Mikäpä on ollessa

eilisen hesarin mukaan kovin yleistä. Luin lehteä tarkkaan, sillä tänäänhän ei mitään lehtiä ilmesty. Itsekin olin työelämässä herkkä tälle sairaudelle, mutta tunnistin oireet ja relasin. Pari kertaa olin sairaslomalla, en pitkään, mutta olin kuitenkin. Minusta jokaisen pitäisi yrittää olla ystävällinen kanssaihmisille, ei ainakaan pahenneta toisen masennusta. Toivottavasti jokaiselle löytyy ainakin yksi ihminen, jolla on samanlainen huumorintaju. Sellainen seura on tosi rentouttavaa.

1943 kirjoitti:

eilisen hesarin mukaan kovin yleistä. Luin lehteä tarkkaan, sillä tänäänhän ei mitään lehtiä ilmesty. Itsekin olin työelämässä herkkä tälle sairaudelle, mutta tunnistin oireet ja relasin. Pari kertaa olin sairaslomalla, en pitkään, mutta olin kuitenkin. Minusta jokaisen pitäisi yrittää olla ystävällinen kanssaihmisille, ei ainakaan pahenneta toisen masennusta. Toivottavasti jokaiselle löytyy ainakin yksi ihminen, jolla on samanlainen huumorintaju. Sellainen seura on tosi rentouttavaa.

Kyllä - ystävällisyys kannattaa. Siitä tulee hyvää mieltä kaikille.

Kuitenkin tuntuu, että jos ihmisen eläminen on hirveän kapea-alaista, tulee herkäksi. Olen itse kokenut tälläistä, kun elelin yksikseni eikä ollut paljon kontakteja. Haasteet jäivät kokematta ja mieli järkkyi pienestä kiusoittelustakin.

Mutta edistäkäämme ystävällisyyttä. Sitä minä kannatan. En aina itse huomaa ollenkaan, kuinka sarkastisia jotkut kommenttini ovat.

Puhdasta huumoria on liikkeellä kovin vähän. Nauttisin siitä. Kaksimielisyydet eivät naurata yhtään. Tämä on kodin perintöä.

Toivotan Sinulle kaikkea hyvää!