoittaa sitä, että yliopistoon menee nykyään sekin opiskelijamateriaali, joka ennen pääsi vain opistoon. Ja AMK:ihin puolestaan menevät edustavat tasoa, jolla ei ennen päässyt edes opistoon. Ja tämän sakan pitäisi muka kyetä suorittamaan kansainvälisesti vertailukelpoinen, aidosti korkeakoulutasoinen maisterin tutkinto entisessä opistossa, jonka oven päälle on vaihdettu nimikyltti "Ammattikorkeakoulu". Not likely. - xwx
Sitten varmaan täytyy laittaa yliopisto ja kauppatieteen maisteri, AMK ja kauppamaisteri, koska AMK:ssa ei oo tiedettä
- dfdfr
Putkiasentajia tarvitaan
- KovinItkettää
Ilmeisesti teillä siellä yliopistossa on syytä olla peloissaan, kun niin paljon puhutte AMK:sta. Ei se AMK ole mikään mörkö, sieltä nyt vaan tulee porukkaa, jotka syö työt suunnilleen kaikilta yliopistolaisilta, joitten ala ei ole suojattu lailla ainoastaan yliopiston käyneitten alaksi. Olkaa parempia niin ei tartte itkeä. :D
Ai ei onnistu vaikka miten teoriassa osaa kaiken? No tämä ei yllätä ollenkaan. Jatkakaa vaan samaan malliin, niin kohta kävelee ammattikoululaisetkin ohi yliopistoväestä kun työpaikkoja jaetaan. Yliopistomaailma suomessa on näivettynyt! Aika on ajanut ohi. Tehkää sille jotain! Vaatikaa muutosta! Protestoikaa! Lakkauttakaa nyt vaikka alkuun 6-8 yliopistoa, että saadaan taso ylemmäksi ja sisäänpääsy vaikeammaksi. Nythän sinne kävelee sisään karmit kaulassa suunnilleen kuka vaan, ja siksi arvostuskin on olematonta.- Että_näin
Turha yrittää edelleen provota. Tosiasiassa ammattikorkeakouluja pannaan Suomessa kiinni niin, paljon, että ammattikorkeakoulujen keskeytysprosentti varmasti puolittuu, kun aloittajilta sentään vaaditaan jonkinlaista näyttöä osaamisestaan.
- Riiiiiiiiiiiii
Kyllä varmaan syö, ihan pelottaa. Muutaman musteläiskätestin läpäissyt esim. hakkaa yliopistosta valmistuneet ja sinne perse ruvella pyrkineet kovan seulan läpäisseet hakijat, esim. lääkärit. Kerro lisää iltasatuja.
Karmit kaulassa kävellään nimen omaan amikseen. Olen nähnyt pääsykokeita, tutustu sinäkin.
- Amktpoistetaan
Yliopistot ja AMK:t yhdistetään jolloin siitä tulee vain yksi yliopisto. Mikäli tulevaisuudessa haluaa lukea vain traden tutkinnon, voi siitä valita minkä modulin ottaa, AMK tai Yliopisto (kandi).
Lukekaa Tampere3 hanketta.- Joopa.Jooooooo
Kyseessä on vain Tamperetta koskeva poikkeusjärjestely. Tosin, koska AMK:t ovat olleet 90-luvulta lähtien "kiimassa" siitä, että ne saisivat yliopistojen statuksen, moni muukin AMK himoaa noille apajille. Ainakin Kuopiossa on kaavailtu jotain samansuuntaista.
Suomen hallinto- ja koulutuslaissa sanotaan varsin selvästi, että yliopistot antavat korkeinta opetusta ja tekevät tutkimusta. Tuosta on paha livetä, jos tosiaan ei tehdä AMK:sta yliopistoja.
Jos näin kuitenkin tapahtuu, pitää miettiä, miten mm. tradenomin tutkinnot ja korkeammat AMK-tutkinnot ja sun muut linkittyvät toisiinsa. Sitten pitää miettiä sitä, miten jokin kurssi AMK:ssa ja yliopistossa vastaa toisiaan. Melkoisella varmuudella tuosta tulee hallinnollinen, laillinen ja lopulta myös tutkinnollinen ruljanssi. Ei tule olemaan helppoa opiskelijoilla. Voi mennä moni kurssi uusiksi ja koko opintosuunnitelma.
Lopputuloksena voi olla myös tilanne, missä syntyy yliopistojen ja AMK:n yhteensulautumia, joissa ei enää oikein tiedä, mitä ne ovat. Suomeen saattaa syntyä jenkkisysteemi, missä tutkinto ei enää kerro varsinaisesta osaamisesta vaan se, missä instanssissa olet opiskellut ja paperisi saanut. Tuollainen tilanne ei ole taatusti kenellekään hyväksi.
- Tottuus
Amkit ovat niille jotka eivät pääse yliopistoon. Amkin käytyään jotkut harvat pääsevät yliopistoon suorittamaan oikean tutkinnon jolla pääsee töihin esim. tradenomista kauppatieteilijäksi. Näin se vaan on.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hei sinä nainen
Haluan olla rehellinen – olet hämmentänyt minua todella paljon. En ota sinusta mitään selvää, ja ehkä juuri siksi huomaa762524Kelan perkeleellinen käytäntö
Kun äiti joutuu hakemaan Kelalta tukia vähien tulojen tähden, niin aina otetaan huomioon lapsen tilillä olevat rahat. Ei2842215Putin ei suostu tulitaukoon nyt kun Kurskin taistelut ovat kesken
ja venäjä on viimein päässyt niskan päälle, suuren ylivoiman turvin. Ukraina ilmeisesti suorittaakin taktista vetäytymi1401186Voi kulta rakas
Kyllä minäkin olen sinuun rakastunut. Oisit avautunut tunteistasi aiemmin niin ei tarvitsisi kiertoteitä kuulla tästä. �58993- 70898
- 72854
- 106808
- 65807
- 72807
- 71805