Mitä se vääntö oikein on. Eikö voisi vain ilmoittaa tehon eri pyörimisnopeuksilla.
Vääntö ja teho
kyselen.
11788
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Voisi. Maksimivääntö, sen kierrosluku ja etäisyys maksimitehon kierrosluvusta antaa kuitenkin osviittaa moottorin käytöksestä ja vääntöalueesta. On kyllä totta, että pelkät kaksi lukua eivät kerro paljoa, vaan pitäisi tutkia teho/vääntökäyriä graafisessa muodossa saadakseen käsityksen ko. moottorin luonteesta.
Ihmettelenkin miksi vääntökäyriä ei juurikaan teknisissä tiedoissa julkaista. Saattaahan moottorin suurin momentti olla 4000 1/min tuntumassa ja se vetää hyvin reilustikin alle 2000 1/min kierroksilla. Toisen moottorin suurin vääntö voi olla noin 3000 1/min, mutta 2000 1/min kierroksilla veto on nollassa.
Teho, vääntömomentti ja kierrosluku noudattaa seuraavaa kaavaa.
P = M*2*PII*n
[P] = W ; [M] = Nm ; [n] = 1/s
Ei ole koskaan tullut edes mieleen käyttää tehoa moottorin luonteen määrittelemiseen, kun vääntömomentti antaa siitä paljon paremman käsityksen.
Tehon graafisen kuvaajan voi ajatella olevan on perusmuodoltaan 45 asteen kulmassa nousevan suoran ja momentti antaa sille lopullisen muodon.
Momentin graafisen kuvaajan voi ajatella olevan vaakasuorassa olevan suoran ja työpaineen vaihtelu eri kierroksilla antaa sille lopullisen muodon.
Momentin matemaattisen vaakasuoran luonteen perusteella sen käyttäminen on vaivatonta moottorin luonteen määrittämiseen.
Yksikertaistettuna; vääntömomentilla ajetaan ja teholla otetaan huippunopeus.
Mutta vääntöä tarvitaan huippunopeudessakin.
Teho on laskennallinen juttu.
Vääntöä siellä tapahtuu, teho tulee nopeudesta ja väännöstä. Mutta se moottorin luonne on vähän makuasia, haluatko ajaa hiljaa pienillä vaihteilla säästellen bensaa, tai sitten jos kiihdyttelee punarajalle niin silloin ei vaikuta mikään vääntö vaan se teho. Ellei sitten vaihteisto ole niin älyttömän surkeasti välitetty että kierrokset tippuu liikaa vaihtaessa. Samaten kierrosalueen käyrällä ei tee mitään esim kisoissa koska jatkuvasti ajetaan siinä huipputehon kohdalla.
"haluatko ajaa hiljaa pienillä vaihteilla säästellen bensaa,"
siis Suurilla vaihteilla.
Ei tuo vääntökäyrä kyllä lähelläkään vaakasuoraa ole.
TD: jyrkkänousu, vähän aikaa vaakaa ja jyrkkälasku.
Vaparibensa: loivanousu, loivalasku(maksimin sijainti riippuu suunnittelusta, (perus henkilöautoissa 2700-5000)joissakin monta vääntöhuippua, kuten toyo vvtl-i.)
bensa t: jyrkkänousu, pitkä vaaka, jyrkkälasku.
Kyllä se niin on että kokoajan ajetaan teholla(väännön ja kulmanopeuden tulo).
Sillä käytettävä teho tietyssä nopeudessa kertoo väännön renkaalta(ja sitämukaa eteenpäin tyontävän voiman). Mitä enemän kiihdyttäessä käytettävissä tehoa sitä nopeammin auto kiihtyy.
Eikö saatana ymmärretä kirjoitettua tekstiä. Tai ainakin tekstit voisi lukea ennen kuin typeryyksiä kirjoittelee.
Kirjoitin aivan selvästi, että momenttikäyrän lopullinen muoto määräytyy työpaineen mukaan. Mitä suurempi työpaine on, sen korkeampi vääntö. Työpaine on taas riippuvainen täytösasteesta ja täytösaste hengityksen häviöistä. Myös palamisreaktion ajoitusella on oma vaikutuksensa työpaineeseen - tai isokin vaikutus koska sen avulla tietoisesti usein rajoitetaan alakierrosten työpainetta.
Jos työpaine olisi koko kierroslukualueella vakio, niin momenttikäyrä olisi vaakasuora viiva. Edellämainituista syistä johtuen työpaineen vaihtelu antaa momenttikuvaajalle työpaineen vaihtelun mukaisen muodon. Nykyaikaisella säätöjärjestelmällä saadaan moottorin työpaine pysymään käyttökierroslukualueella käytännössä vakiona ja tästä seuraa myös momentin pysyminen vakiona eli kuvaaja on käyttökierroslukualueella lähes vaakasuora viiva.
Lähinnä halusin painottaa moottorityypin vaikutusta tuohon käyrään.
Sekä myös tuohon väännöllä ajetaan väitökseen.
Momenttikäyrä saadaan keinotekoisesti miltei minkä muotoiseksi vain, ja moottorin luonteesta se kertoo aika vähän.
Esimerkiksi turbomoottoreissa käyrä mitataan täysillä paineilla niin että paineet nostetaan ensin suurilla kierroksilla ja siitä jarrutetaan täyskaasulla, joka ei kuvaa minkäänlaista ajotilannetta.
Työpaine on vain yksi osanen momentin muodostuksesta, ei riipu yksinomaan täytösasteesta eikä yksin kerro mitään ellei muodostusta ja puridtuspaineita tunneta, ja mm. dieselissä voi olla tuplapaineet bensaan varrattuna ja silti momenttia paljon vähemmän.
1. Miten momenttikäyrän voi saada miltei minkä muotoiseksi vain?
2. Mitkä muut osaset vaikuttavat momentin muodostuksessa, kuin työpaine?
3. Millä perusteella dieselmoottorin tuplapaineilla verrattuna bensamoottoriin voi dieselmoottorin momentti olla paljon vähäisempi kuin bensamoottorin?
1.
- syöttöä rajoittamalla(dies)
- ahtopaineilla
- venttiiliajoituksella (mm.Miller)
2.
- puristuspaine
- ajoitus
- syttymis ja palamisnopeus/kierrosnopeus(pa)
3.
Olet ilmeisesti sekoittanut tehollisen keskipaineen ja työpaineen toisiinsa.
Dieselissä puristuspaine ja työpaine ovat korkeammat, mutta niiden erotus on tehollista työtä ja jää selvästi alle bensiinin huolimatta suuremmasta paineesta.
Vastaavasti teknikkona voit sitten kai kertoa missä tapauksessa tai moottorissa alakierrosmomenttia rajoitetaan palamisreaktion ajoituksella.
Meni ehkä kysyjän tarkoittamasta turhan korkealentoiseksi, joskin oli täyttä asiaa, ainakin keskustelun sisältö ja lopputulos.
Mutta jos yritämme hieman kansanomaistaa, puhuttaessa "väännöstä" tarkoitetaan moottorin kykyä kehittää tehoa myös maksimikierroksia tuntuvasti matalammalla kierrosluvulla, eli, normaalissa ajossa käytettävillä kierroksilla.
Kun ajetaan esim. suurimmalla vaihteella melko suurella nopeudella ja moottorin kierrosluku on esim. 3000 maksimin ollessa 5500, ajetaan ensin tasaista nopeutta ja sitten, haluttaessa kiihdyttää, painetaan kaasupoljinta. Tällöin kysytään moottorilta juuri kykyä kehittää paljon tehoa myös kierroslukualueen keskivaiheilla ja jos moottori tuntuu hengettömältä vaikka huipputehoa ehkä olisikin, sitä sanotaan "huonosti vääntäväksi" tai "kierroskoneeksi" ja toisaalta, jos voimaa tuntuu tulevan oikein kunnolla ko. tilanteessa, sanotaan että koneessa on "hyvin vääntöä" tai että moottori on "kova vääntämään" tms.
Kyseessä on osin mutu-tuntuma, johon vaikuttaa moottorin ominaisuudet ja vaihteiden välitykset myös suhteessa auton painoon ja jota voi arvioida ja eri koneiden kesken vertailla myös teoriassa tehokäyriä vertaillen. Moottoritekniikassa suurin vääntömomentti ilmaisee myös kierrosluvun, jossa moottorin käynti täydellä kaasulla on ihanteellista; kaasunvaihto ja palaminen toimii tällöin parhaiten.