Liiton edustajat pelottavia

Johan pomppasi. Tällä palstalla on ollut joku aika sitten kirjoitus, jossa on kerrottu erään vankilan luottamusmiehen tai muun liiton aktiivin toiminnasta. Nyt tilanne on meidän vankilassamme se, että liiton edustajat tivailevat kuka on kirjoittanut sellaisen tekstin?

1. Onko kirjoitus ylipäätään meidän vankilamme työntekijän käsialaa?

2. Eikö vanginvartija saa kirjoitella Suomi24 -palstalle?

Ihme idiootteja. Kannattaa harkita liitosta eroamista..
81214
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

ja se on ihan piristävää. Tosiasia kun on, että Liitto (kuten liitot yleensä) hoitavat massojen asioita. Koko homma perustuu siihen, että porukka on samaa mieltä. Hyvä näin, jos haluat olla pieni ratas isossa myllyssä etkä halua ajatella ja punnita erilaisia vaihtoehtoisia toimintatapoja. Jos pystyt itsenäiseen ajatteluun, niin ammattijärjestö ei ole oikea paikka sen esille tuomiseen. Näin siitä huolimatta, että toisin väitetään. Tämä on vain hyväksyttävä, mutta sen kun käsittää, niin ongelma onkin jo ratkennut.

Äänestä
  • Kävelin punaisella matolla kohti johtajan huonetta. Vein omat laskelmani suoraan pyhimpään. Vaativuustasoni ja suoritukseni olivat huippuluokkaa. Nyt halusin myös niiden näkyvän palkassa.

    Johtaja otti minut ystävällisesti vastaan ja kyseli osaston kuulumisia. Olin niukkasanainen. En halunnut samaistua luuserijoukkoon. Joukkoon, joka vuosi toisensa jälkeen uskoi yhä massojen järjestäytyneeseen voimaan. Minä en.

    Esitin kuitenkin lyhyesti käsitykseni lähimmän esimiehen kyvyttömyydestä arvioida huipputuloksiani. Arvioin samalla johtajan aseman ja kyvyn paremmaksi tähän vaativaan, mutta oikeudenmukaiseen tehtävään. Huomasin johtajan ilmeestä arvioineeni oikein.

    Kättelimme keskustelun jälkeen toisiamme luottamuksellisesti. Johtaja lupasi, ettei käyntini ollut turha. Hän sanoi sen näkyvän viimeistään seuraavassa palkkatositteessa.

    En siis ole enää ratas, olen itse mylly. Teen vaihtoehtoiset strategiani itse ja käytän siinä hyväkseni toisten heikkoudet ja omat vahvuuteni. Tiedän jo kokemuksesta, että tämä valitsemani tie tulee olemaan yksinäinen. Se on kuitenkin hinta, jonka olen valmis maksamaan. Oletan saavani siitä kaupasta kunnon voiton. Sitä en tarvitse muita jakamaan.

    Äänestä

  • Ei massojen vanki kirjoitti:

    Kävelin punaisella matolla kohti johtajan huonetta. Vein omat laskelmani suoraan pyhimpään. Vaativuustasoni ja suoritukseni olivat huippuluokkaa. Nyt halusin myös niiden näkyvän palkassa.

    Johtaja otti minut ystävällisesti vastaan ja kyseli osaston kuulumisia. Olin niukkasanainen. En halunnut samaistua luuserijoukkoon. Joukkoon, joka vuosi toisensa jälkeen uskoi yhä massojen järjestäytyneeseen voimaan. Minä en.

    Esitin kuitenkin lyhyesti käsitykseni lähimmän esimiehen kyvyttömyydestä arvioida huipputuloksiani. Arvioin samalla johtajan aseman ja kyvyn paremmaksi tähän vaativaan, mutta oikeudenmukaiseen tehtävään. Huomasin johtajan ilmeestä arvioineeni oikein.

    Kättelimme keskustelun jälkeen toisiamme luottamuksellisesti. Johtaja lupasi, ettei käyntini ollut turha. Hän sanoi sen näkyvän viimeistään seuraavassa palkkatositteessa.

    En siis ole enää ratas, olen itse mylly. Teen vaihtoehtoiset strategiani itse ja käytän siinä hyväkseni toisten heikkoudet ja omat vahvuuteni. Tiedän jo kokemuksesta, että tämä valitsemani tie tulee olemaan yksinäinen. Se on kuitenkin hinta, jonka olen valmis maksamaan. Oletan saavani siitä kaupasta kunnon voiton. Sitä en tarvitse muita jakamaan.

    tämän asian varmaan monet tajuukin, ett näin se pitäis mennä. Ei sitä vaan jaksa taisteleen tuulimyllyjä vastaan. Helpompi on vaan mennä porukan mukana, vaikka tajuukin ett mennään päin hanu..a. Se ei kuitenkaan estä ainakaan meikäläistä arvomasta näitä oman tien kulkijoita. ehkä mäkin pystyn joskus toimimaan noin kun vuosirenkaita tulee lisää.

    Äänestä

  • kyllähän kirjoitti:

    tämän asian varmaan monet tajuukin, ett näin se pitäis mennä. Ei sitä vaan jaksa taisteleen tuulimyllyjä vastaan. Helpompi on vaan mennä porukan mukana, vaikka tajuukin ett mennään päin hanu..a. Se ei kuitenkaan estä ainakaan meikäläistä arvomasta näitä oman tien kulkijoita. ehkä mäkin pystyn joskus toimimaan noin kun vuosirenkaita tulee lisää.

    Kyllä Siperia opettaa. Itse punnersin aikanaan monta vuotta luottamustehtävissä. Mitä enemmän pyöritin myllyä, niin sitä lujempaa ja kovempaa olis vain aina pitänyt pyörittää, jotta ihmiset olisi olleet tyytyväisiä. Siinä meni sitten luottamus ja oma uskottavuuskin vankeinhoitajana. Onneksi ne ovat fiksumpia, joiden palkkaluokkien perusteella kuuluu sitä ollakin ja elämä on palautunut suht normaaliksi. Ei kuitenkaan aivan, vaikka ympäristö unohtaa, niin itse ei välttämättä sitä voi tehdä.

    Äänestä

  • Vuosirenkaita jo liikaakin kirjoitti:

    Kyllä Siperia opettaa. Itse punnersin aikanaan monta vuotta luottamustehtävissä. Mitä enemmän pyöritin myllyä, niin sitä lujempaa ja kovempaa olis vain aina pitänyt pyörittää, jotta ihmiset olisi olleet tyytyväisiä. Siinä meni sitten luottamus ja oma uskottavuuskin vankeinhoitajana. Onneksi ne ovat fiksumpia, joiden palkkaluokkien perusteella kuuluu sitä ollakin ja elämä on palautunut suht normaaliksi. Ei kuitenkaan aivan, vaikka ympäristö unohtaa, niin itse ei välttämättä sitä voi tehdä.

    Osastolle päästyäni en vastannut kollegojen kyseleviin katseisiin. Olihan minun käyntini johtajan luona kyllä havaittu. Esimiehenikin hymyili viistosti, mutta ei udellut käyntini syytä.

    Muutaman ajan kuluttua olikin jo palkkapäivä. Hieman jännittyneenä tutkin palkkatositettani. Yllätyksekseni huomasin, että mitään ei ollut tapahtunut. Palkkani oli täsmälleen sama kuin edellisessä tositteessa?

    Lähdin siltä istumalta johtajan puheille. En ollut edelleenkään luottamusmiehen avun tarpeessa. Hänhän hoiti minuun verrattuna vain massojen vähäpätöisiä pyrkimyksiä.

    Johtaja vaikutti pöytänsä takana vaivautuneelta. Hänelläkin oli tuoreessa muistissa keskustelumme minun ansioistani sekä minulle henkilökohtaisesti antamansa lupaus. Hieman rykien ja punoittaen johtaja antoi ymmärtää, että ylempi johto olikin velvoittanut laitoksen säästöihin. Laitokselle budjetoitua määrärahaa oli pienennetty ja se koski myös palkkauskehitystä. Minunkin ansioni oli siten arvosteltu uudelleen laitokselle määritellyn keskiarvopisteytyksen mukaan. Poikkeuksia ei kuulemma ollut mahdollista tehdä kenenkään kohdalla.

    Johtaja pyrki vakuuttamaan, että tässä ei ollut mitään henkilökohtaista. Hän huomautti myös, että ainakaan palkkani ei laskenut säästöjen vaikutuksesta. Myös vankien määrä oli jo alenemassa, joten työmäärä tulevaisuudessa, ehkä jo muutamassa vuodessa, olisi huomattavasti siedettävämpi, ja niin edelleen.

    En jäänyt odottamaan enää pidempään. Olin kuullut ja lukenut nuo samat asiat aiemmin jo monesti ammattiliiton tiedotteista ja lehdestä. Myös luottamusmies oli maininnut keskiarvoistamisesta.

    En ollut silti uskonut, että juuri minun kohdallani ei voitu tehdä poikkeusta. Olinhan nimenomaan kertonut johtajalle olevani eräänlainen iskutyöläinen tavallisten puurtajien joukossa. Miten byrokraattinen hallinto saattoi tehdä tämän kataluuden minulle? Poistuin johtajan huoneesta, nyt hieman epäystävällisemmin ja kättelemättä.

    Päätin hakea käsiini osaston luottamusmiehen ja vaatia häntä puuttumaan asiaan. Olin vaihtoehtoisstrategiani mukaan toki maksanut edelleen massojen liiton jäsenmaksun, vaikka kuljinkin omaa polkuani. Jos luottamusmies ei osoittautuisi minun luottamukseni arvoiseksi, päätin painostaa liiton pääluottamusmiestä. Sitä varten tarvitsisin tosin uuden strategian. Se toisi omat ansioni ja johtajan taholta kokemani väärinkohtelun oikeassa valossa hänen tietoonsa.

    Äänestä

vierestä löytyy tuo ilmoitus asiattomasta viestistä painike. Jos jokin loukkaa, niin ei muuta kuin sitä kautta viestistä valittamaan. Tai sitten sheriffi poistaa automaattisesti, jos siinä on jotakin loukkaavaa tms.

Äänestä

1. Käsialaa on vaikeaa tunnistaa konekielessä. Tyylistäkin voi vain arvailla, mutta tuskin vankilaa sentään...?

2. Vanginvartijalta ei ole kiellettyä muu kuin itsensä ja toisten silpominen. Siis henkisesti ja käsialaa tunnistamatta, jos ei muuten uskalla.

3. "Ei enää VVL:n vanki" on vapaa oman etunsa valvoja ja saa kirjoittaa vaikka pelkäävänsä liiton edustajia. Syystäkin: idiotismi saattaa tarttua, jolloin kaikki, vielä järjestäytyneet, olisivat jääneet tartuntavaaralle alttiiksi.

Äänestä

Eikö ollakkin graaaaaah..varo selustaas

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ei enää VVL:n vanki kirjoitti:

Johan pomppasi. Tällä palstalla on ollut joku aika sitten kirjoitus, jossa on kerrottu erään vankilan luottamusmiehen tai muun liiton aktiivin toiminnasta. Nyt tilanne on meidän vankilassamme se, että liiton edustajat tivailevat kuka on kirjoittanut sellaisen tekstin?

1. Onko kirjoitus ylipäätään meidän vankilamme työntekijän käsialaa?

2. Eikö vanginvartija saa kirjoitella Suomi24 -palstalle?

Ihme idiootteja. Kannattaa harkita liitosta eroamista..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu