Koska tämän palstan aihe on lähinnä tämänhetkistä maailmankuvaani, sain fiiliksen avautua vähän.
En aikaisemmin ole ollut kovin uskonnollinen tai hengellinen ihminen, vaan keskittynyt bisnekseen ja materialistisen hyvinvoinnin hankkimiseen, mutta historia on ollut aina kiinnostavaa ja lähellä sydäntäni, sen kautta heräsi myös kiinnostus uskontoihin.Uskontoja olen tutkinut jonkin verran, ja erityisesti erilaisen uskonnollisen kasvatuksen saaneita ihmisiä ja tämän perusteellä henkinen suuntaumukseni on vähitellen muuttunut lähinnä buddhistiseksi, mutta osittain hinduksi.
Tämä lähinnä siksi että en pidä buddhismiä uskontona, vaan elämänfilosofiana, joka ei edes perustu uskomiseen vaan oman inhimillisen luottamuksen kasvattamiseen ja kehittämiseen ymmäryksen kasvun myötä.Hinduismiä en myöskään laske uskonnoksi, vaikka se välillä vaatiikin muistuttaakin uskonnollista suhtautumista lukuisine käsittämättömine taruineen.,hinduismi viehätys piilee sen sadunomaisuudessa,sen kauniissa tarinoissa ja opettavaisissa keromuksissa, se antaa vaimaa sisäisen lapsen olemassaololle ja kasvulle.
Mielipiteeni on että nyky-yhteiskuntaa vaisi auttaa parhaiten Buddismi, sillä pahoinvointi vaikuttaa olevan kasvussa, ja opetus siitä, että
pahoinvoinnin ja kärsimyksen alkuperäisen syyn löytäminen on tie siitä ulos.
Myös kasvavaan yksinäisyyteen Buddismi voisi antaa helpotusta, sillä opetus myötätunnosta on hyvin looginen. Se että ymmärrämme kaikkien kanssaihmisten myös tavoittelevan onnelisuutta ja tietä ulos kärsimyksistään kertoo sen, että olemme samassa junassa, menossa yhteiseen päämäärään, tamän ymmärtämällä voimme kokea enemmän yhteisöllisyyttä ja vähemmän yksinäisyyttä.
Jos nämä asiat tuntuvat vaikeaselkoiselta, muttav haluat kuitenkin olla onnelinen, suosittelen länsimalaisen psykologin kirjoittamaakirjaa, Dalai laman opetuksista ja niiden vertailemista länsimaalaisen psykologian tutkimuksiin.
Tuo kirja on onnellisuuden taito ja sen on kirjoittanut Howard C. cutlet.
Tasapainoista ja myötätuntoista elämää palstan lukijoille.
henkilökohtaista
3
281
Vastaukset
- ava
Kiitos mielenkiintoisesta tekstistä :-)
Buddhismi ei välttämättä olekaan niitä varten, jotka näkevät suuren omaisuuden tuovan itselleen parhaimman mahdollisen turvan. Buddhan oppien seuraaminen ei välttämättä tuo konkreettista, ts. aineellista apua puutteenalaisille - jolla ei ole, se ei voi antaa materialistista apua tarvitsevalle, ja näin on asianlaita useilla buddhalaisilla äärimmäisen köyhillä. Mutta ne buddhalaiset, jotka ovat buddhalaisia myös sydämeltään eivätkä vain nimellisesti, suhtautuvat harvoin köyhyyteen niin toivottomasti kuin hyvinvointivaltioiden asukit tapaavat suhtautua. Buddha itse omisti, sen jälkeen kun oli hylännyt loisteliaan palatsielämänsä, kerjuukulhon ja muutaman vaatteen. Elämänilo ei maksa mitään, ts. köyhistä köyhin voi tuntea syvää onnea ja rauhaa, ja upporikas puolestaan voi olla onnettomista onnettomin - asenne on, mikä ratkaisee. Ja me rikkaammissa maissa asuvat koemme toivottavasti eduksemme saada auttaa taloudellisesti heikommassa asemassa eläviä ihmisiä, ystäviä, niin että heillä olisi mahdollisuus nauttia elämän perusedellytyksistä, joihin jokaisella pitäisi olla oikeus.
http://www.saunalahti.fi/dorje/pages/projektit.htm
Nähdäkseni kysymys on siis ennen kaikkea asenteesta; Buddhan tarjoamien menetelmien avulla voimme vapautua kärsimyksestä kärsiessämmekin. Muiden kärsimyksen noteeraamisesta meidän sen sijaan ei pitäisi mielestäni vapautua, vaan toimia sen lievittämiseksi resurssiemme sallimissa rajoissa.
Buddhalaisuus ei takaa aineellista onnea mutta olimmepa akulaisia tai roopelaisia, jatkuva harjoittaminen vie vääjäämättä kohti sisäistä onnea, ts. sellaista tasapainoa ja iloa, joka ei ole riippuvainen terveydentilasta, ympäristön asenteista tai siitä mitä omistamme.
Harjoittamiseen kuuluu että teemme "oman osamme" muiden hyväksi. "Oman osamme" ei tarvitse olla mitään ihmeellistä, mutta mielestäni meidän täytyy tietää todeksi että se todella on oma osamme - että teemme kaiken sen vähän tai paljon minkä haluamme tehdä. "Pitäishän sitä, mutku...ja ku..sitku.."-ajattelu osoittaa, ettemme ehkä toimi aivan sillä kapasiteetilla kuin mihin sisimmässämme tunnemme pystyvämme, ja mihin haluaisimme pystyä.
Aurinkoa sinulle, Miekkonen :-) - kala
Olen kokenut samankaltaisia asioita. Olin jopa anti-uskonnollinen ihminen, kunnes aloin siirtymävaiheen jonka jälkeen huomasin olevani buddhalainen ja uskovani kaikkiin kummiin juttuihin! :)
Buddhalaisuudessa on hyvä muistaa että buddhalaisuuteen ei "kuuluta" samalla tavalla kuin esim. luterilaiseen kirkkoon, harrastuskerhoon tai edes valtioon. Se on sydämessä.
Kiitos kirjoituksestasi, joka sai taas kerran ns. hengellisen polkuni tuntumaan hieman vähemmän yksinäiseltä!
May nothing but happiness come thru yr door. - Filosofi
Koen samankaltaisuutta tähän asiaan. Valoitan asiaa hieman:
Ehkä yksi elämäni tärkeimmistä käännekohdista tapahtui vuoden alussa kun olin etsimässä itselleni matkalukemista pitkälle ulkomaanlennolle. Olin ostanut kaverilleni joululahjaksi Dalai Laman "Onnellisuuden Taito"-kirjan, puolivitsinä, tämä kun oli eronnut syksyllä tyttöystävästään. Huomasin nyt kuitenkin hyllyssä saman kirjan ja päätin myös lukaista sen itse, mielenkiinnon vuoksi ja tietääkseni, mitä oikein annoin kaverilleni luettavaksi.
Lentomatkan aikana ja siitä tähän hetkeen asti olen lueskellut kirjaa uudelleen ja uudelleen, löytäen siitä aina jotain uutta. Tärkeämpään paikkaan tuo kokemus ei olisi voinut tulla, koska myöhemmin keväällä menetin läheisen sukulaisen äkillisessä kuolemantapauksessa. Suhtautumiseni muutos kuolemaa kohtaan tapahtui siis jo ns. etukäteen, aivan kuten Dalai Lama oli kirjassaan kehottanut tekemään, ja näin ollen helpotti asian kokemista.
En ehkä kutsuisi entistä itseäni "materialistiseksi" mutta hyvinkin paljon rationaaliseksi ja uskomuksista piittaamattomaksi. Kuten Miekkonenkin, tässä tapauksessa en koe liittyneeni mihinkään uskontoon tai kulttiin, vaan olen viime aikoina ollut erittäin avoin myötätuntoa, rakkautta ja hyväksymistä suosiville opetuksille. Koen jutun todellakin enemmän filosofiana kuin uskontona. Eikä tätä juttua tarvitse pönkittää uskomalla fanaattisesti tai saarnaamalla, koska tunnen muutoksen itsessäni (Morpheus: "Älä luule olevasi, tiedä olevasi" :) Aikaisemmin olin hyvin tyyni, mutta hermostuin joskus ihan omissa oloissani ollessa. Nyttemmin en hermostuisi vaikka joku vetäisi turpaan kadulla vastaan tullessa (ei testattu, mutta veikkaan niin)
Rohkeutta Miekkoselle ja muille kommentoineille matkallenne tavoitettanne kohti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "874028Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella242891No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452310- 341311
- 10899
- 131875
- 6844
Masan touhut etenee
Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa12811Naisten ja miesten tasoeroista
Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris124756- 11750