eräs äiti - HAASTE

kun asioista pitää uhua niiden oikeilla nimillä (hoitomiesten sanontaa lainatakseni)..

Hän on täällä vain riitaa haastamass, eikä ole kiinnostunut asiallisesta keskustelusta. Hän on viikossa jo ehtinyt haukkumaan ja tuomitsemaan useimmat kanssakirjoittajat.

niiin anna palstallelaskeutumisrauha uusille keskustelijoille.!

lisäänpä vielä, tämä eräs äiti nikillä kirjoittava ei ainakaan anna kovin hyvää ja positiivista kuvaa vl:stä =)
mutta saa ainakin käyttäytymisellä huomiota, sitä kai hän on hakemassakin kun ei kotonaan sitä ehkä ole tarpeeksi saanut...

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, 12 artikla:

"Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan."

Seurakunta ei saa mässäillä kenenkään avioelämän intiimeillä asioilla. Jokaisen perheen avioelämä on perheen sisäinen asia. Vain salaisessa ripissä voidaan niistä puhua.

Tätä ei SRK eikä rauhanyhdistykset noudata. Päinvastoin. Kun jostakusta kuullaan intiimejä juoruja, niitä suurennellaan, niissä mässäillään koko joukolla. Kukaan ei edes vaivaudu tarkistamaan pitävätkö ne paikkansa. Rauhanyhdistyksissä rakastetaan panettelua enemmän mitä totuutta. Tässä raatelussa rakkautta ei ole eikä armoa anneta eikä tunneta. Puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä.

Jumalan valtakunnassa neuvot ovat toiset:

(Ef. 4:25-32) Luopukaa siis valheesta ja puhukaa toinen toisellenne totta, sillä me olemme saman ruumiin jäseniä. 26. Vaikka vihastuttekin, älkää tehkö syntiä. Sopikaa riitanne, ennen kuin aurinko laskee. 27. Älkää antako Paholaiselle tilaisuutta. 28. Varas älköön enää varastako, vaan tehköön työtä ja ansaitkoon rehellisesti toimeentulonsa, niin että voi myös antaa tarpeessa olevalle. 29. Älkää päästäkö suustanne sopimatonta puhetta, vaan puhukaa sitä, mikä kulloinkin on hyvää ja hyödyllistä ja kuulijoille iloksi. 30. Älkää tuottako surua Jumalan Pyhälle Hengelle, jonka olette saaneet sinetiksi lunastuksen päivää varten. 31. Hylätkää kaikki katkeruus, kiukku, viha, riitely ja herjaaminen, kaikkinainen pahuus. 32. Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja lempeitä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on antanut teille anteeksi Kristuksen tähden.

6. käsky: "Älä tee aviorikosta."

(Matt. 5:27-28) "Teille on opetettu tämä käsky: ´Älä tee aviorikosta.´ 28. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan."

Luther selittää tätä käskyä kirjassaan Mannaa Jumalan lapsille:

"Tämä on nyt se Jumalan maailmalle antama suuri kunnia: se on huorintekijöitä täynnä! Kyllä kai Jumala ansaitsisi meidän vihastuksemme, kun hän tällä tavalla häpäisee ja herjaa meitä! Ja päälle päätteeksi tekemättä yhtäkään poikkeusta. Etkö nyt tästä huomaa, ettei Jumala pidä sinua puhtaana. Tämä käsky on meidät kaikki häpäisevä herjausnimi. Vaikka me näet emme maailman nähden julkisesti tekisikään huorin, tapahtuu se kuitenkin sydämessämme. Tilaisuuden tullen tekisimme huorin itse teossakin. Tämä tauti on nimittäin juurtunut kaikkiin ihmisiin erotuksetta. Mieheen ja naiseen, nuoreen ja vanhaan. Kaikki olemme saman sairaalan potilaita. Tämä tartunta ei liioin ole punaisessa nutussa, jonka voimme riisua yltämme. Me olemme sen tuoneet mukanamme äidinkohdusta. Se on läpikotaisin tunkeutunut lihaan ja nahkaan, ytimiin ja luihin ja kaikkiin suoniin. Tosin sanot, että monihan elää kunniallisesti. Niinpä niin, mutta minäpä en puhukaan teoista, vaan itse luonnosta. Jumala ei anna ulkomuodon itseään pettää. Hän tutkii meidät sisintä myöten. Jumalan armo tai esivallan uhkaava miekka hillitsevät muutamia ulkonaisesti rikkomasta tätä käskyä, etteivät joutuisi julkisen häpeän alaisiksi. Ellei näin olisi, saisimme varmastikin nähdä, mitä sydämissämme asuu. Luther selittää kuudetta käskyä: "Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että pidämme sanamme ja tekomme puhtaina ja kurinalaisina sekä rakastamme ja kunnioitamme kukin aviopuolisoamme."

Luther selittää Vähässä Katekismuksessa minkä järjestyksen Jumala on asettanut avioliittoon:

"Siinä mies on vaimon pää, niin kuin Kristuskin on seurakunnan pää. Jumala tahtoo, että tämä järjestys toteutuu molemmin puolin uhrautuvassa rakkaudessa ja että avioliitto on siten onnellinen."

V 99 katekismus selittää: "Jumala on luonut ihmiset miehiksi ja naisiksi. Seksuaalisuus on osa Jumalan luomistyötä. Sen tarkoitus on palvella miehen ja naisen välisen suhteen syntymistä ja säilymistä. Aviosuhteessa voimme tuottaa toiselle iloa, oppia palvelevaa rakkautta ja kasvattaa uutta sukupolvea... Avioliiton suojelemisen vaatimus koskee sekä omaa että toisten avioliittoa."

Voiko ihminen halveksia Jumalan luomistyötä? Seksuaalisuus on meissä jokaisessa, meillä kellään ei ole oikeutta halveksia ja hyljeksiä sitä. Puolisossa olevaa seksuaalisuutta tulee kunnioittaa samoin kuin kaikkia muitakin Jumalan hänelle antamia lahjoja.

(Mark. 10:9) "Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."

Jumala haluaa, että jokainen avioliitto ja koti säilyy ehjänä. Tämä on Jumalan tahto.

(Room. 5:20) Laki tuli maailmaan sitä varten, että rikkomus tulisi suuremmaksi. Mutta missä synti on tullut suureksi, siellä on armo tullut ylenpalttiseksi."



(I Kor. 7: 1.-6.) 1. Otan nyt puheeksi asian, josta kirjoititte. Miehen on kyllä hyvä olla koskematta naiseen, 2. mutta haureuden välttämiseksi tulee kunkin miehen elää oman vaimonsa ja kunkin naisen oman miehensä kanssa. 3. Mies täyttäköön aviovelvollisuutensa vaimoaan kohtaan, samoin vaimo miestään kohtaan. 4. Vaimon ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen, samoin ei miehen ruumis ole hänen omassa vallassaan vaan vaimon. 5. Älkää keskeyttäkö yhdyselämäänne, paitsi ehkä yhteisestä sopimuksesta joksikin aikaa, jotta voitte keskittyä rukoukseen; palatkaa sitten taas yhteen. Muutenhan Saatana pääsee kiusaamaan teitä, kun ette kuitenkaan pysty hillitsemään itseänne. 6. Sanon tämän myönnytyksenä enkä käskynä.

Rakkaus ei etsi omaansa. Eikä sillä ole ehtoja. Rakkaus saa ihmisen tekemään ja toimimaan toisen hyväksi. Rakastavalle puolisolle on tärkeintä puolisonsa hyvä olo ja nautinto. Siitä syntyy oma tyytyväisyys. Rakkaus saa aviopuolisot kilvoittelemaan toistensa kunnioittamisessa, tekemään hyvää toisilleen kaikessa, myös sukupuoliasioissa. Jos sydämessä asuu rakkaus, on raamatun kohta selvä. Siinä ei ole pois otettavaa eikä lisättävää. Rakkauden osoitus kaikissa muodoissaan on kauneinta, mitä puolisot voivat toisilleen osoittaa. Niistä 90-99 % ovat sellaisia, jotka lapsetkin voivat nähdä. Niillä osoitetaan vain puhdasta ja viatonta rakkautta ja hellyyttä toista kohtaan. Puolisoita kehotetaan raamatussa rakastamaan ja kunnioittamaan toinen toistaan.

Jos rakkaus rakoilee, syyllistyy pahansisuisempi puolisonsa rakkauden ja hellyyden hyljeksimiseen. Rakkauden osoituksen leimaaminen kyltymättömyydeksi on sairaan sairasta horinaa. Sukupuoliasioissa koettu loukkaus on pahin, nöyryyttävin ja tuhoisin. Nöyryytetystä tulee helposti impotentti tai frigidi, kykenemätön saamaan erektiota tai orgasmia. Näiden vaurioiden korjaaminen on äärimmäisen vaikeaa. Siis pahinta, mitä puolisoaan kohtaan voi tehdä, on torjua hänen rakkauden ja hellyyden osoituksensa. Rakkauden ja hellyyden tähdenhän ihminen tarvitsee puolisoa.

Jos rakkaus ja toinen toisensa kunnioittaminen vallitsevat puolisoiden välillä, ei yllä esitetyssä (I Kor. 7: 1.-6.) ole mitään kummallista.


(I Kor. 6: 9.-10.) 9. Ettekö tiedä, että vääryyden tekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet, 10. eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät.


(I Kor. 7:13-15) 13. Ja jos uskovalla naisella on aviomies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, vaimon ei pidä jättää miestään. 14. Mies, joka ei usko, on uskovan vaimonsa pyhittämä, ja vaimo, joka ei usko, on uskovan miehensä pyhittämä. Muutenhan teidän lapsenne olisivat epäpuhtaita; nyt he kuitenkin ovat pyhiä. 15. Mutta, jos se puoliso, JOKA EI USKO, tahtoo erota, niin erotkoon. Uskovaa veljeä tai sisarta ei tällaisessa tapauksessa sido mikään pakko. Jumala on kutsunut teidät elämään rauhassa.

Erotteleeko Paavali syytä, miksi aviomies ei usko? Jättääkö hän vaimolle vaihtoehtoa, jos mies suostuu asumaan hänen kanssaan?

Onko esitetyssä ja mainitussa Mark. 10: 2-9 sekä Matt. 19: 8-9 ristiriitaa? Ei ole. Fariseuksille on heidän kovasydämisyyden tähden sallittu erokirja. Ei uskovaiselle.

(Mal. 2:16) Minä vihaan eroa, sanoo Herra, Israelin Jumala. Joka eroaa, tekee yhtä väärin kuin se, joka tahraa kätensä veriteolla, sanoo Herra Sebaot.

(Mark. 10: 9) "Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." Raamattu osoittaa yksiselitteisesti mitä mieltä uskovan tulee olla avioerosta ollakseen uskova.

Jumalan sanassa avioelämää pidetään tarpeelisena, korostetaan armoa ja anteeksiantamusta ja avioliiton erottamattomuutta.



Mitä tulee esittämääsi kysymykseen, en löydä sille kielteistä kannanottoa.