Missä hyöty olis suurin?
Maatalouden ajot voi olla kevyitä, kevyiden koneiden lavettiajot? muut kevyet avokärryajot?
Ideoita?
Maatalouden ajot voi olla kevyitä, kevyiden koneiden lavettiajot? muut kevyet avokärryajot?
Ideoita?
Mihin ajoon B-juna paras?
epätietoonen
136636
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
yrittäjät kertovat mikä kuinkakin hyvin kannattaa. Tuossa jossain ketjussa Rk-asentaja antoi hyvän linkin jossa yrittäjä kehui pöllinajossa olevia b-junia. Pölliauton vetäjä touhuaa metsässä ja käy tienvarressa lastaamassa siellä seisovaa b-junaa. Juna kun täyttyy, puolikas tuo tyhjän junan tilalle ja vie täyden asiakkaalle. Ja nosturimies tekee sitä mitä osaa eli heiluttaa kouraa metsässä.
Tuon firman tiedänkin, ajaa upm:n ajoja.
Tuota menetelmää voisi hyödyntää monessakin ajossa jossa kuormaaminen tapahtuu poikkeusoloissa ja vie aikaa.
Mutta hyötyä voisi olla myös jossain missä lastattavuus ei ole ongelma,ja tarvitaan paljon kuormatilaa.Keksis vaan mitä?
B-juna ei ole paras vaihtoehto jos tilavuus on tärkeä kriteeri. Linkkivaunun kuormatila jää aina hieman matalaksi verrattuna esim. pienipyöräiseen vasikkaan, molemmilla jos on seuranaan normaali traileri. Vasikan kaverina voi tietysti olla myös megatraileri, sitten sitä tilaa onkin.
Kontinajossa tuo näyttää menevän ja kiinteäkorinen, siirrettävillä akseleilla oleva linkkivaunu traileri on ilmeisen käypä peli ihan tavanomaiseen rahdinajoon. Akselit sisällä tuon linkkivaunun ja veturin yhdistelmä on vain 12m, sillä pääsee monen kylän keskustaan (yh). Paras tuo tietysti on sellaisessa hommassa missä yhdistelmää ei tarvitse katkoa vaan kaikki kuormankäsittely tapahtuu sivulta. Katkominen akselinsiirtoineen kun on pikkuisen työläämpää kuin täysperän katkaisu.
Pöllinajossa tuskin hyötyä b-junasta, kokonaismassa, kun ei saa ylittää kuitenkaan 60tonnia. Painon mukaan, kun kuormataan. Harvemmin on niin kevyttä puuta, ettei kuormaa saa täyteen normaaliin yhdistelmään. Tietenkin, jos on nosturi mukana, kuorma on nosturin verran kevyempi, mut kokonaispaino kuitenkin käytännössä aina maksimi (...siis hieman enemmän).
Miten sitten pylväiden ajossa, niitä kait ajetaan puolikkailla... eipä ole käsitystä niiden painoista, olisko b-junasta hyötyä?
Mikä on b-juna?Eikös tämä ole kuorma-AUTOJEN keskustelupalsta?Kuorma-autot on poikasten leluja oikeiden junien rinnalla.On massat ja koot pikkasen eriluokkaa ; )
Joten sitä odotellessa. Kuka tykkää mistäkin, veturikuski varmaan viihtyy siellä veturin keulassa, itse en. Näin uskon vaikka päivääkään en veturissa ole viettänyt, käynyt vain. Helppohan se on veturilla vaunuja kiskoa ja kytkeä kun ratapihamiehet hoitaa kytkennät ja kiskoja pitkin menee. Se paino tulee kyllä mukana kuin itsekseen..
No, tässä vastaus kysymykseesi. B-juna (b-train) käsittää kaksi puoliperävaunua kytkettynä peräkkäin joita vetää siis normaali puoliperän vetäjä, "rekka".
Katsos kun rekassa on muutakin kuin kaasu ja jarru, ja vastaan tullaan joskus samojakin raiteita.
Sellaiset joille yhtälö on vaikea, voivat mennä helpompiin vetureihin ;)
...hyvinkin voivat yleistyä rahtipuolella. B-junalla on muutamia etuja.
Ensinnäkin kaksiakselisen puolikkaanveturin naftavero on 336 euroa vuodessa halvempi kuin kolmiakselisen täysperänveturin. Kilpaillulla alalla säästöä se on pienikin säästö.
Toiseksi ahtaissa paikoissa on mahdollisuus ajaa kumpi vain traileri yksinään lastaus-/purkupaikalle. Täysperänveturilla kärryä tai vasikkayhdistelmällä vasikkaa purettaessa/lastattaessa joutuu ajamaan sen koko retelin kokonaisena perille. Tietysti jos puolikkaanveturissa on vetokita, voi ajaa pelkän vasikankin, mutta talvikelillä eteneminen on aika heikkoa. Akselit siirrettyinä pelkän linkkivaunun kanssa menee myös melkeinpä samoihin paikkoihin kuin pelkällä täysperänvetäjällä. Siis jos ei puhuta nyt mistään hankalasta maastosta, vaan tilantarpeesta.
Kolmanneksi siihen linkkivaunuun voi kytkeä minkä tahansa normaalin puoliperän. Vasikan taas voi kytkeä vain sellaiseen puoliperään, jossa on vetokytkin. Voi siis vetää normaalisti huolitsijoiden irtoperiä samalla tavalla kuin täysperällä dollyn kanssa.
Neljänneksi kun ne autot menevät usein vaihtoon ennen kuin päällirakenteet, välttyy päällirakenteiden siirtokustannuksilta autoa vaihtaessa, jos verrataan täysperänveturiin. Myös vara-auton hankkiminen auton rikkoutuessa on helpompaa ja halvempaa.
Viidenneksi 3-akselisella vetäjällä B-juna mahdollistaa hieman erikoisemmat painojakaumat, joista esimerkiksi kontinajossa on etua. Esimerkiksi painava 20 jalkainen kontti, joka vielä pitäisi saada ajettua kiinni laituriin on usein muilla yhdistelmätyypeillä ongelmallinen. Vasikka kun ei saisi painaa traileria enempää ja täysperänvetäjässä tulee kantavuus vastaan. Trailerissa kontin taas joutuu sijoittamaan keskelle, jolloin sitä ei saa kiinni laituriin ja kyytiin ei enää mahdukaan 40 jalkaista tai kahta muuta 20 jalkaista kaveriksi.
Kuudenneksi, kun on useampia lastaus/purkupaikkoja, ei ole väliä kumman pään kanssa täytyisi ajaa satojen kilometrien lenkki, jossa sitä toista traileria ei tarvita. Joka tapauksessa sen toisen pään voi jättää odottamaan ja polttoainetta säästyy!
Tässä ainakin jotain B-junan etuja, mitä itsellä on tullut mieleen.
...neljänteen kohtaan, että auton rikkoutuessa kuormaa ei myöskään tarvitse siirtää mihinkään toisin kuin täysperän veturin kanssa.
...joissa ajetaan kahdella autolla toisiaan vastaan ja vaihdetaan kuormat päittäin. Tuollaisen B-junan vaihtaminen päittäin käy varmaankin hieman vielä näppärämmin kuin jalkalavan ja kärryn vaihto, vaikkei sekään nyt mikään kauhean iso homma ole.
Yleensäkin kuormien vaihtaminen käy helpommin. Isommissa taloissa aina ongelmana, kun kuljettajat haluaisivat vakiajokit ja reitit, joka taas usein vaatisi sitä kuormien muljaamista autosta toiseen.
Kumpi on kevyempi omapainoltaan kun kokonaispainot olis täydet 60 tonnia.
Eli ilman kuormaa täysperä vai b-juna
...olla kevyempi. Ainakin jos linkkivaunu on varustettu siirrettävillä akseleilla, nousee sen paino äkkiä melkoisesti.
Vaikuttaa ihan kelpo työkaluilta nämä B-junat, mutta mitenkä on ton linkkivaunun akselipainojen kanssa taitaa tulla helposti kovia lukemia kun seriffit laittaa laput pyörien alle, siis juuri nämä mallit joissa teli on vedettävissä kärryn alle.
Forssassa seisoo sapluunan pihalla käytetty kolmiakselinen linkkikärry kiinteellä telillä, sellaisen kanssa tuskin tulee paino murheita niin helposti, mutta sellainen ei taas mahdu alle vedettäväksi, siis kolmella akselilla.
Onko kellään kokemuksia näistä nimenomaan akselipainojen suhteen.