miten nää Galenoksen kemian kaavat vois oppia ulkoa? Esim. eri aminohapporyhmiin kuuluvien aminohappojen kemialliset kaavat.. Tiedän, että kaavoja annetaan iso liuta kyseisessä seremoniassa, mutta tuskin näitä kemiallisia rakennekaavoja sentään?
Must tuntuu et mun aivojen kapasiteeti riittää muistaan vaan, että esim. aminohapoissa on aminoryhmä ja karboksyyliryhmä ja että ne liittyy toisiinsa peptidisidoksella...muu tieto katoaakin aivoistani jonnekin aivosolujeni soluvälitilaan ja poistuu erityksen kautta elimistöstäni, varmaan virtsana..huoh. Siis tieto poistuu elimistöstäni kuona-aineina..tylsää :/
Must tuntuu et mun aivojen kapasiteeti riittää muistaan vaan, että esim. aminohapoissa on aminoryhmä ja karboksyyliryhmä ja että ne liittyy toisiinsa peptidisidoksella...muu tieto katoaakin aivoistani jonnekin aivosolujeni soluvälitilaan ja poistuu erityksen kautta elimistöstäni, varmaan virtsana..huoh. Siis tieto poistuu elimistöstäni kuona-aineina..tylsää :/
Vastaukset 2
Vanhimmat
Omia opiskelutaitojaan voi kehittää monella tavalla. Tärkeintä on tuntea itsensä oppijana. Galenoksen viimeisessä kappaleessahan puhutaan oppimisesta. Koeta soveltaa niitä tietoja omaan oppimiseesi.
Kuten pääsykoekirja itsekin toteaa jotenkin näin: "Lääketieteellisen tiedon määrä lisääntyy jatkuvasti, kaikkea olennaistakaan ei ehdi aina sisäistää.." Galenos on pullollaan mehukasta nippelitietoa (joskus sitä jopa kysytäänkin). Tällaisen nippelitiedon osaaminen on tuurista kiinni. Mutta tosiasia on se, että näitä nippeleitä ulkoa opiskelemalla uuvuttaa itsensä. Koko pumaskan ulkoa osaaminen EI TAKAA sisäänpääsyä. Asioita on priorisoitava. Onko olennaisempaa osata aivohermot vai aminohappojen rakenne ulkoa?
Ulkoa opettelua tärkeämpää on ymmärtää tiedon merkitys ja suhde muuhun tietoon. Esimerkiksi: Kalsium voi saostua niukkaliukoisina fosfaatteina. Parathormonin liikatuotanto lisää veren kalsiumpitoisuutta. HETKINEN... Parathormonin liikatuotantohan saattaa aiheuttaa varmaankin kalsifikaatiota? Mihinkäs näitä suoloja sitten voisi saostua? Muistaisinkos jonkun niukkaliukoisen suolan ulkoa? Minkäs takia nämä suolat ovatkaan niukkaliukoisia? Missäs tätä hormonia muuten tuotettiinkaan.
Näistä aminohapoista vielä. Kysteiini ja metioniini sisältävät rikkiä. No mitäs se meinaa? -> No tietysti sitä että niistä voidaan tehdä aktiivista rikkihappoa ja mihinkäs sitä tarvittiinkaan? Osa aminohapoista sisältää bentseenirenkaan. Hmmm... Mielenkiintoista.. Vai onko? No mutta suolistobakteerithan voivat muodostaa niitä myrykyllisiä aromaattisia yhdisteitä.. Mitäs näille myrkyille tapahtuu? Miten ne vaikuttavat?
Toivottavasti sait ajatuksestani kiinni. UNOHDA turha ulkoaluku! Lue oppiaksesi ja mieti kuinka hyödyt tiedostasi tulevaisuudessa. Et lue pääsykokeen takia vaan sen takia että sinua kiinnostaa! Luet sen vuoksi että opiskelun aloittaminen on helpompaa, kun pohjatieto on hallussa.
Koskaan ei pääsykokeessa ole vaadittu jonkin tietyn aminohapon kirjoittamista ulkoa. Älä siis niitä ihan niin tarkkaan opiskele. On varmasti hyödyllistä opetella aminohappojen luokittelu ja tietää vähän miten se eroaa muista aminohapoista (kuten ne aminohapot, missä on rikkiä, tai mikä tekee tietyistä aminohapoista hydrofiilisiä), mutta unohda rakennekaavojen ulkoaopettelu. Joskus on pääsykokeessa toki kysytty joidenkin kemiallisten yhdisteiden tunnistusta. Huolehdi nyt ensin kuitenkin että osaat kaikki isot kokonaisuudet Galenoksesta, keskity sitten vasta pienempiin yksityiskohtiin jos aika riittää. Voin vakuuttaa ettei pääsykokeesi kaadu tähän :)
Itse aikoinani piirtelin näitä kemiallisia rakennekaavoja paperille ja kiinnitin niitä paikkoihin joissa ne väkisin näin monta kertaa päivässä (kuten vessan seinään). Sokerit on ainakin hyvä oppia piirtämään ja erottamaan toisistaan.