mutta mikä ero on ystävän ja kaverin välillä? Ja mihin ne katoavat vuosien varrella?Kuinka moni voi sanoa että se oma kumppani on kaikkein paras ystävä? kysyn vaan näin pääsiäisen kunniaksi.
Millainen on hyvä ystävä
niitä on
401607
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
sielunsympatiaa kai se on.
minusta ainakin tuntuu että luotettavimmat ja parhaimmat ystävät löytyy omasta perheestä.
selkään sen kun kerkee!
läheisesikin puukottavat selkään?
Mut itselläni on nyt ainakin tuollainen tilanne, jopa oma tyttö on noussut minua vastaan.
Niin pahasti että olen miettinyt omaisuuden testamentata muille, kuin hänelle.
on yksi tytär aikuinen ja teemme työtä yhdessä perheyrityksessä ja myös vietämme paljon aikaa muutenkin yhdessä. Meilläkin oli omat vaikeutemme mutta niistä päästiin yli.Jotenkin tuntuisi että tyttäresi pitäisi tulla sinua vastaan. Mutta jos asia on toisin päin niin suosittelen ymmärrystä asiassa kuin asiassa.
mutta sydänystävä on oma ukkeli. Samoin uskon itse olevani samanlainen hänelle.
ukkelikin on hyvä ystävä näin ei vain kaikkien kohdalla ole mahdollista. Ihmettelen kyllä syytä miksi on yhteen menty?
minäkin, jopa omista sukulaisistanikin.
Ollaan kuin vieraat vihamiehet samassa huushollissa.
ja siellä varmaan vihamielisyys johtuu kateudesta.Ystävät voidaan kyllä valita ja sitten vielä karsia.
että on sukulaispareja, joita ihmettelen, mixi menneet yhteen, kun ei tunnu enää olevan muuta yhteistä, kuin lapset, niih.
Tämä kirjallinen ilmaisu on helppo väärinymmärtää.
ympärillä sukulaisia ja ei sukulaisia.Tässähän tullaan siihen että jos ollaan pariskuntia niin ystävyys on varmaan yhtä tärkeää ku rakkaus.Ensi hurman loputtua on sit se ystävyys joka kestää vahvana läpi elämän.
kaverin välillä suuri ero. Ystävälle voi kertoa kaiken, kaverille ei. Ystävään voi luottaa, hän ei juorua selän takana. Todellisia ystäviä on harvassa ja harvemmalla taitaa edes olla montaa ystävää. Todellinen ystävä ei katoa jos vain itse on sen ystävyyden arvoinen.
Kumppani voi olla hyvä ystävä mutta ystävä on vain ystävä. Toista sukupuolta olevasta ystävästä voi olla apua myös parisuhteen hoidossa.
eikös yhdellä tosi hyvällä pärjää. Itselläni on paljon kaveri-ystäviä ja se yksi bestis jonka kanssa soitellaan joka päivä vaikkei asiaa oliskaan.
jos sellainen sinulla on ,mulla on yks ja soipa puhelin koska vain ,silloin lähdetään.
Niinkuin palokunnan hevonen,aina kun kello soi.
Kaverit voi tehrä oharin koska vain ,ystävä ei koskaan,tiukas paikas kun painetaa selät vastakkain homma on paketis.
on ja jotka ovat olleet sen arvoisia että meidät on siunattu ystävällä ja että olemme saaneet pitää sen läpi elämän. Myöskin olemme ymmärtäneet pitää yllä ystävyyttä nimittäin elämässä on aikoja jolloin tuntuu ettei tarvitse ketään ulkopuolisia.
sitä itsekin olen miettinyt.
Kait ne jotka jo ovat haudassa.
Olivat ne parhaat ystävät.
vai huomaakohan sen vasta sitten kun on haudannut että ne olivatki parhaimpia ystäviä.Yritetään olla tarkempia että huomattais aikaisemmin ja pidettäis kiinni.
näyttää siltä että ehkä seuraavassa elämässä. Koska usko on mennyt ihmiseen.
Koira olisi hyvä, mut siinä on liikaa huolehdittavaa. Ja tiitua en huoli. ;)
ihminen huolehtii itsestään toisin kun koira.Ole vastaanottavainen.
josko sahapukki olis se oikea?
pärjään. Nyt jo parivuotta täysin yksin eikä edes kipeä tee. Se on kun on aina jotain tekemätöntä työtä. Ja kun tää on valmis niin eiköhän sitä taas keksi jotain jossain. Vaikka toisella puolen palloa.
Sellaisen omistan tai oikeastaan kaksi. ;)
Hyvä ystävä on sellainen johon luottaa.
Hänelle voi kertoa mitä vain eikä ole
pelkoa, että kerrottu tieto menee eteenpäin
niin, että joku voi "puukotaa selkään"
Hyvän ystävän
jota en vielä tähän päivään mennessä ole tavannut.
jos et vaan ole huomannut tarkkaileppa tarkemmin ympärillesi niin arkena kun pyhänäkin.
katoa viereltä meni syteen tahi saveen.
jos itsellä sattuu oleen huono päivä ja tekee mieli kiukkuilla niin osaa lukea niinkuin rivien välistä että vaikka se kohdistuu sillä hetkellä häneen niin se on vaan pahan mielen purkua.
tosi ystävä, näin on.
millainen on hyvä ystävä.Ja olen onnellinen että sellainen on.
...tosi ystävä.
Ystäväni kulkee rinnallani, ei edellä eikä perässä. Ja minä hänen rinnallaan, niistä hetkistä en luopuisi. Seuraamme toistemme elämää.
Ehkä meillä on jopa vähän lapsellinenkin suhde, sillä meillä on paljon yhteisiä salaisuuksia, kiva niin.
Sitä olen monesti ihmetellyt, että miksiköhän tässä iässä on aika vaikeaa löytää uusia ystäviä.
Useimmin he löytyvät harrastusten parista.
haavoittuvaisemmaksi vaikka ihmistuntemus tällä iällä on toista kun nuorempana.Saattaa olla myös että varovaisuusen takia olemme tulleet vaikeammin lähestyttäväksi.
asia on mielenkiintoinen. Keskustelijatkin tällä kertaa erittäin asiallisia kiitos teille kaikille.Aamulla pitää aikaisin lähteä töihin.
Sinne höyhensaarille.Tämä oli kiva aloitus ja varmasti kaikki muistivat,kuinka arvokasta on "omistaa" hyvä ystävä.
Työn-iloa huomiseen !
Niin, minulla on todella hyvin suppea ystäväpiiri, vain pari kolme. Muutama tuttava. Olen yksineläjä, lapset lentäneet pesästä. Ei edes elämänkumppania. Hämmästyin todella, että vieläkin ystäväni jaksavat olla kanssani sairastamastani syövästä huolimatta. Olen hiljainen ja tarkoin valikoiva ihminen. En uskalla paljon riskeerata. Arvostan yksityisyyttäni ja vapauttani mennä ja tulla. Ystäväni tietävät senkin.
Joten kysyn teiltä, uskallatteko tutustua syöpäsairaaseen ihmiseen? Minä en valitettavasti uskalla, vaikka olen syöpäsairas. Raivostuttavan ristiriitaa. Hyvää Pääsiäistä!
on paljon ystäviä! Ihan pari kolme!
Minulta puuttuu se ensimmäinenkin.
Kavereitakaan ei ole.
Muutama tuttava kävelee joskus harvoin vastaan; pari yhdentekevää sanontaa vaihdetaan, tuskin edes pysähdytään.
Hei, miksi en uskaltaisi tutustua syöpäsairaaseen? Sitä en ymmärrä. Tuntuisi päinvastoin hyvältä, jos voisi auttaa sairasta ihmistä. Samalla siitä saattaisi olla opittavaa itsellekin.
Miksi en uskaltaisi?????
ystävien ja kaverien välillä on juuri tuolla monessa tekstissä mainittu ero.
Sinulla on nyt meneillään sellainen aika jolloin punnitaan ystävyys.
Olet hyvin onnekas kun nuo muutamat ovat mukanasi.
Luopuminen, siitä mitä on aina ollut, on vaikeaa mutta myös kasvattavaa. Usko vaan tiedän mistä puhun. Elämä antaa enemmin ja sen kokee syvemmin kun oivaltaa oleellisen ja jättää turhat monimutkaistukset pois.
ihan hautaankin asti.
Ei se ole kivaa.
Kannattaa olla varovainen näissä asioissa, ne voivat pilata itseltä paljon ja se henkinen muutos kokemuksen jälkeen vaikuttaa myös ystäviin ja kavereihin.
Jos et malta pitää asiasta suutasi kiinni.
Ja sellainen kokemus vaikuttaa niin paljon että suun kiinnipitäminen käy vaikeaksi.
Jokunen kaveri tuli vastaavasta kummallisen uskovaiseksi.
Siis kummallisen, en oikein osannut ymmärtää mihin he uskoivat.
Ja, antakaa kuolevien kuolla. Minun kokemukseni ei tue sitä että joku menee hänen luokseen höpöttämään mukavia tai osaaottavia.
Tuska, itku ja pelko eivät tuossa tilanteessa parane millään "osanotolla".
oikeassa.
Ollaan perimmäisten kysymysten äärellä. Jokainen käsittelee ne sillä kyvyllä ja voimavaroilla mitä omaa.
Aika muuttaa näkökulmaa ja jotenkin loppupeleissä auttaa kaikesta huolimatta.
Olet oikeassa kenelle ja mitä...........