Moi paljonko taloyhtiö arviolta säästää lämmityskuluissa vuodessa jos se käyttää yöpudotusta n. 2-3 astetta. Lämmitettävää alaa 800 m2 paritalojen muodossa ja talot kaukolämmössä.
Paljonko säästää
YÖPUDOTUKSELLA
132507
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
lämpölinjojen häviöistä eli eristeistä. Häviöt riippuvat suoraan veden lämpötilasta. Myös pattereissa voi tapahtua pudotusta, ainakin niissä joissa ei ole termostaattia.
Säästö em on yhteensä noin 1 - 2 % vuositasolla ja maksimi tapauksessa jopa 5 % luokkaa.
Ei jumalauta. Kysehän on siis ihan mitättömistä summista kun yhtiöllä menee lämmitykseen vajaa 5000 € vuodessa. Kyllä ihmiset on tyhmiä kun tuo vaikuttaa kuitenkin epämukavasti asumismukavuuteen = yöllä ja aamulla aina kylmä.
Yöllä lämmityksentarve on suurin ja joku sitten nappaa lämmöt juuri silloin pois. Aamulla sitten tarvitaan kylmään kämppään taas reilusti lämpöä jotta tarkenee. Kulutuspiikki siirtyy siis aamulle, mutta sanoisin että taloudellinen säästö jää varmasti hyvin pieneksi. Mukavuushaitta on sen sijaan suurempi.
yhden hiilivoimalan voi sammuttaa.
Eipä se kokonaisenergiankulutusta juuri miksikään muuta. Aamulla vaaditaan kuitenkin taas enenmmän energiaa kun "kylmä" kämppä rakenteinen pitää taas saada sinne normilämpöihin. Hölmöläisten hommaa mielestäni.
Kylläpä vaan pudotuksella säästää, koska lämmönhukka riippuu sisä- ja ulkoilman keskimääräisestä lämpötilaerosta. Esim. 16 h 22°C ja 8 h 19°C -> keskilämpötila 21°C. Ja yhden asteen pudotus keskilämpötilassahan säästää n. 5 % lämmöntarpeessa.
Ylöslämmityksen energiankulutusta ei laskelmassa tarvitse huomioida, koska tarvittava energiamäärä on tasan yhtä suuri kuin on säästetty illalla annettaessa rakennuksen jäähtyä. Tosin, massiivisessa rakennuksessa käy helposti niin, että jäähtyminen kestää (paukkupakkasia lukuunottamatta) niin kauan, että ylöslämmitys täytyy aloittaa jo ennen kuin yön tavoitelämpötila on saavutettu -> säästöt jäävät pienemmiksi.
Kivitalossa tällainen ei käytännössä toimikaan, vaan maksimaalinen hyödyntäminen edellyttää kevyitä rakenteita.
Mitä järkeä on surffata 19-22 asteen välillä kun sen lämmön voi pitää tasaisesti siinä suosituksenmukaisessa 21 asteessa? Ei siitä mitään säästöä tule jos lämmöt kokoajan tuosta yli ja ali seilaavat.
Kivitalossa jos jossainhan tuosta voisi joita iloa ollakin, koska massiiviset rakenteet eivät jäähdy niin nopeasti ja lämmöt ovat sen myötä tasaisemmat.
Jos lämpötila ei laske, niin silloin ei myöskään säästy lainkaan energiaa. Massivisessa talossa lämpötilan pudotuksista ei ole mitään hyötyä.
"Jos lämpötila ei laske, niin silloin ei myöskään säästy lainkaan energiaa. Massivisessa talossa lämpötilan pudotuksista ei ole mitään hyötyä."
Ajatteles nyt uusiksi. Kun pistät pudotuksen päälle, lämmitys lakkaa toimimasta, eli energiaa ei kulu. Ei se rakenteiden massiivisuus lämmitysenergian tarpeen kanssa suoraan korreloi. Massiivisessa talossa rakenteisiin varautunut huolehtii siitä että lämpötilat pysyvät silti kohtuullisen tasaisena.
Eli massiivisessa talossa hyöty on tasan tarkkaan yhtä suuri, mutta lämmöt ovat tasaisemmat kuin kevyt rakenteisessa. Kummassakaan tapauksessa siinä ei kuitenkaan liene suurempaa järkeä.
> Ajatteles nyt uusiksi. Kun pistät pudotuksen päälle, lämmitys lakkaa toimimasta, eli energiaa ei kulu.
Aivan, lämmitysenergiankulutus on 0 W, kun talon annetaan jäähtyä. Mutta ei se talon lämmönhukka ulkoilmaan katkea samalla... taisi mennä vähän noin niinkuin yli hilseen?
> Massiivisessa talossa rakenteisiin varautunut huolehtii siitä että lämpötilat pysyvät silti kohtuullisen tasaisena.
Elikkä rakenteet ovat pudotuksen päällekytkennän (=lämmityksen katkaisun) jälkeen samassa lämpötilassa, esim. 22°C, MINKÄ SEURAUKSENA LÄMPÖVIRTA ERISTEIDEN LÄPI ULKOILMAAN ON ENNALLAAN. TOISIN SANOEN LÄMMÖNHUKKA EI OLE MUUTTUNUT VIELÄ YHTÄÄN MINNEKÄÄN. -> EI SÄÄSTÖÄ!
No, tietenkin ajan mittaan rakenteiden lämpötila laskee, mutta massiivisessa talossa tämä tapahtuu hitaasti. Esim. 4 tunnin aikana rakenteet jäähtyvät yhden asteen -> lämmönhukka pienenee sen 5 %. Tässä vaiheessa pitääkin jo käynnistää 4 h kestävä ylöslämmitys, jonka aikana lämmitysjärjestelmän pitää kattaa sekä jatkuva lämmönhukka & "ladata" rakenteisiin niistä edellisten 4 h aikana purettu lämpöenergia = tarvitaan 2X normaalitilanteen lämmitysteho.
Lopputulos: 8 h pudotusjakson aikana rakenteet ovat keskimäärin vain 0,5°C kylmempiä ja vuorokausitasolla energiansäästö on ällistyttävät 0,8 %.
Lisäksi tämä toimintamalli edellyttää, että ylöslämmitykseen on käytettävissä 2X jatkuvaan lämmitykseen tarvittava teho. Kunnon pakkasilla ja normaalilla lämmityksen mitoituksella ei 4 h ylöslämmitysaika riitä, vaan ylöslämmitys pitää käynnistää ja parin tunnin jälkeen -> säästö on täysin olematon.
Kevytrakenteisessa talossa säästö on suurempi, koska sekä jäähtyminen että ylöslämmitys tapahtuvat nopeammin, jolloin lämpötila keritään pakkasillakin pudottaa yöajan tavoitearvoon, esim. 2°C alemmaksi, ennen kuin ylöslämmitys on pakko käynnistää.
Esim. rakenteiden jäähtyminen 22->20°C kahdessa tunnissa ja ylöslämmitys 3 tunnissa -> 8 h pudotusjakson keskilämpötila 20,6°C -> energiansäästö 2,3 % vuorokausitasolla.
Kaikkein parhaiten temppu toimii säteily- eli kattolämmityksellä varustetussa talossa, jossa ylöslämmitystä ei oikeastaan edes tarvita. Kun pudotus kytketään pois, kattolämmitys alkaa paahtaa täysillä ja tällöin lämpimän katon säteily luo n. puolessa tunnissa ihan viihtyisät olosuhteet, vaikka ilma ja lattia- sekä seinäpinnat ovat vielä selvästi normaalia viileämmät. Lämpöaistimukseenhan vaikuttavat aivan tyhtä suurella painoarvolla ilman (konvektio) ja ympäröivien pitojen (lämpösäteily) lämpötilat. Nimim. kokemusta on.
Pudotuksen kannalta epätoivoisin ratkaisu on puolestaan lattialämmitys, koska massiivisen laatan lämmittäminen vie pari tuntia ennen kuin lämpöä alkaa edes kunnolla siirtyä huonetilaan.
ihmisen joka teki jotain "koetta" tms. ja siihen sisältyi sähkönkulutusmittauksia. talossa oli lattialämmitys suoralla sähköllä. Kokeessa lattialämmitys otettiin yöksi pois päältä ja aamulla taas kytkettiin päälle. Kulutus tietenkin putosi yön aikana, mutta aamusti kun lämmitys kytkeytyi takaisin päälle tuli kulutuspiikki, koska lattian lämpötila nousi taas normaaliin. Kulutus pysyi lähes samana. Mutta normaali asumismukavuus kärsi koska aamusti oli lattiat viileämmät.
Sitä en tiedä miten ulkolämpötilat vaikutti asiaan, mutta kuvittelisin että kovalla pakkasella kulutuspiikki olisi suurempi. tiedä häntä.
Kuka tahansa fysiikan alkeita tunteva olisi voinut kertoa tuon kokeilemattakin.
Tuohonhan se yösäkölämmitys perustuu, eli vähintäänkin se "lämmityspiikki" tehdään halvemmalla yösähköllä ja päivällä lämmitetään vähemmän.
Kaukolämpö tilataan vesivirtana joten säästöä ei edes periaatteessa synny yöpudotuksella.