IVT:n uusin malli Twin (yhdistelmälämpöpumppu) kiinnostais kovasti. Onko jollain jo sellainen käytössä tai muuten kokemuksia kyseisestä laitteesta?
IVT TWIN
Siiri
83122
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vähän samaa olen pähkäillyt jo pitemmän aikaa. IVT:n Twinissä olisi maalämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu samassa. Tulisi tuo poistoilman lämpö hyvin talteen. Ilmastointikin tulisi sinnä sivussa hoidettua ko. laitteen avulla. Aluksi tuntui mahtavalta ratkaisulta ... mutta...mutta...sitten tuli kommentteja laitteesta. Rakennuksen ilmanvaihdon korvausilma on tarkoitettu otettavaksi seinissä olevista "räppänöistä". Taitaa mennä poistoilmapumpun hyöty siihen, kun talvipakkasella otetaan raakaa kylmää ilmaa em. aukoista ympäri taloa. Epäilyttää myös tulisiojen toiminta talossa jossa koneellisesti vain imetään ilmaa pois! IVT:n kaverit eivät ole antaneet yhtään osoitetta, jossa olisi käyttökokemuksia Twinistä. Kuulemma Ruotsissa käytetään paljon. Helppo sitä on noin sanoa. Ei me kuitenkaan ruattiin asti mennä kattomaan konetta. Mistään ei tunnu saavan puolueetonta tietoa, mikä olisi kannattavin maalömpumpputyyppi. Edelleenkin on sopiva pumppu haussa.
Noista tuloilmaräppänöistä;
Perinteinen IV laitteistoKIN ottaa ulkoa pakkasilman koneensisällä. Poistettavasta ilmasta saadaan mekaanisella ristivirtauskennolla siirrettyä osa poistettavasta ilmasta ulkoa tulevaan raitisilmaan. Sen jälkeen kone, joko sähkö- tai vesipatterilla, lämmittää vielä "toisen kerran" huoneisiin puhallettavan ilman.
Tähän prosessiin kuluu väistämättä energiaa. Mitä kylmempää ulkona niin sitä enemmän enrgiaa.
Suurin energiataloudellinen ero syntyy kuitenkin poistoilman energiantalteenotosta. Pilp/Twin ottaa lämpöenergian "kylmäainetekniikalla", kun taas perinteisessä IV laitteessa se otetaan yleensä ristivirtauskennolla, jonka hyötysuhde ei ole lähellekään samaa tasoa.
Eli Twinin/Pilpin hyötysuhde ei mene hukkaan Fresh-korvausilmaventiileiden johdosta.
Koko toimivuuden kannalta on oikein suunniteltu IV suunnitelma sekä tulisijoille tuleva oma korvausilmakanavisto.
"saatan toki olla tämän asian suhteen väärässä niin kuin niin monen muunkin asian suhteen"
Tulisijan oma, erillinen korvausilmakanavisto saattaa aiheuttaa lattiaan nk. kylmäsillan erään uunitoimittajan mukaan. Pitääköhän tämä paikkansa ja onko kylmäsillan syntymisen välttämiseksi tehtävissä jotain? Pilppi miehet ja naiset osaisivat varmaankin vastata tähän kysymykseen. Twineistä ei taida olla vielä yli vuoden kokemuksia Suomessa.
Oleellinen asia Pilpissä on mielestäni se että sillä pitää pystyä jäähdyttämään taloa kesällä, silloin se lisää myös mukavuutta.
Mitä hyötysuhteisiin tulee perinteisen ristivirtauskennon kanssa ja lämpöpumpun suhteen, niin rajapinnaksi asettuu nolla astetta, kummassakaan sovelluksessa sen alle ei mennä koska ongelmaksi tulee jäätyminen. Kompura jäähdyttää ulos puhallettavan sisäilman ilman niin että se jää kuitenkin juuri plussan puolelle. Tavallinen ristivirtauskennokin jäähdyttää pakkasessa poistoilman lähelle nollaa ja välillä kennot tuppaa jopa jäätymään, eli huonompikin hyösuhde riittäisi talvella.
En ala väittelemään asiasta mistä en niin tarkkaan tiedä, mutta;
Ristivirtauskennon hyötysuhde on todellisuudessa "huonohko" ja paljon huonompi kuin pyöriväkennoisenlämmönsiirtimen. Mielestäni kennon, olkoon se nyt sitten kumpi tahaansa, jäätyminen ei kerro liiallisesta hyötysuhteesta. kennojen jäätyminen tulee aina eteen, mutta sitä ennen on "lämpöä" karannut jo pihalle. Ohivirtausta tapahtuu kaikissa laitteissa, valitettavasti. Uskallan melkein väittää, että kenno kykenee ottamaan energiaa talteen todellisissa olusuhteissa ehkäpä suhteella 5:1. 1/5 osa siis jäädytää kennon, mutta 4/5 osaa onkin ulkona. En tiedä, mutta arvelen näin.
Pyöriväkennossa hytysuhteeksi luvataa jopa 85%, mutta ne ovat tietenkin vain laboratorio-olusuhteissa tehtyjä mittauksia. Pyörivässä hytysuhde on merkittävästi parempi kuin ristivitauksisessa, mutta siihen ne edut sitten loppuvatkin. Pyöriväkenno sopii isojen tilojen, kuten isoihin teollisuushalleihin, ilmanvaihtoon hyvin, mutta kukaan ei kai sellaista kotiin halua. En ainakaan minä. Ja pääosinhan ne ovat ilmeisesti pientalojen IV:ssa jo hävinneetkin käytöstä pois.
Jos jokin tietävä osaisi kertoa minulle sen seikan, että miksi IV ja jäähdytys pitäisi yhdistää, niin olisin kiitollinen.
Nythän monella IV valmistajalla on valikoimissaan erillaisia IV koneita joihinka on saatavissa jäähdytys. Ideana ja markkinointina hyvä, mutta yksi ongelma johonka en löydä ratkaisua. Ilmamäärät! Mikäli noudatettaisiinkin D2 määräyksiä (vaihdetaan talon ilmatilavuus joka toinen tunti)ovat ilmamäärät niin pienet, että on mielestäni mahdottomuus saada jäähdytystä aikaiseksi. Ainakin sellaista jäähdytystä mitä voi kutsu jäähdytykseksi. Ilmamääriä nostamalla voidaan tietenkin "jäähdytyksen" voimakkuutta nostaa, mutta samalla nousee äänitaso tuloilmaventtiileissä. Mielestäni jäähdytyksessä on toki muutakin kuin pelkkä halutun lämpötilansäätö. Kosteudenpoisto! Se auttaa ja tekee huoneilmasta viihtyisemmän, vaikkei asteet tippuisikaan. Kosteudenpoistoon toki kaikki laitteet kykenevät.
Jäähdytykseen suosittelen ilmalämpöpumppua! Ja nimeen omaan erillistä ilmalämpöpumppua, ei sellaista joka olisi kytketty IV laitteeseen, koska ilmamäärät sanelevat tahdit. Vaikka kukaan tuskin sellaista hankkiikaan jo miellettömän hinnan vuoksi. 40000 - 60000 mk!
Mutta opastakaa tietämätöntä jos olen asiasta aivan kuutamolla.
Kyllä noita ristiinvirtauskennoja jo käytetään aivan mihin pakkaseen asti tahansa. Nimittäin optisella huurtumisen tunnistimella onnistuu. Pelkästään lämpötilaan ja kosteustunnistimeen perustuvalla on pakkasraja.
Optinen on esimerkiksi Meptekin joissakin kojeissa optiona. Ja onnistuneita koeajoja on tehty jossain Inarin korkeuden pakkasissa (-40...). Noin muistaisin.
Minuakin kiinnostaisi tämä malli. Suunnitteilla oleva talo olis sen verran iso (170 m2), että pelkkä pilppi ei riitä mihinkään. Toinen vaihtoehto olisi pelkkä maalämpö, mutta sen lisäksi pitäisi hankkia vielä ilmastointivehkeet.
Paha kun oikein mistään löydy vertailukelpoista ja puolueetonta informaatiota lämpöpumppujen käyttökustannuksista.
Tämä twini on vielä sen verran uusi laite, että ei oikein ole kellään vielä käyttökokemuksiakaan.
Miten niin pilppi ei riitä mihinkään. Jos ottaa 13 kW vastuksilla ja lisävaraajalla niin ei lopu varmasti kuuma vesi eikä lämpö.
Tarkoitin että tuohon pinta-alaan pilpin hyötysuhde menee kuulemma aika huonoksi. Ainakin tuntuvat pitävän 150 m2:ta rajana. En tietenkään voi kokemuksesta puhua, kun sitä ei ole.