Kukaan ei tiedä, tai ei tunnusta tietävänsä, mistä löytäisin tutkimustietoa puulajien lämpöarvoista.
Kysymys olisi lähinnä männyn, kuusen,
koivun, pihlajan ja haavan lämpöarvoista.
Käsittääkseni se on koivulla suurin, mutta kuinka suuri ja kuinka paljon suurempi, kuin muilla.
Olen etsinyt vaikka mistä, mutta tieto ei ole silmiini sattunut.
Jos joku linkin tietää, niin olisin kiitollinen jos vielä saisin sen itsellenikin tiedoksi.
Kysymys olisi lähinnä männyn, kuusen,
koivun, pihlajan ja haavan lämpöarvoista.
Käsittääkseni se on koivulla suurin, mutta kuinka suuri ja kuinka paljon suurempi, kuin muilla.
Olen etsinyt vaikka mistä, mutta tieto ei ole silmiini sattunut.
Jos joku linkin tietää, niin olisin kiitollinen jos vielä saisin sen itsellenikin tiedoksi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kaikella puuaineksella on painoonsa nähden käytännössä sama lämpöarvo. Mitä painavampaa puu on (ei märempää), sitä enemmän siitä lämpöä lähtee.
todella näin?
Luulen, että esimerkiksi pihlajalla ei lämpöarvo ole kovin korkea, vaikka on aika raskasta (tiheää) puuta.
Mutta kuten sanoin, luulen.
Palava tavara niissä on samaa, ja mitä enemmän sitä on, sitä enemmän lämpöä lähtee.
Tervaskanto lienee poikkeus. Painavaa se toki on, mutta on siinä ylimääräistä 'palokuormaakin'.
Kurkkaapa tänne:
http://www.motiva.fi/kuluttajat/Energiatietoinen%20asuminen/Tietoa%20puul%E4mmityksest%E4/L%E4mp%F6arvo%20kertoo%20l%E4mmitystehosta
Suuret kiitokset linkistä, vaikka sen pihlajan lämpöarvoa ei siinä ollutkaan.
Ilmeisesti sen merkitys lämmitystouhuissa on niin marginaalinen, ettei sitä ole otettu mukaan lainkaan.
Nimittäin kerran kaverini väitti pihlajalla olevan kotimaisista puulajeista suurimman lämpöarvon, ja minä olin kokemuksesta eri mieltä, joten siitä tämä haeskelu nyt johtuu.
Pihlajan korkea lämpöarvo muodostuu ehkä pilkkomisen aikana muodostuneen hien määrästä....
Kuiva pihlaja on työstettäessä kuin lasia. Työkalut tylsyvät ja vannesaha savuaa. Puulaji on älyttömän tiivistä verrattuna muihin tavallisiin lehtipuihin. Jos vaaka näyttää kuutiopainoksi enempi kuin koivulla niin varmasti on tilavuutta kohti suurempi lämpöarvo.
Pihkapuilla vaikuttaa pihkan määrä. Tervaskanto taitaa olla lämpöarvoltaan korkein. Olen nähnyt taulukon, jossa kiloa kohti männyllä oli hiukan suurempi lämpöarvo kuin koivulla. Motivan taulukossahan on sama lukema. Pihkan määrä vaikuttaa. Pelkkä pihka taitaa olla öljyä vastaavaa tavaraa. Ainakin pihka palaa ilman tuhkaa.
Siitä saa kolmet lämpimät: ensimmäiset, kun repii ylös maasta. Toiset, kun pilkkoo. Kolmannet tulevat sitten poltettaessa.
Kuivat kuusihalot ovat sytytettäessä mielestäni parhaat.